Kutsu isyystutkimukseen

Hyvä X.Y,

Marja-Riitta Tiainen, 21.5.1976-176K, (Toim. Huom. Nimi ja hetu heitetty hatusta) on synnyttänyt poikalapsen 04.07.2009. Koska Marja-Riitan mukaan on syytä olettaa, että Te X.Y. olette lapsen biologinen isä, lähetämme Teille kutsun isyystutkimukseen.

Tutkimus suoritetaan omalla terveysasemallanne, johon voitte sopia laboratorioajan viimeistään elokuuhun 2009 mennessä. Oma terveysasemanne on Koulukadulla.
Mikäli haluatte keskustella mahdollisista isyys- ja elatusapuasioista sosiaalityöntekijämme kanssa, voitte varata ajan samaiseen yksikköön. Numero yleiseen ajanvaraukseen on 03-223 44 23.

Vaadimme, että saavutte tutkimukseen elokuun 2009 aikana, jotta mahdollisen isyyden tunnustamisen jälkeen elatus- ja huoltajuusasiat saadaan pikaisesti kuntoon. Mikäli selviää, että te olette Marja-Riitta Tiaisen poikalapsen isä, myös perhetukiyksikkömme on käytettävissänne isyydentunnustamisen jälkeen.

Ystävällisin terveisin,

Minna Määttä
Sosiaalityöntekijä, lastenvalvoja
Huoltajuus- ja elatusasiat -yksikkö

Tampereen kaupungin sosiaalitoimi
Huoltajuusyksikkö
Koulukatu 15
33210 Tampere

P. 03 224 52 34
Minna.Maatta@tampere.fi

—
Nyt jo arvannette, mikä on päivän källi Jontelle? Aikaa uskottavaa, eikö? Etenkin ku Erkka harrastelijagraafikkona väänsi mun sairaalasta saamien papereiden perusteella Tampereen sosiaali- ja terveystoimen logon ja leimat. Eli aateltiin vähän ”rankaista” Jonttea sen naisia esineellistävästä ja holtittomasta seksikäyttäytymisestä raapustamalla kutsu isyystutkimukseen.

Homma on simppeli, koska sillä on ollut muijia joka sormelle, varpaalle ja rintakarvalle vikojen vuosien aikana. Muistan itteki hämärästi, kuinka Yontte ”seukkas” (lue: turvallinen vakiopano) yhden Suomeen muuttaneen venäläismimmin kans edellisenä kesänä ja niinpä ajateltiin tuoda sille muisteloita muinaisista riskinottohetkistä Testoksen kammioissa. Jontte ei näet ole mikään kortsufani, toisin ku mä. Eli toisin sanoen Yontte ei käydä, jos vaan mahdollista – ei etenkään vakiohoidon kanssa. Tuohon pikkunyanssiin me päätettiin perustaa tänpäiväinen jekku. 😉

Ei sillä etteikö Jontte varmaa ois ihan ok pappa, mut skidi ei kyl yhtää sopis vapaaherran kuvioihin. Duunia, duunia ja duunia, muikkeja, muikkeja ja muikkeja. Matkoja, reissuja ja liikkuvaa poikamieselämää jne. Ja kaks alivuokralaista omassa kodissaan jne. Kyllä te tiedätte. Jontte varmaan elättäis skidiä iha avokätisesti, kunhan ei vaan joutuis viralliseksi huoltajaksi tai myöntämään isyyttään.

Kattotaan, mitä mies tuumaa, kun tsekkaa postit. Laitettiin valkoinen siisti kaupungin leimoilla varustettu kuori odottamaan muiden postien joukkoon. Saas nähdä, miten tulevan isin naama venähtää muutaman viikon päästä. Kjäh, kjäh.

Nyt pakko lopettaa, sattuu ni pirusti handyyn. moro ny!

Koira, aamulenkki ja kaatosade

Jokainen koiran, etenkin pitkäkarvasen/paksuturkkisen koiran omistaja on satavarmana seissy lukemattomii kertoja kaatosatees miettien miks ei vaan tullu hommattuu kissaa. Oke, keksin lukemattomii syitä miks koira vaan on nii ylivertanen ja miks en ite ikinä ottas kissaa. Eihä niis juur oo muita hyvii puolii ku se, ettei niit tarvii lenkittää.. enkä ny tiiä onko sekää loppupeleis hyvä puoli. 😉 Hmm, ny karkas ajatus. 

 

Sateesta piti puhuu. Joku aika sit siis tultiin Mitsun kans tuolt semikaatosateest. Onneks mitsu ei oo pörrösintä mahdollista rotua tai ees laivuriks pörrönen, mut kyl se märkä silti oli ja tassut tietty kuraset ku piti nuohoo joka ainoo lätäkkö. Se on nii onnessaa tuol satees, ite en iha nii paljoo. Mut parempi kai noin päin ku et koira vihais/pelkäis vettä iha hullusti ja sit ku tuol kuitenki kastuu/kurastuu, nii se suihkuttelu olis sit yhtä helvettee. Mitsu kyl antaa iha hyvin tarvittaes suihkutella. Oon vähä miettiny et pitäskö hommaa sille joku kurahaalari, sellane koko body. Sais rypee lätäköis iha niin paljo ku haluaa mut pysyis ees suht puhtaana. Onko kellää ehdotuksii mallista tai merkeistä? 

 

Tosin toi musta turkki antaa sentäs jotai anteeks. Toista se on Noran volpinon kans. Äh, mistä tuliki mieleen et tuskin treffataa tänäänkää ku keli on noinki paska, epist. 😦 Ny karkas taas ajatus jonnekin… joku pointti mul oli viel. 

 

NIIII, mikrokuitupyyhe. Aiva loistokas märän ja kurasen koiran kans. Imee veden ja vähä niit paskoikin ja meinate nopsaa! Ja sit liina itessään kuivuu tosi vikkelää. En ny muista mist omani ostin, mut vastaavii löytyy ainaki clasulta ja halvemmal ku mitä ite maksoin. Selailin meinaa clasun kuvastoo äsken källi ideoit viritelles ja sattu tulee vastaa joku tollanen lemmikeille suunnattu mikrokuitupyyhe. 

http://www.clasohlson.fi/Product/Product.aspx?id=68819205 

 

Suosittelen, kyl se vaa wörkkii, pysyy täälki villa testoksen lattiat puhtaina! Mut nii, jos jollai on ideoit siit koirien kurapuvust, niin ehdotuksii ja vinkkejä otetaa vastaan! 🙂 Ny vois lämmin suihku tehä terää.

 

Mukavaa päivää tyypeille!