Threesome – Koriseva, Jontte ja mää

Pannaan jalalla koreasti

Joohhhh… Tiedän, et krabbe on ihan kaamea, ja kaameassa krabbessahan saa jäätäviä ideoita. Eiks jeah? Niitä ideoit harvoin tulee toteutetuksi. MUTTA nyt tapahtuu poikkeus pojjaat ja tyttäret!. Mä nimittäin hankin kaks lippuu Arja Korisevan keikalle Mäntsälän suurlavalle 15.8. Kyllä, luitte oikein! Arja ”Winehouse-Twain” Korisevan keikalle. 😉

Erkka ei pysty lähteen mut Jontteen luotan. Tai ainaki sen kohal Google-kalenterissa luki vaan: ”rellestystä, rakastelua tai röhnöttämistä”. Mä päätin Jonten puolesta, et noista valitaan eka! Perkele, me lähetään tanssittaan vanhempaa lyyliä Mäntsälään! Maaseutumatkailua… Ei vais, Mäntsälähän on kaikkee muuta ku tuppukylä sen jälkeen, ku Hesa-Lahti oikorata päätettiin rakentaa kaupungin (?) läpi.

Ja jottei Jontte vois vetää puihin maalaisromantiikan kokemist, varasin meille suht eksoottisen majoituksen. En kerro viel mikä, vaan yllätän. Kyytikin on selkee, me mennään prätkällä. Pitäähän siihen saada kilsoi, ennen ku talvi iskee päälle. Jontte ei tosin hirveesti rakasta mun kaa prätkäilyä. Syy on iha vitun koominen.

Olin tulos Hesast pykällä ja Jontte oli Hyvinkäällä paltsussa. Sen piti liikkuu junalla, ku auto oli vuosihuollossa. Niinku arvannette Y vihaa julkisii kulkuneuvoi yli kaiken ja valitsi maitojunan sijaan meikäläisen. Käskin tietty ostaa kypärän ja muut vermeet Hyvinkäältä, ku eihä mul ollu mitään ylimääräisii rojuja mukana. Sanoin selkeesti, että osta kypärä, lämmin takki ja vaiks lenkkarit. Aina parempi, jos saat jostain maiharit.

No, mä kurvasin sovitusti Hyvinkään ABC:n pihaan, mis Jontte venttas. Ei vittu sitä miestä. Se oli ostanut kuteet, mut niissä ois voinu lähtee enemminki myymään pölynimureita ovelta ovelle, ku pärräileen. Kypärä oli ihan ok, mut vittuu, mitä sil oli yllä. Jotku lakerikengät. Siis semmoset kiiltävää nahkaa olevat sliparit. Ja mikä väri? Vaalea nahkai!!! Ja se takki. Voi luoja. Siis semmonen pellavakangasversio puvun takista! Mitä helvettii? Ei kuulemma ollut löytäny koko kyläpahasesta muuta riittävän coolia. Täytyy sanoo, et Jonten onneks sen bisnestutut ei hengaa ABC:llä. Ne mustat liituraitahousut ton vitun pellavatakin ja popojen kanssa teki siitä niin pölynimurikauppiasjuntti look-a-liken! Sokerina pohjalla, sillä ei ollu hanskoja ja loppukesä ei oo enää kovin lämmintä aikaa prätkäillä…

Ei siin mitään, mä annoin selkeet ohjeet, mut se ei noudattanut. Ei isoo miestä voi pakottaa muuttaan tyyliä, vaiks se ois kuin epäkäytännöllistä. Mut voitte kuvitella, kuinka hieno matka oli. Vettä tuli ku Esterin perseestä Hyvinkäältä Tampereelle asti. Kengät meni pilalle, mikä ny ei ollu ylläri. Puvun takki oli iha paskanen, ku pärrä heittää himosateella kuraa takana istuvan selkää. En oo jaksanu fiksaa sitä takalokarii niinku pitäis. Ottanu vähä hittii kerran. Tehään samalla ku kumin vaihto, eli joskus.

Niin, ja sanomattaki on selvää, että suht viileissä puvun housuissa äijäl kramppas jalat koko matkan… Ja tilannetta ei helpottanu ainakaan se, et sil oli mukana läppärilaukku ja semmonen vitun iso nahkakassi. Nahkakassi sisältöineen sullottiin hätäpäissään mun reppuun ja reppu tietty matkustajan selkään. Samoin omppulaukku. Neki sai siis osansa kurasta… Ei saatana. Toi oli ehkä maailman hulvattomin prätkäreissu ever. Jontte vanhana kunnon homofobiaatikkona yritti istuu mahdollisimman kaukana, mut se huononsi pyörän ohjattavuutta törkeesti. Ja kun ei se suostunu pitää musta kii, niinku kyytiläisen ois fiksuu tehdä, niin siel se sit keikku mun takana pidellen rystyset valkosina kii pärrälaukun muovisista kiinnityskalvoista. Ne ei oo todellakaan tarkotettu ison miehen nojattavaks, niinku tiiätte. Kyl niist kiinni saa, mut olo ei oo hirveen tukeva. Eikä ajaminenkaan oo kivaa, jos matkustaja istuu liian kaukana ja nojaa taakkepäin.

Ei mitään, pysähdyttiin varmaan 10 kertaa matkalla himaan ja jossain Lempäälän kohdalla äijä oli valmista kauraa junaan! No, en suostunut tiputtaan sit enää siin vaiheessa assalle. Tein sen ihan Yonten ittensä takii, koska olin varma, et se ei ois halunnut oikeesti matkustaa VR:llä läpimärkänä, kuraisena ja kylmissään. 😉 Semmonen reissu se!

Me mennään Arjan keikalle pykällä oli keli mikä vaan, ja mun frendi Miska, jonka luona siis eilen oltii bilettää, saa lainaa J:lle kunnon kuteet. Prätkäillessä ei kannata ottaa turhii riskei, vaan vaatetukseen pitää oikeesti panostaa. Normaalisti mä en ota kyytiin ketään ilman asiallist varustusta. Yontte oli poikkeus. En mä voinu sitä Hyvinkäällekään jättää. Ehkä tää tuleva keikka menee paremmin. Se on sit eri asia, suostuuks tyylitaituri pistään päälleen goretexii. Tosin jos on kiva keli, niin sit se vois lähtee coolis nahkapuvussa. Miskal on semmonenki.

Ootan innolla, miten jäbä reagoi, ku se lukee tän entryn. Jontte diggaa aina, et kerron nää meidän homoeroottiset ajokokemukset koko maailmalle. 😉 Toivotaan, et se tykkää myös maaseutulomasta Mäntsälään Arjaa kattoon.

Yks nyanssi – Mitä on tapahtunut Arjan hienoille sivuille, joilla surffailin viel hetki sitten?! Nuorekkaan oranssin tilalla on tullut ällöt kirkkaanpunaiset viikkarihenkee huokuvat rumilukset, joissa Arja on pistetty etusivulle tollottaan taivaalle ku mikäki mielenvikainen.  Mä järjestän mielenosoituksen. Haluan vanhan trendikkään lyylin ja tyylin takas. Nyt toi on samaa peruspaskaa ku kaikilla typerillä  tangokuninkaallisilla. Eihän tää näin voi mennä…

Moroo ny!

Whoops

Hyi helvetti mikä olo. Lähin si illal kans sinne miskalle… p-man sai juotettua mulle TAAS jotain ponua karhujen ohel. En tajuu miten se taas meni siihe. Ja löyty aamul sähköpostista jotain tosi jäätävii intiimikuvii puoli tyhjän krokonpatjan kans (joita EN taida julkasta tääl). Se onki se ensimmäinen mitä haluis herättyään kattella, tiiätte varmaa. Et näin meni si tää vkl… Ja jotta morkkis ei jäis turhan vähäiseks, kadotin samalla reissulla skedekenkäni. WHAAAT?! En vaa tajuu, ei näkyny aamul missää. Pistetää p-manin piikkii. Onko äijil aiheest jotai tietoo? En kai mä sentää käyny uimaa niiden kans? Ja mun housutki oli viel aamul jotenki kosteet ja kulahtaneet. Hmm. Ei kauheen tarkkoja muistikuvia, voitko p-man valasta vähä pliis tai tää on vika kerta ku lähen sun ja miskan kans yhtää mihinkää. Sun pitäis vanhempana ja vastuullisena pitää pienemmästäs huolta. Nih, perkele! 😀

Jontte oli iha oikees, katottii parhaaks liueta paikalta ennen ku se virkos koomasta Hayley Williams look-a-likena. Päätettii liskohenkee vaalien lähtee pyntsalle ja sen kautta tasottaville. Mut joo… kylhä mä sen tiedän et me ollaa vähä käyttäydytty tääl lapsellisesti jonten poissa olles, mut kyl jontte tiesi mihi rupes ku meidät vuokralle otti.. itteensä voi pikkase syytellä. Taitaa tietää sen iteki ja siks oli niin kiukkunen, luulen ma.

Nyt jos vetäis päikkärit ja alkais sit illal kattelee mitä ottaa reissuun mukaan. Niijjoo, en oo varmaa ees kertonukaan tääl. Lähen tiistaina skede poikain kasn reilaa ympäri eurooppaa. Mulla ei oo ees tarkkaa kuvaa meidä reitistä ku jätin sen suunnittelun muide huoleks, mennää fiiliksen mukaa. Tarkotus olis olla reissus joku reilu viikko… skedeilyä, biletystä ja chiksei. Saas nähä mite onnaa… etenki viimosen kohal. Vaiiikea. xD

Todellisuus valkenee ja Leena kuumenee

Ei perkele, aivan kamala olo edelleen… mä en käsitä mitä vittua tässä kämpässä on tapahtunut. Ja noi saatanan pikkunilkit ovat sitten tehneet vaikka mitä mun poissaollessani. Ensinnäkin, näin jossain vaiheessa unta että mulla oli rintaliivit päällä, sellanen pistelevä ja puristeleva tunne. No eipä ihme kun aamulla herään -tai siis äsken- jonkun vitun hevostarvikepinon keskeltä!!!!! Ja kuten nyt huomasin Peemänin viimeisimmästä kirjoituksestakin niin voitte vain arvata mitä mun naamalle oli tehty. Ja kakaroita ei näy mailla halmeilla, ovat varmaan paenneet Pynsän rantaan ja hiipivät kotiin vasta sitten kun tietävät että mä olen taas vajonnut koomaan. Niiltä tuli äsken pahoittelun ja vittuilun sekainen tekstari koskien mun jagua. En halua edes käydä katsomassa mitä sille on tapahtunut. Onhan mulla vakuutus mutta tää tuntuu menevän jo niin täysin yli että musta tuntuu että jos vielä yksikin pisara tippuu tähän lasiin niin sitten alkaa totaalinen rytinä. Pitää soittaa mammalle. Sen seura on niin elävöittävää ja tervehdyttävää. Enkä sano tätä nyt vain siksi että se on äitini vaan siksi, että kyseessä on oikeasti todella hieno ja empaattinen ihminen joka tietää tasan tarkkaan mitkä sanat pitää missäkin tilanteessa sanoa.

Hunsvottisyrralta tuli äsken tekstari jossa se kyseli taas majoitusasioista. En ole jaksanut vastata. Jos äidin ja toisen siskon seura on inspiroivaa ja voimia antavaa niin tämä toinen on kyllä pelkkä verta imevä luuserimoskiitto.

Yritän saada jotenkin päätäni järjestykseen. Laitan korteni kekoon ja osallistun kundien Päivän pimu -reittaukseen. Tämä pimu on kyllä hivellyt silmiäni aikaisemmin Taloussanomian ja kauppalehden jutuissa hyvin leikattuihin jakkupukuihin soinnustautuneena bisnestiikerinä. Mutta löytyypä neidosta näköjään villimpikin puoli. Ette ikinä arvaa kenestä on kyse. Enpä olisi minäkään arvannut vielä jonkin aikaa sitten, että listalleni pääsisi Nordean pääekonomisti Leena Mörttinen. Vai olikse nyt joku affairs-osaston johtaja, iso jehu kuitenkin. Hitto mikä kissa. Löysin nimittäin googlettelun ja naamakirjailun kautta aika hemmetin kuvaavan foton tämän naisen todellisesta luonteesta. Näin sitä pitää beibi, paksu sikari huuleen, konjamiini käteen ja hiukset valloilleen. Ai saatana.  Tietääkseni tämä mimmi on valtiotieteen tohotori ja suoltaa niin fiksua niin fiksua ja vastuuntuntoista läppää Aamu tv:n haastattelussa, olen muistaakseni joskus nähnyt jotain livesettiä töllöstäkin. Mutta mun mielestäni tämä bilekuva paljastaa kaiken. Leena on juurikin nainen mun makuuni. Tiedän että ei uratykkimimmejä kiinnosta vittuakaan tämän maan kansantalouden tila ja köyhien ostovoima. Mä oikeasti näen sen tietyn hehkun donnien silmistä. Pitää etsiä tänne lisää kuvia jakkupukumimmeistä joilla on tuo tietty ihana hehku iiriksissään. Veikkaisin että tämän tyyppisiä lyylejä kiinnostavat erilaiset paksut patukat, hyvät alkoholijuomat ja vaikutusvaltaisissa urospiireissä pyöriminen. Toisin sanoen: talouslyylit haluaa rahaa, valtaa, rahakkaita ja vallakkaita ystäviä, edustuskämppiä ympäri Eurooppaa ja kevytmielistä hippailua raskaan kaliiberin seurassa. Ihan samaa haluan minäkin, tosin nuo patukat ihan vain sikareina:) Mutta nämä ovat juuri niitä asioita, joita Suomessa ei saa sanoa. Siksi talousmisut verhoaa todellisen minänsä kuivakkaaseen virkamieheilyyn ja lässyttää Ylen haastattelussa yhteisvastuullista paskaa maailmantaloudesta. Mutta ei tämän luokan naisia kiinnosta muu kuin oma talous ja hyvä niin. Tietenkin mun mielipidehän se vaan on mutta aika pirun monta naista hyvin monella tavalla tutkineena uskallan sanoa että näin on marjat.

Ärsyttävää kun Suomessa on niin valtava tabu sanoa, että pitää rahasta ja materiasta ja haluaa ympärilleen sitä ja ihmisiä, jotka jakavat samat intressit ja resurssit. Mä haluan tutustua Leenaan. Sitä ennen voisin koeajaa pari jakkupukuista pikkupomoa matkalla kohti suurta tavoitettani. Kuulkoon sen nyt koko maailma: Minä haluan kellistää Leena Mörttisen!!!!!!!!!!

Krapula ja Hayley Williams -meikki

Huomenta! On muuten elämäni darra. Voidaan puhua tuhansien liskojen yöstä. Mutta ei se mitään… Kyllä tästä taas selvitään, ehkä. Aika koville otti eilinen. Sanomattakin on selvää, että jatkot kesti liian pitkään. Ei vanha mies jaksa tuommoista enää. Sydän pettää vielä rymyämisestä. Pidettiin jatkot Onkiniemessä, siis rantsussa. Joltain skidilta oli jäänyt biitsille sellainen valtava krokotiili, puhallettava vesilelu, ja siitähän ilo irtos. Melottiin poikain kanssa pikkupäissämme vähän turhan pitkälle. Siinä vaiheessa, kun kroko alkoi laskea ilmoja pihalle keskellä ulappaa, ymmärrettiin, miks se oli hyljätty. Not nice… Tuli sitten asteen verran vaativampi uimareissu takaisin rantaan. Onneks tuli intissä aikoinaan uituu jonkin verran, niin pääs takas rantaan suht sutjakasti. Muilla ei tuntunut olevan yhtä helppoa… Ei passais tommoisessa kännissä mennä vesille. Ei veneellä, uiden tai krokollakaan. Aivan typerää, tiedän… No, onneks kukaan ei hukkunut muttei kyl kaukana ollutkaan.  Vittu me ollaan kyl välil niin tyhmii.

Ilmeisen koville on ottanut Jontellakin, koska se vetelee EDELLEEN hirsiä buduaarissa. Täysin taju kankaalla. Mä kuuntelin aamun iloks muutaman Paramoren biisin, joita Erkka linkkas Päivän Pimu -juttuun. Youtube tarjoili samalla sitten naisellisempaa Paramore-antia. Törmäsin meikkivideoon, jossa neuvotaan, miten tehdään Hayley-look.  Yllättäen mulle heräs hillitön tarve tehdä pikkuinen källi Jontelle. Me meikataan se Hayleyksi, ku poika on höyhensaarilla ja näkee unta Mohitoista… Erkka onko sul graafisen alan konkrarina öljyvärejä tai jotain muuta ”meikiks” kelpaavaa?

Itse asiassa näitä meikkivideoitahan oli ihan VITUSTI Youtubessa… Sick…  No, jos jotain kiinnostaa, niin tässä.

Meikkivideo1

Meikkivideo2

Ohjeet1

Ohjeet2

Ohjeet3