Pilli hellänä

Mä en voi uskoa tätä. Olen ollut koko päivän ihan shokissa. En oikein tiedä mitä nyt pitäisi tehdä.

Aamupäivällä tuli soitto Koskiklinikalta. Pippelivaivani selvisivät.

Mulla on tippuri.

Joo. Luit ihan oikein. Mä en ole varmaan ikinä pelännyt ja hävennyt näin paljon, enkä ollut näin tymistynyt. Mä vaan sopersin, että miten se on mahdollista. Lekuri sanoi, että tippuri, syfilis, satiaiset ja muut vanhat kunnon lerssitaudit ovat yleistyneet ”aktiivisen  seksikäyttäytymisen myötä”.  Mä en tajua. Eiks noi kaikki taudit selätetty joskus 50-luvulla? Ei hitto. Ihmisiä on joskus kuollut tippuriin. Vittu. Mä en ole vuosiin itkenyt, mutta nyt itkin. Mä oon kuppakulli.

Lekuri yritti rauhoitella, että homma hoidetaan antibioottikuurilla, ja että oli hyvä kun tulin heti lääkäriin kun kivut alkoi, mitään vuotoa ei kumma kyllä ole ollut. Nyt pitäisi kuulemma yrittää jäljittää taudinkantajaa ja pitää kondomit visusti menossa mukana. Niin ja olen tietenkin seksikaranteenissa nyt.

Hinkkasin jadedildoo kaikella mitä siivouskomerosta löysin, kloriittella ja käsidesillä ja keitinkin vielä. Olen vaihtanut lakanat ja heittänyt puolet alusvaatteistani roskiin ja porannut kuin mikäkin kakara. Kuka se voi olla? Pähkäilyni johtavat yhteen pikkupimuun, jota nusaisin lukukauden avajaisbileissä. Tietenkään mulla ei ole sen yhteystietoja, että voisin keskustella asiasta.

Ja vielä ironisena kirsikkana kakkuun: iranilainen kohtalokas ihana naiseni laittoi ihan oma-aloitteisesti mulle tänään viestin, tosi kivan ja leppoisan ”moi, miten menee” -kyselyn. Hitto enhän mä voi sitä tässä kunnossa deittailla. Kai tää on joku Allahin kosto mulle kun valitin sen karvasesta toosasta täällä blogissakin.

Haluatko siittäjäksi? Biologinen kello-tv-sarja alkaa

Sinunko?

Sinunko?

Totuuden hetki -konseptin myötä kaks suomalaista on saanut fudut duuneistaan. Toiset kaksi tais olla yrittäjiä, joten saanevat jatkaa tehtävissään. Kappas, tämäkään ei vielä riitä, vaan tulevaisuudessa töllössä aletaan siittää lapsia! Tuotantoyhtiö Susamuru menee realityssään reilusti pidemmälle ja etsii nyt kahdeksaa (8) potentiaalista siittäjää/”isä”ehdokasta  äidiksi haluavalle naiselle. Ohjelman nimi on kuvaavasti: Biologinen kello!

Koomista, että Susamurun sivuilla ei ole kerrottu mitään äidin persoonasta. Siittäjän roolia sen sijaan markkinoidaan tähän tyyliin:

– Haluatko isäksi, mutta sopiva kumppani puuttuu?
– Voisitko kuvitella kasvattavasi lapsesi muutenkin kuin tavallisessa ydinperheessä?
– Oletko valmis laittamaan itsesi likoon?

Kukahan haluaisi hakea siittäjäksi naiselle, jota ei ole ikinä nähnyt? En minä ainakaan. Mäpäs lähetän tonne vähän lisätietokyssäreitä ja tiedustelen tarkemmin, mistä helvetistä tässä oikeesti on kyse.

Tuntuu muutenkin typerältä, että tuotantoyhtiö ylipäänsä puhuu ”isästä” ja ”isyydestä”, koska todellisuudessa mieehelle ei aseteta velvoitteita lapsen elämässä olemiseen tai kasvun ja kehityksen tukemiseen. Naurettavaa sotkea isä/isyys tähän konseptiin, jossa miehen rooli on (niin halutessaan) pelkkä siittäminen. Tuotantoyhtiökin sen sanoo: ”Tämä ei ole deittiohjelma, emmekä etsiä naiselle miestä vaan lapselle isäehdokasta ja kasvattajaa”. hmm…

Käytännössä ohjelma etenee niin, että nainen tutustuu psykologin avustuksella 8 isäkandidaattiin ja valitsee heistä yhden orihevosen hommaan. Puhukaa te isyydestä, minä puhun siittäjästä. Siitähä tossa on kyse, koska sosiaalinen tai psykologinen suhde äidin, lapsen ja isän välillä voi muodostua millaiseksi tahansa.  Myös lapsen tuotantotapa on päähenkilöiden päätettävissä, eli kaikki on sallittua keinohedelmöityksestä villeihin sänkypuuhiin.

Tuotantoyhtiön mukaan ohjelman tarkoituksena on myös herättää keskustelua erilaisista perhemuodoista. Tottahan on, että vapaassa suhteessa tai lesbo- tai homosuhteissa hankittuja lapsia säälitään, surkutellaan ja pidetään kakkosluokan kansalaisina. Hetero-isä ja hetero-äiti, avioliitto, lapset, rivari, alitehoinen Fiiu ja ylitehonen farkkuVolvo (sekä tietty kultainennoutaja) on ainoa OIKEA perheidylli.

Lisäksi Susamurun sivuilla sanotaan, että sarjan tarkoituksena on herättää keskustelua miehen oikeuksista olla mukana lapsen elämässä. Siis mitähän helvettiä?! Tuskin isänvalintaohjelma on sopiva tuohon tarkoitukseen. Eiks isän oikeudet lapsen elämään tuppaa loppua silloin, ku vanhemmat eroaa ja lapset määrätään suoraan äidille? Suomessahan mamma on Jumalasta seuraava, ja avioerossa lapset yritetään automaattisesti saada äidin hoiviin, oli hän millainen tahansa.

Lukekaa Erosta Hengissä -blogista kertomus siitä, kuinka kunnollinen ja tunnollinen isä ei kelpaa huoltajaksi, vaikka lasten äiti on toiminut hyvinkin kyseenalaisesti. So sad, mut en ihmettele. Suurin osa huoltajuuspäätöksiä valmistelevista ja tekevistäihmisistä taitaa olla tätä ydinperhemallia vaalivia sosiaalitanttoja konservatiivisine näkemyksiin.

Onkohan tuotantoyhtiö miettinyt tätä lapsen elämän pakkotuotteistamista ollenkaan? Ensimmäisenä nimittäin nousi mieleeni kysymys lapsen asemasta. Aikuiset pärjää aina, mutta eipä tämäkään tv:ssä siitetty mukelo juuri voi asemaansa vaikuttaa… Hienoa olla pikku-Pekka tai -Piia, joka on laitettu alkuun julkisesti televiosarjan avustuksella. Mitä lapsi vastaa koulussa, kun häneltä kysellään tietoja perheestä? ”Joo, mun isiä testattiin telkassa ja sit se valittiin kahdeksasta miehestä psykologin avustuksella”. Voi hyvät hyssykät sentään.

Tajuaahan sen jo tyhmempikin, ettei tohon asemaan joutuminen tee pienelle ihmiselle hyvää. Eriäviä mielipiteitä? Kirkolla on ainakin. Katso täältä!

%d bloggaajaa tykkää tästä: