Arvaamaton aamiainen – Sosiaaliset yhteisöt rokrok!


Eksyin Jonten linkistä muotiblogiin Pupulandia. Törmäsin siellä mielenkiintoiseen Hesasta versonneeseen konseptiin: Arvaamaton aamiainen.

Kyseessä on kylteripiireistä ja Sikarikerhoista tuttu idea, mutta nyt ilmeisestikin yksityishenkilöiden toteuttamana. Pointtina on kerätä johonkin jännittävään paikkaan toisilleen tuntemattomia ihmisiä erityiselle brunssille.

Pupulandian kirjoittaja Jenni oli osallistunut ekalle aamiaiselle kaverinsa Sallan avecina. Brunssi pidettiin Iso Roballa erään kuvataiteilijan piskuisella työpajalla. Ilmoittautuminen alkoi viikkoa ennen tapahtumaa ja mukaan valittiin n. 15 nopeinta. FB-grouppi kertoo, että määrä riippuu tietty brunssimestasta.

Mukaan on helppo lähteä, koska osallistumismaksun lisäksi ainoa vaatimus on, että osallistuja tuo mukanaan oman tyynyn, ruokailuvälineet, mukin/kupin ja lautasen. Vegeaamiaisen, johon kuuluu usein skumppa, hinta on 10 euroa ja sillä sai ilmeisen erinomaista settiä, mikäli Pupulandian Jennin kuvia on uskominen.

Tsiigatkaas itse herkut täältä:
http://pupulandia.blogspot.com/2009/11/arvaamaton-aamiainen.html

Mistä tällaisen tapahtumat kertoo meitin yhteiskunnasta? Varmaankin siitä, että FB:n kaltaiset sosiaaliset palvelut mahdollistavat aivan uusia yhteisöllisyyden muotoja! Kenelle olis tullut mieleen järjestää vastaavan tyyppinen juttu, kun viel elettiin kirjeiden ja korttien aikaa? Tai ainakin toteuttaminen olisi vienyt huomattavasti enemmän resursseja kuin sosiaalisten medioitten kautta.

Mistä sinun mielestäsi on kyse? Virtuaalisen maailman vallatessa livesosiaalisen elämään areenat, ihmiset ovat jälleen alkaneet kaivata perinteisempiä yhteisöjä, joissa tutustua uusiin ihmisiin ja peilataan omaa elämäänsä erityyppisiin elämäntyyleihin. Vai sattuisko olemaan niin, että ihmiset ei enää osaa olla yksin, itsensä seurassa ja päivän täytettä haetaan mm. näillä uusilla yhteisöllisyyden muodoilla? Tai kenties kyseessä on itsekäs oman edun tavoittelu ammatillisen hyödyn näkökulmasta?

Kerrassaan mielenkiintoista, sanon minä! Samaan aikaan vannotaan itsenäisyyden, laadukkaan alone timen ja ns. positiivisen erakoitumisen nimeen, mutta sosiaaliset yhteisöt erilaisissa muodoissaan ovat kuitenkin kaikkialla. Mitä mieltä sinä olet? Pitäisköhän alkaa pyörittään tuollaista Mansessa? Oisko kysyntää?

Moroooo… Nyt alan epäsosiaaliseksi ja pörrään ”vaan” blogissa. 😉

Advertisements

Tietoja P-man
Tosimies, joka kumartaa punaiselle lihalle, tehokkaille moottoripyörille ja itsevarmoille naisille, jotka ei yritä hyväkskäyttää mua. Jyrkkä ei puuterialushousuille, kalaruuille sekä isäehdokkaita etsiville kullikotkille. Btw: itsekin isä vm. 11.

22 Responses to Arvaamaton aamiainen – Sosiaaliset yhteisöt rokrok!

  1. ihan_hupsu says:

    Facebookissa tai muissa vastaavissa on toki paljon helpompaa tavoittaa samoista asioista kiinnostuneita ihmisiä kuin vaikkapa kirjeenvaihtoilmotuksella jossain Perähikiän Sanomissa -itekin just löysin yhen groupin kautta improiluun hurahtaneita helsinkiläisiä ja huomenna on uuden improryhmän perustamiskokous! 🙂 Myös arvaamaton aamiainen kuulosti kivalta konseptilta ja poikkeaa musta aika paljon esim. teekkarivuosijuhlien silliksestä joka on kuitenki huomattavasti massiivisempi tapahtuma ja osallistujille hyvin vähän yllätyksiä sisältävä (paikkaa ehkä lukuunottamatta).

    Sosiaalisten yhteisöjen luominen ja jatkuva uusien tuttavuuksien metsästäminen taas ehkä kielii siitä, että todellisille sydänystäville ei oo aikaa joten haalitaan puolituttuja erilaisista ympäristöistä. Mullakin on työkaverit joiden kanssa hengaan töissä, koulukaverit joiden kanssa hengaan koulussa, harrastuskaverit joita nään harrastuksissa ja poikaystävä jota nään aina. Lisäks toki facebookissa miljoona tuttua joiden kuulumisia on kiva seurailla sieltä mut joille ei tuis ikinä mieleenkään vaikka soittaa. MUTTA joiden kautta voi yllättäin seurata jotain kivaa jos joku sattuu vaikka ettimään koehenkilöitä hauskaan tutkimukseen tai muuta vastaavaa. Ah, sitä kuuluisaa verkostojen luomista…

    En oo ihan varma mikä mun pointti täs kirjotukses oli mut kerroinpa nyt jotain mitä tuli mieleen 😀 Ja pitääpä vielä kiittää teitä poikia loistoblogista, pari päivää sit teidät vasta löysin mut hymy nousee huulille väkisinkin teidän juttuja lukiessa!

    • P-man says:

      Tervetuloa messiin ihan_hupsu!

      Messevä fiilis tulee tollaisesta palautteest. Ujon suomalaisjuipin posket lehahti punaiseks… Mageeta, et jengi diggaa. Niinkus viime viikolla nalleissani taisin avautua, täst on tullut itsellee melko tärkee juttu. Ja johtuu siit, et tääl on ni mahtavia kommentoijia hauskoine mielipiteineen! Kiitos vaan myös Emsu, Hmm, Reeno, Sophie, Terveydeksi ja muut, jotka ootte ollut mesessä jo piiiiiiitkään.

      Mielenkiintoisia pointteja toit esille Riina, oli tarkoitus mikä vaan. 😉 ;)Noinhan se tuppaa olemaan, että piirit on siel, missä itsekin ja todel harvast piirist sit kuitenkaa löytyy niitä oikeit ystäviä. Meikkiskel on nää kämppikset tietty, joitain motskapiireistä, vanhoi frendei pallopeliajoilt ja sit tietty jokunen yliopistolta… Mut ehkä 90 %;aa on tuttuja, 5 %;.aa kavereita, 2 ystäviä ja 2 EOS.

      Viel Arvaamattomasta… kyl meikälleki tuli ekana mieleen Boomareiden vappu yms. silliksen, mut ei niitä voinut kokonsa puolest oikeen verrata sit tähän. Ensin aattelinki, et onpa tosi uus juttu, joo joo… 😉 Mut ei vissiin noin pikkusel porukal tommosii oo veivattu. Eikä noin makoisia safkoja. Silliksen anti oli aina nimensä mukainen, tosin hirveessä kankkusessa sitä louskutti vaiks haalarinlahjetta. kunhan sai murkinaa…

      Jeppistä, nyt meitä käy vähän isos kyläs ostoksill ja sit pitäis miettii Testokseen paluuta… Kattoo ny, onko loskakeli yllättäny taas VR:n… 😉

  2. Riina says:

    Toi arvaamaton aamiainen ois kyll Tampereellakin aika siisti juttu 🙂 Tosin siitä voi helposti tulla ajan mittaan sellainen, että samat tyypit vaan kahvittelee random paikoissa…tai sitten ei….

    Jos ajatellaan nyky nuorta internetyhteiskunnassamme, on tullut tärkeäksi se, kuinka monta ihmistä tuntee ja montako sataa ihmistä onkaan kaverina esim. facebookissa.

    Blogi maailmassa kaikki on nykyään vaan kopiota toisistaan… (tämä nyt ei tähän liittynyt, mutta… )

    Tietenkin voidaan myös kysyä; onko homma hiukan elitististä?

    • P-man says:

      Moikka Riina!

      Ekana ajattelin samaa: elitististä. Jos ollaa rehellii mul tuli mieleen, et siel se kaupungin hienosti ahkeroi ruoka/skumppa/viinikulttuuriaan laajentaen. Sit aloin miettiä, et eihän sen tartte sitä olla, vaan hommalle voi antaa aivan eri sävyn, jos onnistuu aktivoimaan mukaan porukkaa erityyppisistä ihmisistä. Ja eipä sitä kaikil kekkereil tartte olla mitään punajuuriluomuksia tai ruokia, joiden nimiä meikä ei osaa lausua eikä kirjoittaa… 😉

      Ja tiedätkö, mun seuraava ajatukseni oli juurikin tuo ”sosiaalinen pääoma”, jota tollakin on helppo kerätä. Kävinki kommailemassa aiheesta Pupulandiaan ja yllättäen kaikki oli vahvast sitä mieltä, että kyse ei ole oman aseman pönkityksestä, vaan aidosti halusta tutustua uusiin ”jänniin” ihmisiin jännissä paikoissa. Hmm… Vähän kyl haiskahtaa… 😉 no joo, oli ni tai näin, tota vois kokeilla joskus.

      Riina, En tiedä, kuinka monta juttua vajaa 200 oot ehtiny lukea, mut kerra ihmeessä, onks meidän blogille suoraa kopiota jossain?! Itte en o törmännyt, mut ehkä joku muu on. Tacks!

      • Riina says:

        Tämä blogi on ihan omaa luokkaansa, mutta jos nyt vaikka muotiblogeja lukee, niin aika massablogeja ne on. Oma yksilöllinen ääni ei monnessakaan blogissa näy. Ristipissarit on sen takia niin koukuttava, että se on jotain ihan muuta!

  3. Reeno says:

    Riinalla hyvä pointti, näistä saa helposti semmosia bättre folk- ja insidepiirin tapahtumia..

    Miksei tätäki olis voinu tehä nyyttäriperiaatteella? No, ehkä hankalampi järjestää.. Vai olisko? Toimis kyllä mun kaltaselle himosämpylän-piirakan-muffinssin-keiton-ja vaikka minkä värkkääjälle..

    Ääh, ja miten te ootte aina siellä Tampereella ja Helsingissä niin hot ja pop? 😀 Ei tapahu Jyväskylässä tai Kuopiossa mittään..!

    • P-man says:

      Tapahtuu siellä. Mut siel o vissiin semmoinen outo kulttuuri, et sitä tapahtumist ei ni hypetetä…

      Ja mehän ollaan Manselassa, eli peräjunttilassa, ainaki Hesalaisten mielestä… Buahahahha. Mut tääl on kivaa. Heinää kasvaa työtuolin alta ja jos oikein on hiljaa saattaa kuullaa lehmän ammuvan aamusella Hämeenpuistossa. 😉

      En tiedä, oisko vaikeempi järkätä nyyttäriperiaatteella. Ehkä joo ruoka-allergioiden yms. puolesta. Ja sit tietty se helppous vähenee, jos jokaisen täytyy tuoda vielä jotain safkaa. Paineet siihen, mitä tuo ja onko se nyt hyvää kasvaa, ja saatetaanki kokea homma rasitteeks ja jättää väliin. Vähän ku seuran pikkujoulut lapsena: sinne piti viedä aina pukinkonttiin joku hauska halpa lahja. Mun lahjan saanut itki joka joulu… 😉 Ei ollut koiranpaskaa, mut melkein. En vaa keksinyt mitään kivaa ja isä sanoi aina, että ”vie sit tyhmää, ei tosta tarttea itkeä ja vinkua”. Ja mä toimin, niinq isä sanoi… Voi, poikaa!

  4. P-man says:

    Kiitozz Riina! Meidän asumisjärjestelyt, työsotkut, nais”elämä” yms. tuntuu ni kauheelta härdelliltä, et täst todellakin on syntynyt ni jotain erikoist settiä! Vähä tahtomattaanki. 😉 Ja ku 3 näin erilaist tyyppii veivaa saman katon alla, ni onhan täs actiöniä aina! Mut yhtään ei harmita, et vuokrasopparis lukee ”bloggausvelvollisuus”!

  5. Riina says:

    Voittehan te järjestää vaikka arvaamattoman aamiaisen bloginne lukijoille 😉

    • P-man says:

      Joo, ja sitä ennen skabat, kuka puhuu Yonten ympäri moiseen puuhaan… 😉 Ei vais, voishan sen houstattaa joillain muillekin… No, täytyy funtsaa! Jossei muuta, ni sit myyn ton valmiina konseptina jollekin. 😉

  6. Reeno says:

    Nojoo, ei täällä todellakaan huudella kellekään mistään sosiaalisista tapahtumista.. Tai sitte on vaan niin tottunu järjestään ne ite, ettei ees kysele minkään perään.

    Mun mielestä se olis vaan kivaa jos kaikki tois jotain, olis semmonen perhefiilis.. Sehän on ihan ihan perus raflameno jos mennään paikalle ja maksetaan oikeudesta vetää napa täyteen.. Eiks tää toteudu joka ruotsinlaivalla, kun siellä jengi huuteleeki vieraisiin pöytiin 😛

    • P-man says:

      Veikkaisin joo ekaa. Sä vaikutat jotenki ni sosiaaliselt tyypiltä kannanottojes perusteella. 🙂

      Hahaa, mahtava vertaus ruotsinlaivat… Mistä tulikin mieleen, et eipä olla saatu varattua risteilyäkään poikain kans. Nyt tarttis vähä aktivoituu. Helvetist kaikkee suunnitelmii ja mitää ei vätykset saada käytäntöön.

      Jeps, kai tossa AA:ssa on jotenki pointtina se, et piknikit järkätään ”erikoisemmis” paikoissa eli ihmisten himoissa, gallerioissa, työpajoissa, toimistoilla yms. Enpä tiedä… Tommoista ois hauska kokeilla vaiks bisnesmaailmassa. Kehittäis ton ympärille oman verkostoitumiskonseptin..

  7. Nimetön says:

    Dudet,

    Aivan mahtava blogi! Löysin tämän jokunen päivä sitten – enkä edes enää muista miten päädyin tänne, koska olen keskittänyt kaiken energiani about kaikkien kirjoitustenne lukemiseen!

    Hyvää menoa ja hämmentäviä tapahtumia, kaiken lisäksi hyvin kirjoitettuna. En ole oikeastaan ikinä aiemmin kummemmin lukenut blogeja, mutta tämä koukutti ja pahasti. Kiitos siis teksteistä!

    Jos aihettakin jopa kommentoisi.. Mielestäni AA kuulostaa hyvin houkuttelevalta idealta. Viehätys – tai ainakin potentiaali – piilee mielestäni juuri siinä, että ideana on saada kasaan yllätyksellinen paikka, yllätyksellinen seura ja yllätykselliset olosuhteet. (Tietysti maittava brunssi on ehdoton plussa!) Ainakin teoriassa tälläinen ympäristö on mitä otollisin ehdottoman hedelmällisille ja kiinnostaville keskusteluille, täysin erityyppisiin ihmisiin tutustumiselle ja sitä kautta ennakkoluulojen karistamiselle sekä ehkä myös maailmankuvan avartamiselle. Kuten monet ovatkin jo sanoneet, lähtökohta on mielestäni kuitenkin eri kuin esim. silliksillä darraa podettaessa.

    Toisaalta käytännön tasolla en osaa sanoa ajatuksen toteutumisesta. ”Ideaalitilanteessa” tuolla olisi aina hyvin erityyppisiä ja -ikäisiä ihmisiä eri aloilta. Pitemmässä juoksussa kuitenkin tapahtumalla on riski ”profiloitua”. Paikalle saapuvat kaikkein todennäköisimmin aktiiviset feisbuukkaajat (Ilmoittautuminen.. Kärjistäen nuori, esim. työssäänkin internetiä aktiivisesti käyttävä), terveystietoiset (Vegetarjoilu.. Kärjistys ”hippi”) jnejne.
    Osallistujakunta siis saattaa tasapäistyä ajan myötä. Toisaalta niin käy kai kaikille sosiaalisille riennoille – samoista asioista kiinnostuneet ja samantyyppiset ihmiset kokoontuvat samoihin paikkoihin.

    Loistavaa keskustelua kyllä täällä (ja pupulandiassa) yhteisöllisyydestä ynnä muusta. Kiinnostavaa.
    Jäi kyllä takaraivoon ajatus, että josko sitä itsekin joskus eksyisi AA:han testin vuoksi. Ja vaikka ei maailmat seisauttavaa valaistumista kokisikaan, ruoka on varmasti erinomaista!

    • P-man says:

      Hello itsellesi Dude! Ja teretulemas pissamaan ristiin joko konkreettisesti tai kuvainnollisesti. Saa valita!

      Hieno kuulla, et blogissa viihtyy. Aikamoinen suoritus, jos imaisit Testoksen tarinat muutamassa päivässä. No, ei se mitään, me kirjoitetaan lisää sulle koko ajan! 😉

      Ja wau, ai osataan kirjoittaakin!? Oisitpa kertomas ton mun lukioaikaiselle äikänmaikalle, joka sanoi aina: ”P-Man,älä ikinä hakeudu kirjoittamisen pariin, koska olet siinä huono”. Hah, pitäköön likinäköinen kasaripermispää tunkkinsa…

      Jees, täytyy palaa huomenna tänne tuorein sormin. Yö on hyvää aikaa pehmittää jatkuvasta blogissa hengaamisesta syntyneitä känsiä sormenpäissä. 😉 Öitä tyypit ja palaillaan!

  8. mntt says:

    Oonko mä jotenki laatikossa varttunu kun tommonen aamupalahärpäkkä kuulostaa ihan vieraalta? 😀 ..ei muuta ku naamakirjailemaan ja johonki populaan ryhmäytymään.
    ..tai no, tutustumaan mikä juttu tuo oikein on?

  9. P-man says:

    Mntt, Et sää boksissa o ollut. Mä oon törmänny tohon akateemisis piireissä, mut ny jotku tyypit o keksinyt kokeilla tommost yksityishenkilöinä ja vähä intiimeimmissä merkeissä. 🙂 Sinne vaan grouppiin, tais olla joku 500 ihmist eilen, ku vilkasin…

  10. mntt says:

    No en kait mä nyt tosissani ventovieraitten kanssa lähe syöpöttelee. (: Mulle riittää, että aamusumpit juon pyhässä yksinäisyydessäni ja sitten töissä lounastan joko työkavereitten tai asiakkaiden kanssa. (Niissäkin kahdessa vaihtoehdossa on jo ihan rutkasti jännitystä!) 😀

    ..mut ehkä meen urkkiin faboon, et mikä juttujuttu toi oikein on.

  11. P-man says:

    Äläs ny Mntt, 500 hesalaista on valmiit moiseen ja oikke kilpailee noista paikoista. 😉 Jep, asiakkaissa etenki riittää jännitystä…!

  12. mntt says:

    Todellakin riittää jännäriä.

    Antaa niitten tsadilaisten kilpailla brunssipaikoista, jos ne niin kovin tahtoo, mä saan ruokailuseuraa ja eksotiikkaa ihan itekin aikaseksi. 🙂

    Mutta siis, kuulostaa kyllä aika jännältä toi koko homma, ehkä mäkin sitten joskus isona aikuisena kokeilen, kun mulla on jokunen hetki ylimääräistä aikaa ja tahdon viettää sen ruokailun merkeissä.

    • P-man says:

      Joo, tai tutustuen vieraisiin ihmisiin, joista about 95 prossaa ei sit yhtään oo sun tyylisiä. Eiks tää ole luonnon laki kaikis hienoissa juhlissakin, että sut plaseerataa just semmosten tyyppien viereen, joiden kaa et taatusti tuu toimeen…

  13. mntt says:

    HAHAH. 😀 Niinpä! Oi miksi oi miksi. Mä olin yksis isommis järjestöbileissä, tapahtuma kesti viikonlopun verran..

    Noh, mun huonetoverit olivat oikein mukavia, niiden kanssa tulin kyllä hyvin juttuun, mutta vain just sen verran kuin piti. Ne olivat aivan täysin eri aallonharjalta kuin minä, siis se tärkeä sama aaltopituus puuttui täysin.
    He olivat sellaisia konservatiiveja ja hyvin hillittyjä. Minä _hieman_ menevämpi. 😉

    ..Kiva siinä oli sitten yksin kompuroida jatkojen jatkojen jatkoilta aamupuurolle takaisin, kun nämä kaksi kunnollista olivat jo siinä vaiheessa käyneet suihkussa eivätkä ymmärtäneet kunnon juhlinnasta mitään. Pitivät nuhtelun samoilla silmillä lähtemisestä, vaikka sehän nyt jokaiselle on tuttua jos joistain opiskeluajoilta. Eikö vain? (;

    No mun etu tossa jutussa oli se, että mä kyllä todellakin pärjään seurassa kuin seurassa, osaan olla myös itse uskottava ja hillitty. Mutta onko pakko, jossei taho?!? 😀

    ..tai siis, ite vietän kyllä mieluummin kaiken vapaa-aikani niin rennoissa tunnelmissa kuin mahdollista, sillä töissä saa hymyillä ja olla järkevä ja viisas ja hyvätapainen ja hillitty niin paljon kuin vaan jaksaa.

    • P-man says:

      Ni tuttu kuvio… Meillä myyntimiehillä oli kans paha tapa firman bileissä pistää elämä risaiseksi. Yllätys. Voit kuvitella, mitä tapahtuu ku vajaa satapäinen sakki pääasias nuoria miehiä (ehkä 80 %;aa alle 35 vee ukkoja, 10 prossaa yli 35 vee miehiä ja loput 20 naisii välillä 20-60 vee) lähtee pikkujouluristeilylle. Tai kevätriehaan Saaremaalle… Jepjep.

      Kilteimmät perheelliset ei ni kovat juhlijat sai tietty oman hyttikäytävän ja me iloisimmat immeiset sit omamme. Onneksi näin. Ja sillä meitin käytävällä bileet kesti aina 48 h, eli koko risteilyn… 😉 Samoilla silmillä buffat, tanssilattia, tax freet, kotimatkat ja vielä seuraavan maanantain duunitkin. Perus risteilymeininki siis. Ei ihme, et firma joutui saneeraan puolet porukkaa ulos, koska me juotiin saadut katteet miinukselle…. No, ei ny sentään. 😉

      Mut kukin tyylillään. Kunhan ei loukkaa muita, ni suapi tehdä mitä vaan, mun puolesta ainakin. XD

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: