AIO by David

Tilailin lisäravinteita Briteistä ja törmäsin Davidiin. Ei, nyt ei ole luvassa lisää homoviboja ulkomaalaisen äijän muodossa, vaan tarkoitan muuan urkkivälinefirmaa, joka oli kova nimi Suomessa aikoinaan. Tekee nyt uutta tuloaan markkinoille.

Ajauduin mainoksen perässä heidän sivuilleen ja löysin mielenkiintoisen uutuuden luksuskotikuntoilulaitesarjassa. Jontte, sua vois tommoisena vakavaraisena ja kunnostaan huolehtivana miehenä (lue: hillittömänä tuhlurina) kiinnostaa. Mua ainakin kiinnostais, jos meillä olis tuommoinen. 😉

Mieti, se meidän tuontikissa/ kodin hengetär eli kiinalaiskisu pumppaamassa ton päällä reiden lähentäjiä. Hiki kiiltää sen vaaleahipiäisellä vartalolla kuin rajun aktin jälkeen konsanaan. Sitten eksoottinen vosu sipaisee pumpatessaan tummaa tukkaansa sexysti ja kattoo sun hankkimasta sporttikellosta, joko on aika lopettaa treenaus ja tarjoilla Testoksen miehille itämaista makueksotiikkaa. Ensin lautasella, sitten futonilla. Eihän olis paha skenaario? 😉

Vakavasti puhuen David ilmeisesti tekee paluuta terveysbisneksen kärkikastiin AIO:n myötä. Olivat nimitetty FIBO 09:ssä vuoden innovaatioehdokkaaksi ko. värkillä. Eivät voittaneet tosin, mutta toi vois olla hintansa arvoinen kuntoilulaite. Eerikkiä tuskin kiinnostaa liikkua muulla kuin nelipyöräisellä, mutta musta toi sopis Testoksen kalustukseen täydellisesti! Ehkä saadaan pikkukiinalainen kaupan päälle, jos ostat ton idänmaalta.

Käy tsekkaa.
http://www.david.fi/index.php?page=introduction

Yritin googlata lisätietoa AIO:sta, mut heikoin tuloksin. Mut yks tuttu tietää Davidin porukkaa, niin voin kysellä sitä kautta. Lehdistötiedotteen mukaan firma on ostettu takaisin Suomeen. Ja jossen ole ihan väärässä, niin toi niiden toimari on ollut kauppiksessa samaan aikaan – kai. No, anywayz, tsiigaa Jontte toi.

Aikarauta on rahaa

Mietin tässä pitäisikö ostaa uusi kello jo ennen itämaanmatkaa. Minä kun en luota pätkääkään paikallisiin luksusliikkeisiin. Oon kuullut että mukamas valtuutetuissa Vuittonin ja Hermesin liikkeissä on täysin pokalla myyty totaalista roskaa. Esim. tuttu osti merkkikellon jonka sisällä ei ollutkaan koneistoa! Haaveilen jostain tosi eklusiivisesta kellosta. Aikaraudan pitäisi olla maskuliininen koru, keskustelunavaaja ja jotenkin sellainen härski….

baume-and-mercier-diamant-8696Toi Baume&Mercierin kello on aika suklaata….mulla oli joskus daami joka halusi että läimin sitä pepulle silloisella mega-Cartierillani joka menikin sitten niissä leikeissä rikki 🙂 Tän luulisi kestävän. Pitäisiköhän soittaa Inkulle ja vihjaista … 😉

Tässä taas on aika mageeta siirtomaahenkeä. Tulee sellainen fiilis että tämä kädessä tuntee itsensä todelliseksi siirtomaasonniksi jolla on kymmeniä maitokaakaonruskeita kauniita pikku orjattaria. Ehkä tällä irtoaa Passionista tai Cafe Europan yläkerrasta tai sieltä uudesta Club Tropicanasta jonka taustamiehenä häärii kuulemma DJ Cliff ja Tampereen eksoottiset piirit hengaavat paikassa, rrrauhhh!!!!

gucci-bamboo-YA068530_MED

Tää on enemmänkin sellaista perussettiä, mutta ranneke on aika jees. Ainakin näkyy hyvin noi Gucci-kaiverrukset ja nahka on laadukasta. Pitääköhän tuo suojata samanlaisella nahkasuihkeella kuin kengätkin? Kellotauluhan menee siinä piloille.

gucci-i-gucci-214204J6AO02020

Tämä on tämmöinen klassinen mutta takuulla katseet keräävä malli. Pidän tässäkin erityisesti rannekkeesta mutta tuo kestävyys sadesäällä hiukan huolettaa.

gucci-g-bandeau-YA104539

Toi siirtomaaherrakello olisi kyllä todella upea. Ehkä heitän vielä ajatusten arpanoppaa ja annan asian hautua. Kaikkein parasta on ostaa jotakin kun on miettinyt, vertaillut ja pohdiskellut asiaa kunnolla ja sitten vihdoinkin tekee hankinnan. Tosin tänään laitoin ihan randomisti rahaa Unicefille pari sataa, tulee joskus sellainen fiilis kun näkee pikkulapsia. Ja nyt kun Clasun puistossa ei enää ole niitä isompia ihanaisia, menin Tuomiokirkon puistoon aamulattelle ja siellä oli joku päiväkotiryhmä hääräämässä ja tuli aika liikuttunut fiilis ja tein heti siirron verkkopankin kautta. Ehkä mä pääsen taivaaseen:)

Juttelin äsken pikkusyrran kanssa. Se on kesäduunissa jossain jumalan selän takana, mutta lääkärit tienaavat reppufirmojen kautta niissä hyvin ja hampulääkärit ihan ekstrasti. Pohdimme mitä kivaa sisko voisi kesärahoillaan tehdä. Se on kuitenkin joutunut raatamaan koulussa hulluja päiviä viimeiset neljä vai viisi vuottako se siellä nyt on tahkonnut. No onhan mutsi joka talvi kustantanut sen Alpeille tai vaihtoehtoisesti kaukomaille rentoutumaan, mutta olen siskon kanssa yhtä mieltä siitä, että oma raha paras raha. Sisko suunnitteli ostavansa mutsille kiitokseksi jotain kivaa vaikka niiden veneeseen. Ei ollenkaan hullumpi idea.

Puhuimme myös pikkupikkusyrrasta, siis hän on vuosimallia -83. Jenny, tää hampulääkärisyrra kertoi että armas kuopus Julia majailee tällä hetkellä kai Damissa. Yritin soitella sille viime viikolla mutta yllättäen liittymä oli suljettu. Hoitaisi asiansa kuntoon. Tuollaisen luuhaamisen vallatuissa taloissa ja epämääräisten hampuusien parissa ymmärtää lukiolaiselta mutta 25-vuotias muija for God´s sake! Ja äiti on niin hentomieli ettei se uskalla pistää Juliaa ruotuun. Jenny ja mä ollaan yhtä mieltä siitä, että on aika epäreilua, että meille kaikille kolmelle on käsittääksemme jyvitetty yhtä paljon omaisuutta porukoiden testamentissa. Meillä kahdella sentään on korkeakoulututkinnot, mulla firmat ja Jennyllä pian takuuvarma duuni plakkarissa ja mitä tekee pikkusisko: pyörii ties missä Serbiassa naama noessa ja tulee Suomeen vain silloin kun sen tarvitsee hoidattaa joku loinen mahastaan pois ja äitihän tietenkin maksaa aina sen sairaalalaskut ja ylläpidon. Se on ovelaa hyväksikäyttöä vaikka Julia väittää ettei se halua rahaa eikä ole kiinnostunut maallisesta mammonasta. Kyllä se auliisti aina antaa mamman maksella rokotteensa ja mammii niiden Unikulman luxus-sängyssä sen omassa huoneessa jota mutsi ei anna muuttaa työ- tai vierashuoneeksi. Voi vittu! Mua todellakin nyppii tuollaiset hipit jotka eivät tee mitään mutta nauttivat kyllä mielellään veronmaksajien antimista.

Pitää ajatella vielä tuota kellojuttua niin saa mukavampia ajatuksia mieleen, alkoi tuo sisko niin ärsyttää. Saiskohan ton kellon muilutettua jotenki firman menoihin. Tai jonkinlaiseksi bonariksi. Kaipa mä tuohon jonkun systeemin keksin. Mutta nyt lenkille aurinkoon!

Inkerin rinkelit ja Elmerin eväät

Makasin koko aamun biitsillä tsiigaillen toisella silmälle duuneja ja toisella bikinipakaroita. Loppuvaiheessa alkoi olla ranta täys vosuja ja keskittyminen työnhakuun lopahti täysin.

Mollissa tuli pyörittyä mutta petyin kyllä pahasti. Kauniisti oli verhottu perusmyyntimiehen duunit. Kukaan ei hakenut myyjää, vaan nyt etsitään mm.
– asiakasaktivaattoria
– asiakasedustajaa
– asiakasneuvottelijaa
– asiakasyhteyshenkilöä
– asiakaspalvelijaa
– palvelukonsulttia
– palveluhenkilöä
– asiakasihmistä
– edustajaa
– tuote-edustajaa
– palveluedustajaa
– palveluneuvottelijaa sekä
– promoottoria
Kaikissa toimenkuvatarkennuksissa kuitenkin lukee, että kyseessä on aktiivista otetta vaativa, itsenäinen myynti/kontaktityö joko B-2-B- tai B-2-C -sektorilla. Voi morjens, sanon mä. En ymmärrä, miksi totuutta myyntityöstä pitäis peitellä? Onko myyjä muka niin aliarvostettu ammatti, ettei siihen pestiin kukaan tartu tässä taloustilanteessakaan?

Itse oon ollut koko elämäni myyjä. Mun käsien kautta on lähtenyt data-tele -tarvikkeita, kodinkoneita, elektroniikkaa, konttoripalveluita, mainos- ja markkinointitoimistopalveluita, mediatilaa, vaatteita, senioreiden apuvälineitä, autoja ja miesten kosmetiikkatuotteita. Muun muassa.Koskaan en ole myyntityötäni häpeillyt. Miksi olisin? Parhaimmillaan tienasin kuukaudessa 3000 e käteen verojen jälkeen ja provikkaakin kertyi vuodessa n. 5000 – 8000 euroa – riippuen vuodesta.

Olen aloittanut junnuna myyntiassistenttinä (se harjoittelijan pesti, missä muuten tapasin Seijan) ja siitä hiljalleen edennyt tiiminvetäjäksi, business-to-business-sektorille, myyntipäälliköksi ja lopulta aluemyyntijohtajaksi. Olisin edelleen data-tele-puolella aluejohtajan pallilla, jollei firma olis heittänyt arpomalla n. 50 prosenttia myyjistään pihalle, kun lama alkoi.

Siinä ei ollut neuvottelun varaa, kun iso viikate heilui. Sain neuvoteltua suht mukavan eropaketin, jonka turvin olen nyt elellyt. Ja onhan mun kustannukset jatkossa paljon pienemmät, kun muutan Villa Testokseen Jonten luo. 500 euroa siitä isosta omasta huoneesta, vessa+kylpyhuone -setistä ja omasta kerroskeittiöstä ei ole paha hinta. Niin ja onhan meillä se kattoterassisysteemi ja vielä muut parvekkeet erikseen. Ei paha!

Mut aikamoista kusetusta kyllä noi työpaikkailmoitukset. Soittelin ihan piruuttain noita läpi ja piinasin niitä rekrytoijia siitä, mitä työ todella on. Muutamalla oli kanttia myöntää, että kyse oli perusmyyntihommista. Ihme touhua. Enemmän sitä pettyy, kun hakee hienon tittelin perässä asiakasaktivaattoriksi ja luulee pääsevänsä rallattelemaan rennosti asiakkaiden kanssa ja saavansa siitä löllöttelystä sen 2000 e käteen kuussa. Ja lopulta duuni onkin samaa raskasta perusmyyntiä, mitä aina, mutta verhottuna hienon nimekkeen alle.

Mä jätin kaikki kusetuspestit huomiotta ja tartuin ensimmäiseen ilmoitukseen, jossa rehellisesti etsittiin myyjää. Firman nimi oli hauskasti Inkerin rinkelit ja Elmerin eväät. Aattelin alkaa myydä leipomotuotteita siis. 😉

Kävin muuten lunastamassa grillinikin takaisin ja toin sen ihan pokkana uudestaan hotlaan. Vievät nykyään yksityiseen löytötavaratoimistoon noita kamoja ja sieltä ne saa sit lunastaa.Ihme touhua. Lisäksi soittelin niistä puhdistuskuluista. Tipahti 200 euroa maksettavaa, kun siivousfirma tekee jonkun tehosetin huoneessa huomenna. Aattelin sen kunniaksi heittää parit kyljykset tulille illalla ja lähen sit huomenna aamulla ViIla Testokseen, jos Jontelle käy. 😉 Hahaa!

Moro ny!

%d bloggaajaa tykkää tästä: