OHI ON! :D

Eli ensimmäinen kokonainen päivä testokses alkaa kääntyä iltaansa. Tähän asti kaikki ok. Jatkettii tos p-manin kans viel muuttopuuhii, eli siirreltiin vähä huonekaluja mun luukus ja otettiin kyytipojaks pari otsoo. Oon viel vähä pyörryksis täst kulttuurishokista. P-man osu aika nappiin tol ikäarviol, oon siis 20v jäpikkä ja testokseen päädyin suoraan kotoo. Lukion jälkeen ja armeijan kautta tosin. Syksyllä olis tarkotus alottaa koodariopinnot ammattikorkees. Jotenki oon vähä skeptine tommosen kans, ku oon kuitenki koodaillu koko pienen ikäni, mut kattellaa jos siinä si neljän vuoden aikana tulis opittuu jotain uuttaki. Sais ny ees ne paperit, nii olis helpompi soluttautuu sit aikanaan työmarkkinoille. 😉

 

Pakko myöntää et on kyl helpottunu olo ku ei tarvii olla missää opiskelija-asuntoloiden jonoissa kyttäämäs mitää kuppast 12 neliön siivouskomeroo lapinkaaresta kerroskeittiöllä ja jaetulla vessalla ku kerta voi asua hulppeesti suurinpiirtein samalla hintaa villa testokses ~200 neliön puitteis. Ei ollenkaa huono tää ratkasu, meitsi diggaa! 😀 

 

Ja oon mä kyl p-maninki puolesta onnellinen, et se pääsi sen syöjättären pauloista ja valmisomakotitalopakettihelvetistä irti!! Mäki tiän yhtä ja toista seijasta ja vielä enempi sen pikkusiskosta… sitä kauttahan me siis p-manin kans muutama vuosi sitten tutustuttiinkin, ku seukattiin syöjätärsiskosten kans. Istuttii joskus nelistään iltaa ja me äijät bondattiin aika instanttina vaikka ikäerooki vähä oli. Ny ollaan kohtalotovereita nii monella tapaa. Kuka olis arvannu et muutama vuosi myöhemmin asutetaan villa testosta, en mä ainakaa!! 

 

Mut nii, kaarina oli sinänsä vähän vähempi kusipää ku seija, ei mulla sitä kohtaan suurempii kaunoja oo. Kaarinaa vaa jostai syystä lakkas kiinnostamasta pippeli. Mitähän se si kertoo musta miehenä?!? Tästä vois avautua joskus ajan kans vaikkei se ny mikään ihmeellinen tarina ookaan. Tiivistettynä: seukattiin pari vuotta, päädyttiin teinikihloihinki asti. Kaarina ”pääsi” vuos sitte opiskeleen siskonsa jalanjäljissä naistutkimusta ja sit keksi aika pian et sämpylä kiinnostaaki nakkia enempi. Ja niin se si dumppas mut toisen (muijan) takia… toivottavasti puskat on aidan toisel puolen rehevämpii ja mehevämpii. Syytä olis si kans olla. 

 

Mut ilosempiin asioihin. Olisittepa muute nähny p-manin ilmeen ku se tajus tänää et en muuttanu yksin, vaa mukana tuli tollanen pieni laivakoira nimeltä Mitsu… must tuntuu et Mitsu sai mua enempi alotuspojoja kerta se on lihansyöjä, toisin ku meitsi. 😀 

 

Oon täs illasta tuijotellu tubest videoita. Löysin tälläsen sketsisarjan ku ”ihmebantu”. En oo aiemmin törmänny, vaik ilmeisesti tää on aika suosittu. Mut siis iha loistava. En tiä onko se tää krabbe, uus pienehkö uusittu nousuhumala (kiitos p-man tuopista) vai mikä mut tää kyl jotenki iskee nauruhermoon. Tässä hyvä esimerkki tyylikkääst tosi-tv parodiasta. http://www.youtube.com/watch?v=1MTL-QbeWS8

 

Näihi tunnelmiin onki hyvä lopettaa tältä iltaa. Kohta Mitsun kans puistoon iltakuselle. Läheks p-man megeen, kuselle siis? 😉

Sherlock P-Man

Nopea tilanneraportti täältä alakerran portaikosta, missä istun hengästyneenä ja paskalta haisevana Karhu-kaverini kanssa…
Näyttää vahvasti siltä, että leski on käynyt ovellamme aamulla. Luojan kiitos. Emme molemmat ole menettäneet järkeämme Erichin kanssa, kun kuulimme ovikellon soivan aamulla.

Tosin sillä juomamäärällä, mitä eilen virtas kurkusta, mikä tahansa olisi mahdillosta. Erich valotti sen verran eilistä kulkua, että mä olin kuulemma leikkinyt käytävässä Teräsmiestä ja sinkoillut syli täynnä kamoja katutasosta ylös… En sentään ollut hypännyt parvekkeelta, vaikka olinkin huutanut viis minuuttia putkeen, niin että rappu raikui: ”P-man is able to fly”. Kiva kuulla jälkikäteen.

Miten multa voi lähteä näin totaalisesti muisti Kuningas Alkoholin myötä? Oonkohan mä tullut vanhaksi? Pitäisi varmaan asentaa itseensä sellainen samanlainen musta laatikko, mitä lentokoneissa. Siitä voi sitten aamulla kätevästi tulostaa raportin edellisen illan toimenpiteistä.

Musta laatikko erittelis mm.
– kännipuhelut exille, kotijoukoille, frendeille, tyäkavereille ja naapurin rouvalle
– tallentaisi parhaat humalareplat ja tyhmmimmät ideat, jotta ne vois joskus oikeasti toteuttaakin!
– lykkäisi kuvat ja arvostelut nenän eteen niistä muijista, joka yritti pokata
– tallentais tarkat juomamäärät ja promillet
– valottaisi hieman laskuhumala-aikaisen safkan koostumusta, jotta osaisi aamulla odottaa, millaista laattaa on luvassa
– oikolukisi ja muokkaisi SKP:t eli SikaKänniPostaukset siistityssä muodossa tänne blogiin
– antaisi yleisarvosanan siitä, kuinka paljon paskaa onnistui saamaan aikaan yhden känni-illan aikana. Esim. rikkoutuneet ystävyyssuhteet, esineet ja tavarat, porttikiellot, iskut&potkut ja muut ruumiinvammat, henki-meinas-lähteä-tilanteet jne.
– raportoisi poliisin, pelastuslaitoksen, naapureiden, talonmiehen tai/ja isännöitsijän käynnit ovellamme sekä muistuttaisi mm.varoituksista, joita olemme onnistuneet hankkimaan

No niin, lähetys siirtyy takaisin rappukäytävään…

Vaikkei mulla ole nyt Mustaa Laatikkoa (paitsi aivolohkoissani) esitän kiihkeän salapoliisityön jälkeisenä todistuaineistona lesken aamuiselle visiitille seuraavia puoltavia seikkoja:
– oven edessä käytävällä oleva pikkumatto on sormella koskettaessa pinnalta märkä (ja meinas tulla märemmäksi, kun kumartuessa tuli ykä kurkkuun, onneks sain niletyä takas)
– portaista löytyi tukko karvoja, jotka karkeuslaatunsa takia oletettavasti viittaavat rouvan pikkukoiran turkkiin. Tai sitten Eerikki on hillunut käytävällä jonten nahkakantisen kanssa. Hmm…
– postiluukkumme oli puoliksi auki, mikä viittaa salakuuntelutoimenpiteisiin
– rouvan hajuveden tuoksu tuntuu edelleen hänen ovensa lähettyvillä, vai oiskohan tuo hiuslakka?

Jatkotoimenpiteet ja johtopäätökset:

Me munasimme, taas. Isot miehet ei selkeästi osaa käyttää alkoholia oikein. Hyi meitä! Käyttäydyimme sopimattomasti. Näin ollen meidän täytyisi pyytää anteeksi naapureilta. Ehkä ensin kannattaisi kyllä pestä hampaat ja harjata tukka…

Toteutus:

Pimpottelin aikani lesken kelloa muttei avattu. Kuulin oven läpi, kuinka myös rakas naapurimme hiippaili sisäpuolella samaisen oven takana. Olimme siinä molemmat hetken ihan hiljaa, vain tuo jykevä seinäke erotti huulemme toisistaan. Este oli mitätön, mutta riitti pitämään meidät erossa toisistamme. Tunnelma oli kiihkeä, jopa eroottisesti latautunut. Minä krapulassa portaikossa, leidi Ståhlberg oven toisella puolella mustassa korsetissaan ja piikkikoroissaan, jotka todellisuudessa ovat muuten mummoballeriinat. 😉

Suumme oli sinetöidyt. Kumpikaan ei halunnut paljastaa toiselle sitä kiihkoa, joka sydänpielessä riipi. Oikein tarkkkaavaisesti kun kuunteli saattoi tuntea sydämemme lyönnit, jotka värisyttivät talomme kivisiä seiniä. Mutta puinen ovi oli ja pysyi rakastavaisten välillä… Toistaiseksi.

The End
Jatkuu seuraavassa entryssä. Ehkä.

Moro ny!

E-rich in da Testos!

Näinhän täs sit kävi et meitsi rantautu vihdosta viimen villa testoksen loistoon! Olihan tätä jo odotettukin. Jontte on just ny ties missä, joten saan tääl rauhassa hoitaa muuttopuuhat. P-man on vähä jeesaillukkin, vaik viel eilen aattelin ettei se tod oo kantamas mitää, ku oli ite varsinaises kantokunnos. No mut täytyy myöntää et on sillä jäbällä hyvä tasapaino, vaikkei enää puheesta niin olis saanukaa selvää.

 

Tää on kyl aika siistii. En oo ikinä nähnyt mitään vastaavaa ku villa testos (vittu mikä nimi)… skit också, et tää osaa olla iso!! vähemmästäkin meinaa mennä iha pähkinöiks, ku ei se vuokrakaan päätä huimaa! huhhuh. Ainoo velvotehan näissä järjestelyissä taitaa olla tää bloggailu, tosin musta tuntuu et mä saatan ihan tykkää tästäkin, oon mä kuitenki joskus aiemminki blogaillu. 🙂 Oon jo etukäteen vähä lueskellu mun tulevan valtakunnan tapahtumia näin sähkösesti ja täytyy myöntää, et pikkasen pukkaa suorituspaineita ku pojat on pistäny parastaan nii maggarissa ku bloggerissakin… 😉

 

Perjantaina toin siis ekoja kamoja, eilen si saatiin loputkin roudattuu tänne. Mun huone oli kyllä siisti, just sellanen ihme aikakapseli ku jontte tääl oli nopsaa kuvaillutkin! Siitä myöhemmin si lisää ku ehdin asettuu taloks. Mut nii, mistähän mä alottasin tarkemman selostuksen tapahtumien kulusta? Jos vaik virkistävästi osittain käänteises järjestykses… 

 

Eli ny just makoilen testoksen kuuleimmassa osiossa, jonten buduaarissa. Miten päädyin tänne, onki toinen juttu. Tarttis olla valvontakamerat (onks tääl?), koska ei pienintäkään muistikuvaa miks helvetes mä heräsin alasti jonten kolmimetriseltä.. eihän tääl oo ees lakanoita tai peittoo ja ikkuna tyylikkäästi jääny auki. Tää oli näemmä taas tämmönen -5cm yö, varmaa joku kylmempi pohjostuuli. Mut nii, sen muistan illasta, et p-manil oli joku loisto idis ”maistattaa” mulla jotain sen faijan pontikkaa tai vastaavaa ikäänku tervetuliaismaljana… Taju varmaan lähteny aika nopsaa. Tuloksena tämmöne lillanen mandoliinikrabbe, hyvät tärinät ja hedari, kiitti tästä.

 

Mut jos unohtaa pienet hedarit ja tärinät, niin olo on ihan oke. Äsken tilasinki tänne krapulapitsaa (sit ku olin kauniisti kieltäytyny p-manin lihamätöistä) ja nyt mutustelen täs sängyllä. Tomaatti-mozzarella-paprika.. Gillar detta, meitsi diggaa. Ei tosin kovin äijä valinta, mut meitsi onki kasvissyöjä. Vähän kyl taidan missaa äijäpisteitä tyttöjen silmissä p-manin lihamättöjen rinnalla. Onneks noissa sen lihaveittissä oli kuitenki jotain myös pitsaleikkurin virkaa toimittavaa terää… Kiitti lainasta.

 

Terästä puheen ollen.. äsken meinas käydä vähä ohrasesti ku slaissasin tätä lättyä ja lipsahti pienessä tärinässä veitsi tohon patjaan. Huhhuh. Aattelin kirjotella tapahtuneesta suoraan tänne, ku huomaahan jontte sen jokatapaukses ennemmin tai myöhemmin. Mut se mitä tästä seuras oliki aika jännä. Siinä tutkiessani patjan vaurioita, huomasin et sinne väliin oli piilotettu sellanen nahkakantinen kirja jonka välistä pursus jotain random karvaa, wtf?!?!  Okei, nyt ikävä kyl tiedän mikä se kirja on, ku p-man asiaa vähä kävi mulle valasemassa, tieto täskin tapaukses lisäs tuskaa. Jääny ilmeisesti ne tärkeimmät entryt tästäki blogista etukäteen lukematta. Mut mikä parasta, tein sinne pienen lisäyksen. Jäädään innolla venaileen oliko uus kiharapilvi jonten mieleen… 😀

 

Mut ny tutustuun tähä uskomattomaan luukkuun, villa testos on meitsin himbe, repikää siitä!!

 

hej då!