Ruoka. keho ja mieli

Olen yrittänyt viettää aikaa mahdollisimman paljon toimistolla. Kotona jököttää takkuinen, haiseva kasa, jonka ympärillä kärpäset pörräävät.  Sisko.  Ne vitun linssit likoo siinä ämpärissä taas. Heti kun se oli saanut tuhottua jääkaapista sinne jemmaamansa haisevan ruskean keitoksi kutsumansa mössön, se alkoi valmistaa uutta satsia. Se motkottaa jääkaapin pekoneista ja makkaroista. Sanoin et ne on suurimmaks osaks P-manin. Sit se alkoi motkottaa siitä, että käytän hissiä, koska se kuluttaa sähköä ja lapset Afrikassa kuolee. Yritän purra hammasta. Mä en tiedä mitä se duunaa täällä päivisin kun olen töissä. Villi arvaus: ei mitään. Se on rakentanut jonkun vitun pesän patjalleen suitsukkeista ja huivikasoista ja on aina jossain ihme venyttelyasennossa kun tuun himaan. Koskakohan sen toi itsesnä etsiminen loppuu ja se valaistuis ja älyäis hakee vaikka töitä tai mikä parempaa, painua niin pitkälle missä pippuri kasvaa. Tai soijapapu.

On tosta kasasta jotain hyötyäkin. Se oli kaivanut jostain uuden Aviisin. En yleensä lue sitä, mutta nyt vilkaisin espressokupillisen lomassa. Lehdessä oli äärettömän mielenkiintoinen juttu Olli Postista, joka sairastui nuorena MS-tautiin. Tyypillä oli pyörätuolituomio, mutta 19-vuotiaana miekkonen laittoi ruokavalionsa täysin uusiksi. Ei mitään keinotekoisia eineksiä, lisäaineilla ryyditettyjä, ravinneköyhiä ja käsiteltyjä ruokia. Lopputulos: miehen asta ja jopa MS-tauti paranivat. Valokuvissa poseeraa äärimmäisen timmi ja lihaksikas nuorukainen, joka vetelee jotain 3300metriä Cooperissa.

Juttuun oli laitettu myös Postin blogin osoite, löytyy täältä. Olen jo jonkin verran lueskellut ja nostan tuolle kaverille kyllä hattua! Hän on vieläpä työllistänyt itsensä ja antaa ravintoneuvontaa ja konsultoi. Pitäisiköhän viritellä Postin suuntaan jotain yhteistyötä… vedän itsekin jonkin verran ravitsemuskoulutuksia osana suurempia koulutuspaketteja.  Olen usein ajatellut, että pitäisi opiskella vaikka ihan tutkinto tuolta puolelta ja keskustelen ravitsemuksesta aina mielelläni, varsinkin jos keskustelukaverilla on asiasta omakohtaisia kokemuksia ja mielenkiintoisia teorioita perinteisen lautasmalli-jauhamisen sijaan.

Toinen tsekkaamisen arvoinen asiantuntija on Paula Heinonen, joka vetää ohjelmaa Groovella ja on kirjoittanut ravitsemuksesta. Heinosen kirjan luettuani aloin kiinnittää erityistä huomiota D-vitamiinin saantiin ja ruuan emäksisyyteen ja voin sanoa, että olen piristynyt ja energisoitunut sen jälkeen todella huomattavasti.