Päivän lainaus – Pirjo, Suomen tavallisin lesbo

Tää lesbous kokonaisuudessaan on vähä niinku Linnanmäki. Heteronainen tavallaan tulee sinne ajeleen. Ostaa rannekkeen ja ajelee laitteilla ja pitää hauskaa. Sit ku sillä tulee paha olo, se voi lähteä pois. Mutta lesbonaiset ajelee, ajelee elämänsä loppuun asti oksennus sylissä.

Pirjo paljastaa Marialle totuuden lesbokulttuurista ja parisuhteista.

… ja pakko lähettää terkkuja karzulle nyt, et toivottavasti sämpylä maittaa ja oksennus sylissä on kiva ajella! Muahaha!!

Vanha suola ei janota mut hippi vituttaa

Piiiiiitkästä aikaa kuulin Seijasta tänään. Ilmeisesti mun välilliset terveiset mimmin juoruilusta oli löytänyt perille, koska naikkonen vaivautui soittamaan puidakseen juttuja. Tai siis ”etsi kadonnutta tilastotieteen prujua”. Joo, joo. Mä sanoinki, ettei se tartte mitään tekosyitä pitääkseen yhteyttä. Etenki ku ne on näin läpinäkyviä. 😉 Mä oon täysin fine tän jutun kanssa. Case closed. Ollaan hyvänpäivän tuttuja edelleen, joskin varustettuna yhteisellä historialla.

Hassua, kuinka ihmiset voi olla näin erilaisia yhteydenpidon suhteen eron jälkeen. Itse oon ottanut sen linjan, etten aktiivisesti soittele, viesteile tai tapaa exiäni. En ole valinnut linjaa niinkää itteni takia, vaan muiden. Ehkä se johtuu siitäkin, et Seija oli eka, joka mut on jättänyt. Siis tarkoitan nyt oikeesta seurustelusuhteesta. Muut taas on tullut itse lopetettua ja naiset on haikaillut enemmän ja vähemmän takas.

Mut helpompi olla pitämättä mitään yhteyttä sellaisiin mimmeihin, jotka haluaa jotain muuta ku kaveruutta eron jälkeen. Siinä keittää sekametelisoppaa itselleen, jos toinen elättelee yhteenpaluuta, halajaa frendiseksiä tai on muuten vaan erityisen sitoutunut. Kumpikaan ei pääse elämässä eteenpäin, kun säännöllinen yhteydenpito muistuttaa yhteisistä ihanista hetkistä ja alitajunassa kytee ajatus ”mitä jos…”. Toki asiat pitää puida kunnolla lopuun, ennen kuin unohtaa menneet, sitä en kiellä.

Seija tosiaan soitteli kirjansa perään, hyvä tekosyy! Anteeksi muija ei pyytänyt, mutta tunnen ton äänensävyn. Hän katui lapsellisia juoruja, joita on levitellyt. Vissiin tajunnut itsekin, kuinka naurettavalta pikkutyttömäinen pilkka vaikuttaa. Hirvee tarve sillä oli EDELLEEN selitellä eroon johtaneita asioita. Ja mä sanoin, ettei enää kiinnosta, koska ollaan nyt puol vuotta koht vatkattu ja veivattu. Mutta kuulemma HÄN ei ole päässyt vielä yli. No voi, oi ja voi sentään. (Sarkasmia ja vahingoniloa äänessä)

Seija kertoi, että hän on käynyt juttelemassa työpaikan psykologinki kanssa. Psyko oli ollut sitä mieltä, että kysees ei ole pelkästään tämä ero, vaan myös paljon muuta. Mimmi yritti avautua mulle, mutten jaksanut kuunnella ja keskeytin jutun. Ei sitä pysty keskittymään kesken työpäivän mihinkään eroasioihin. Ja en todellakaan halua kuulostaa kylmältä ja välinpitämättömältä, vaikka kyseessä nyt onkin muija, joka petti mua. Ja kulutti surutta omiensa rahojensa jälkeen mun rahat. Ja oli muutenki varsinainen lady Domina kaikkialla muualla muttei siellä, mis ois pitänyt.

Joustin ja sovittiin, et nähdään sit joku päivä ja ruoditaan asioita mieluummin livenä. Mimmi ehdotti, et tulisin Taka-Huhtiin, mutta kieltäydyin kauniisti. En halua mennä sinne. Liikaa hyviä muistoja ja yhteisiä hetkiä. Ja toisaalta, aika paljon myös negaa. Lisäks mielessä pyörii se yks ilta, ku Seija veti sen strippaussession ja oli sananmukaisesti kullinluikauksen päässä, etten pannut sitä. Ei viitti ottaa nyt turhia riskejä, kun juttu alkaa olla hiljalleen olla käsitelty. Uskomatonta toi seksin voima. Jeps, ei tästä enempää.

Tiedättekö, pakko viel avautuu lopuks ihan eri aiheesta.
EIKÖ TON HIPPI LÄHDE MEILTÄ IKINÄ?!? Vituttaa sikana, ku se katsoo mun lihamättöi sillä silmässä… Aikoo kuulemma jakaa ne kadulla, kun mun silmä välttää. Taas. Luupää, ei opi kerrasta. Ei saatana, mikä eukko. Jos se jakaa mun lihat uudestaan, mä pistän sen aamupuuroon risiiniöljyä ja rautanauloja.

Tänään paloi käpy totaalisesti ja lukitsen sen aamusta rokuvessaan. Menin hakeen sieltä muina miehinä naamarasvaa ja partavettäni, ni saatana, vessassa istuiki toi hippi. Siis pöntöllä, ovi auki käytävään ja MUN Diesel-suosikkibokserit, jotka mutsi toi Milanosta, kintuissansa. Vittu! ”Nää oli kuivumassa narulla, niin aattelin vaan vähän lainata”. Eikö sillä perkele oo mitään kunnioitusta toisen omaisuutta kohtaan? Ja arvatkaas mitä se luki? Jonten karvakirjaa. Siitä Iso Herra tykkää. Saatanan lokki. Sais lentää jo etelään. No, istuin sit läppärin kanssa oven eessä tuolilla niin, että muija oli vessassa vankina. Toivottavasti myöhästyi sieltä massahippihamppu paskastaan, mihin oli menossa… Kjäh, kjäh. Ja aion tehdä saman huomenna, jossei opi laittaan ovee lukkoon ja lopeta meidän vaatteiden ja muiden kamisten luvatonta lainaamista. Mulkku. Toivottavasti häipyy kohta. Mul ois muutaki tekemistä, ku istua vessan oven eessä passissa.

Nyt myös jänniä kasviksia!

Näin keskustas eilen jonkun ihme paraatin, jonka tyypit kilju bannereidensa kans ”sano ei geenimanipuloiduille kasviksille” !!!!!!!! Skeittasin siitä pari kertaa ohi tunnin sisäl ja sain molemmilla kerroilla samalta pimulta jonku flyerin. Aika robottimaista oli se touhu – iha sama kelle julistetaan, kunhan vaan saa omaa flyer-pinoonsa laihemmaks. Tai ainaki tämmösen kuvan ne itestään antoi. Siinä ne muutama hippi standiensa ja banneriensa kans hytisi manselan kylmässä syysiltapäivässä ja esillä oli jotain tuotteitaki. Tosin se koko setting oli hyvin luotaantyöntävä. Oli muute Jonten siskoki siinä porukas ku menin ekalla kertaa ohi, ni ei viittiny jäädä siihe, kerta se ei mua huomannu.

No tokal ohituskerral hippisisko oli kadonnut ja päätin kuitenki pysähtyä heittää läppää sen flyer-plikan kans hetkiseks. Vähän kaunistelin totuutta, enkä kertonut olevani vege lääkärin määräyksestä. 😉 Saatii ihan hyväki keskustelu aikaseks ja lopulta vedin kovat keinot käyttöön ja aloin pitää esitelmää ihan pokalla lihalaitteesta! 😀

Voin kertoo, et meni muijan huuli pyöreeks ku aloin luennoida eläinsolubiologiasta, niiden kuumentamisesta ja mukavan tirisevästä pihvistä. Ei se tytsäke osannu oikee sanoo mitään. Ei mitään mielipidettä, vaikka selitin homman nimen melko tarkkaan. Se vaan alkoi selittää kuinka suomessa lihakarja syö geenimanipuloituja kasviksia! Ei jumalauta. Siis joo, tärkee asia, mut ei nyt liittyny tähän lihalaitekeskusteluun mitenkää. Uskomatonta… halutaan mukamas vaikuttaa asioihin, mut sit ku yrittää hieroo keskustelua yhtään sen niide oman manifestin ulkopuolelta, niin not responding – yhtä monipuolista ja mielenkiintosta kommunikaatioo ku kaatuilevan windowsin kans. Ei näin. Mielipiteitä kiitos!

P.S. Epäsiistit rastat on kuvottavat. Tulee mieleen geenimanipuloidut hiukset. Ja alan aina miettiä et mitähän kaikkee niiden sisäs kasvaa. Hyhhyh. .___.