Roope
04.10.2009 8 kommenttia
Meinasin joutuu oman källini uhriks. Erpa väitti kivenkovaan, et oon jemmannut pankkipossullisen shittii Jonten sängyn alle eilen. Oli pakko mennä tsiigaan, voisko näin olla käynyt. Ku iso herra veti kauneusunia unilääkkeiden voimalla, meikä hiippaili huoneessa kuin aave. 😉 Ihme, ettei äijä heränny, vaiks meikä rämpii sängyn alla ku mikäki sissi. Oli pakko tarkastaa, ettei siel oikeesti ois mitään helvetin paskakökköö. No, hyvin ois voinut ollaki… Sen verran Saaremaata meni kurkusta kohti maksaa.
Sängyn alta löytyi kaikkea mielenkiintoista. Persikanväräiset D-kupin Valisierit (meniköhän oikein, no ne vitun kalliit rinulit, joita Seijallekin piti ostaa joululahjaks), jäämiä meidän aikaisemmasta ponivaljaista, valkoinen työkalupakki (mis oli punainen risti päällä > en avannut, koska ei oo tapana tonkii muitten kamiksii), Bossin sukkii iha vitusti (liekö kasvaa siellä?) sekä joku intruderin näköinen vehje. No paskat, viimeinen oli henkari, ei tod. mikään intruder. Eikä anal hanger. Vähän teki mieli pistää ne rinulit nukkuvan Jonten päälle ja ottaa siitä parikuvaa ja tulostaa meidän ulko-oveen. En viittiny. Mut miten vitussa kukaan voi nukkua ni sikeesti, ettei herää siihe, ku toinen mönkii sen sängyn alla? Tai ehkä mun sissikoulutus on vaan ollut tosi tehokas…
Oli siellä Roopekin, mut ei se kyllä paskalle haissut. Sisällä oli pikkuinen post-it-lappu, mis luki: ”Kiitti bileistä”. Kuului Eerikille toi käsiala. Kukaan muu ei väännä tommost graffittikuviopiperrystä tietsikal… No, eipä kestä! Olihan meillä hauskaa…! Ku pystyttiin hetkeks unohtaan ne kukkoilevat henkselinpaukuttajat, ni ilta oli tosi jees. Otetaan uusiksi, mut ilman elitistejä. Mut vidu, et oon tyytyväinen, ku Seijalt tuli jo tekstari, mis muija kyseli, et oliko hyvät kemut? En oo vastannu. Enkä vastaa.
Erpa, onnistuit vedättään. Hetken aikaa luulin oikeesti, et oisin paskonut mummon lahja-Roopeen ja jemmannu sen buduaariin… En sentään. Joku roti saatana. Kosto on suloinen. Ootas sitä.
Viimeisimmät kommentit