Vähän vähemmän lost
14.11.2009 11 kommenttia
Ohoh… Vihdoinki himassa. Meni sit suht villiks eilinen. Muistan, et parannettiin Eerikin kaa maailmaa Ilvekses tappiin asti. Narikas oltiin jo lähös Testokseen, ku vanha duunikamu synttäriseurueineen sattui paikalle. Ei tarttenut kauaa meittii puhua ympäri, ku oltiin matkalla jatkoille johku vitun Siuroon. No, se selvis sit tänää, et Siuro on Nokian perämettää ja siellä oli tän ex-duunikamun frendin mökki.
Mökki, joka ei tod. ollut tarkoitettu talvikelibiletykseen… Oli hiukkasen kylmä ja suht huono happi, ku tos joitain tuntei sit heräilin lattialta. Patja oli selän alla, mut ei peittoa, eikä tyynyä. Niskat aivan saatanan jumissa, ku hirvee viima käynyt. Samoin munat huurussa, konkreettisesti. Oon vissiin onnistunut kaataan vettä päälleni, koska mun housut oli JÄÄTYNYT reisien kohdalta ja nivusista. Siis, niissä oli ihka oikeeta jäätä, niinku jossain tanan iglussa. No, ei siinä mitään viel…
Varsinainen pakokauhu iski, ku tajusin, ettei Eerikkiä ole mailla halmeilla ja meikä on jossain susirajalla ilman latinkia kännykässä ja penniikään cashiä. Ja pahinta oli se, etten herätes oikeesti muistanut yhtään, miksi olin päättäny möksälle lähtee. Muistin vaan, et Eerikki oli viel taksis mesessä kohti landee, mut sen jlk on aivan mustaa. Olin iha varma, et meiät oli siepattu ja vähintään homoraiskattu, ja et oltiinmökillä vankeina. Vilkas mielikuvitus ja alko on huono kombo…
Luojalle kiitos, exduunifrendi oli jäänyt möksälle yöks, ni tunsin ees yhden ihmisen mestasta. Lopulta pääsinki sen mimmikaverin kyydillä sit kapeen ja rantauduin just Testokseen. Täällähän toi saatanan pikkunulikkakin on! Millähän vitulla se on päässy himaan ja milloin? Ei pysty tajuun. Miksei viittiny mua sit kaappaa mukaan, jos häippäs taksilla? Perkele, vanhemmist täytyy pitää kans huolta. No, ihan yks vitun hailee. Nyt kuitenki Testoksessa. Suihku ja puhtaat vaatteet sekä oma hamppiharja ja hygienikalusto on tehny tehtävänsä ja meikä alkaa taas vaikuttaa ihmiseltä. Melkein! 😉 Täytyyki lampsii vähän jututtaa Erpaa eilisest, josko pystyis hiema valottaan, mitä ihmettä ollaa säädetty. Ei tajuu, kuinka muisti nykyään menee aina, ku juo sekas tujuja ja pitkiä. Vanhuus. Et tämmöstii. Todella turmiollista ja vastuutonta, ei voi muuta sanoa. Hävettää. Iso mies ja käyttäytyi taas ku joki 16 vee teinikolli ekalla dokauskerralla.
Morooo…
P-manin kans ”selvitettiin” tai siis yritettiin selvittää tapahtumia jo, mut heitän samoja pohdintoja viel tänne, ettei porukka jää ihan pimentoon. 😉
Mul ei siis oo pienintäkään havaintoo miten oon päätyny kotio sieltä Siurosta?! Sen oon vaan täs Testosaikoina jo ehtinyt todeta, et aina sitä jotenkin kotionsa päätyy. 😀 Mut tälläkin kertaa se, et MITEN, on pikkasen hämäränpeitos. Not a clue…
Hmmh. Täytyy sanoo, et mun muistikuvat päätyy jo hyvissä ajoin ennen Siuroo, eli en ees muista olleeni siel taksis… ilveksen narikan muistan. Mul menee Tequilasta yleensä muisti ainakin osittain ja jotenkin taas P-man sai mut vakuuttuneeks ettei se haittaa, kun hän sitten paikkailee muistivajeita ja pääasia et on hauskaa. 😀 No joo, hauskaa ilmeisesti, mut missä on mun muistinpaikkaajat?
Saleen muuten olit kussu housuus ja jäädyttäny ne. 😉
Ja todettakoon viel sen verran, et olin itekin kyl aika WTF ku heräsin eilen iltapäivällä kapselista ja kävin tsekkaa P-manin huoneen ja tajusin ettei jäbä oo siel nukkunu eikä sitä näy missään…
Mut näin siis tällä kertaa, jääköhän tääki ikuiseks mysteeriks? 😀
Ei ollu kusta. Pesin housut ja haistelin enne pyykkäystä. Sidukaksi paljastui, veikkaisin kuivaa omenaa! 😉 Mystiseksi jää Eerikki meitin reissu. Kyselin exduunikamulta ja eipä sil hirveesti ollut asiaa valaista. Oltiin kuulemma alun perin menos samal tilataksil Testokseen, mut ”unohdettu” jäädä Hämpissä pois.. Niinpä jatkettiin Siuroon muun porukan messissä. Ja sieltä oli osa jengistä tullu takas aamusella autokyydil, et teikä on sit vissiin kotiutunu sil sit.Kuulemma osa jengii on jatkoil edelleen… 😉 Iha sama… Tais olla meidän onni, et möksällä oli äijii. Ei ois taas tää setti iskeny kauniimpaan sukupuoleen… Onneks ei seukkailla enää Tintin kans. Arvaas, mikä selitysshow tästäki ois tullu…
Molski 15 min! 🙂
Olin eilen varmasti yhtä lost kuin tekin. Heräsin puoli neljä ovikellon soittoon ja olin saada sydärin, kun ei ollu mitään käsitystä siitä, miten mä olen nukkumaan asti päässy.
Luojalle kiitos, että herääminen tapahtui omasta sängystä ja muisti oli puhelinsoiton päässä. (:
Ensimmäisenä kysyin tytöiltä ”Oliko meillä eilen mukavaa?” ..ja.. ”Ai oliks mullaki kivaa??”. 😀
Moro Mntt! No helvata. Kuulostaa kivalta, ja hyvä et oli kivaa. 😉 Jaa yöllä nelkulta vai seuraavan päivänä? Kuka siä ovella oli? Olitko jättäny krabberanet uuniin ja naapuri tuli kattoon, mikä haisee? 😉
Hahah. 😀 ihan päivällä neljältä, tai no ei se enää päivältä tuntunu ku oli jo pimeetä.. 😀
Mutsi oli huolissaan, ku en vastaa puhelimeen. Ja toi selviytymissafkat. (;
Jumalauta, mikä mutsi tyypillä! Kumpa munki mamma asuis samas kaupungissa ja tois krabberuokaa. Vaan ku ei. Itte pitää ison pojan pärjätä… 😉
Onneks on tollaisia äitejä viel. Omas kaveripiiris on jollain ni huonot välit porukoihinsa, et oikein surettaa niitten puolest… Perhees on poweria! Etenki siskois… Vai mitä Jontte? Ja Erpa… 😉
Mun mamma on paras. Meist on tullu ihan huippuhyvii kavereit näitten vuosien aikana, jotka oon asunu pois himasta. (:
..ja se bilettää itekin, joten se tietää mimmosta on tärinävapinakrapula. Ja koska en vastannu puhelimeen, se ties et eilen oli juurikin sellainen olo. 😀
Joo, monesti välit lämpenee ku etäisyys kasvaa. Näin se o ollut meilläki. No, isän kaa oon aina ollut hyvää pataa, mut nyt vanhempana myös mutsin. Äitistä on tullu enemmän frendi ku ennen se oli vaan sellain hössöttävä kanaemo…
Jep, on tää niin mahtista. Mutsin kaa kuitenki asuttiin kahestaan kymmenen vuotta ennen ku muutin pois kotoota, ni sekin vaikuttaa siihen, et meillä on niin spessut välit. (:
No joo! Voin vaan kuvitella, et äitin ja tyttären välit on jotenki viel tiiviimmät ku isän ja pojan.
Päivitysilmoitus: Tippuriteinin piinaviikot! « Ristipissarit