Persepainajainen

Ei jessus, et näin hirveetä unta. Olin jälkitarkastuksessa Taysissä leikatusta olkapäästä. Ystävällinen blondi hoitsu istui mun vieressä ja hymyili kauniisti silmiin katsoen. Ennen ku ehdin tehdä mitään, naikkonen oli pistänyt mun ranteet nippusiteillä sängyn laitaan tiukasti kiinni. Kysyin, et mitähän saatanaa tapahtuu. Muija alkoi hohottaa ku mielipuoli ja yhdellä nopeella liikkeellä kaivoi taskustaan jättikokoisen ruutan. Toisella kädellä se silitteli mun hiuksia hokien samanaikaisesti mantraa:
– Tää ei satu, kun oot täysin rentona.

Sit se iski ruutallisen paksuu vahamaista mömmöö mun olkapäähän ja yhtäkkiä jalatkaan ei enää liikkunu. Päässä alkoi pyöriä ja melkein menetin tajuntani. Siinä hämärän rajamailla kiikkuessani huoneeseen asteli rektaalitohtorin tyylinen ukko. Koitin sumuisilla silmillä tihrustaa äijää ja sain hetkeksi skarpattua katseeni. Jontte! Se lekuri oli Jontte. Valkoisen takin alta pilkisteli Armanin puku ja sil oli jalassa muovipussien alle verhottuna semmoset saatanan lipokkaat, mitä meitin motskarireissulla.

Hetkessä sairaalasänky muuttui gynen pöydäks, ja se ihana hoitsu alkoi kiskoo multa farkkuja pois. En pystyny tekeen mitään, ruumis ei totellu käskyjä. Samalla kaunokki silitteli mun hiuksia ja lohdutteli empaattisesti, että TARKASTUS ei satu. Siis mikä vitun tarkastus, muistan ajatelleeni. No, ei tarttenut kauaa ihmetellä, kun näin Jonten kädessä Cock Lock Intruderin! Ja oli muuten kaks kaliiperia isompaa luokkaa, ku netissä nähty! Hyi jumalauta.
Jontte tapitti mua suoraan silmiin, yhtyi hoitajan mielipuoliseen nauruun valkoinen hammasrivistö Kuubaan asti kiiluen ja totes rauhalliseen tyyliinsä:
-Ystävä, älä vihaa minua. Jokaiselle Testoksessa tehdään tarkastus. Eerikin vuoro on seuraavaks. Muistan aatelleeni, että voi Eerikki-parkaa. Se sais taatusti mun hanurissa käyneen Intruderin itteensä… Ihan sairasta.

Käänsin silmät sivulle ja näin, kuinka Erpa makas samanlaisessa gynetuolissa siinä väliverhon toisella puolella. Kuinka pieneltä, avuttomalta ja heikolta se näyttikään. Sillä ei ollut edes housuja jalassa. Vaan skedetennarit, huppari ja mun virkkaama pipo. Eerikki tärisi pelosta ja kattoi mua säälivästi, koska tiesi, kumman aunukseen tappi ekana tulis kuitenki sujahtamaan.

Käänsin katseeni takas Jontteen, joka kumartui teräshärdelli kädessään uhkaavasti hanuriani kohti ja räps… Filmi meni poikki. Luoja kiitos, heräsin ennen ku Yonde ehti ottaa mut sillä karseella värkillä. Taivas, mikä painajainen.

Aamupaskalla käydessä oli pakko tarkastaa, ettei holessa ollut vieraan ihmisen kosketusjälkiä. Noup! Timmit pakarat puristu tiukasti kii toisiinsa, niinku aina, ja suolessa ei tuntunut ylimääräisiä paineita. Pökäleetkin sujahti ulos normaalilla väännöllä, ei mitenkään erityisen sutjakasti löystyneestä reiästä. Luojalle kiitos ajattelin, väänsin jukeboksii isommalle ja jatkoin paskomista hymyssä suin. Olipahan karsea uni. Tota se teettää, ku herkkäsieluinen nuori mies eksyy seksiblogeihin… Ja unethan on kuningastie alitajuntaan, sanoi psykoanalyytikko Freud muinoin. Mitä toi sit kertoo musta (tai Jontesta tai Eerikistä!). Sitä en halua lähteä tulkitsemaan.

Moroo…. Meikä lähtee salille tuulettaan aivoista ulos noi Intruderit.