Kokenut ja kypsä Helena Karihtala – Hjalliksen Päivän Pimu (epistä!)

Kattelin tossa Diilin mainosta ja totesin, että upea nainen tuo Helena Karihtala, entinen Säkkinen. Helenalla olisi ollut mahdollisuus ajautua samaan paskaviemäriin, mihin Susanna Sievinen on pudonnut, mutta ei ole päästäny otetta lipsumaan vaikeuksista huolimatta. Helenan pitkä avioliitto nilkinoloisen hra Karihtalan kanssa päättyi, ja miehen puuhastelut ja valheet paljastui Hellulle muutama vuosi sitten. Hellu-parka luuli elävänsä onnellisessa avioliitossa, mutta paskan marjat.

Helena tapas suht nopeesti nykyisen kihlattunsa Hjalliksen ja muutti osittaintämän luokse Sipooseen. Tai oikeastaan pariskunnalla on kaksikin kämppää, toinen Töölössä. Kerrotaan, että alunperin Helena ja Hjallis tutustuivat työasioissa. Helena onkin suunnitellut Harkimon Sipoon talon sisustuksia, ja upeaa jälkeä tekikin. Ei varmaan nainen silloin vielä arvannut, et tulisi itse kokkailemaan kyseisessä keittiössä hänen ja Hjalliksen uusioperheelle. Helenan Tara-tyttären lisäksi Hjalliksen kautta on tullut pari lisälasta Hjalliksen ja Leena Harkimon v. 2002 päättyneestä liitosta. Herra Harkimolla on lapsi myös kansanedustaja Meri-Kukka Forsiuksen kanssa. Selkeesti osattu purkaa kassit suht näyttävän näköisessä seurassa. Propsit äijälle!

Pinnallisemmat saattaa kuvitella, että Helena olis ulkonäöllisesti parhaat päivät jo nähneen liikemiehen kanssa muista syistä kuin rakkaudesta. Niin, mistäs sen tietäis, vaiks näin oiskin? Mutta ei passaa moralisoida, kun ei tunne taustoja. Ja Helena ja Hjallis kuitenkin vaikuttaa aidosti onnellisilta. En tunne kumpaakaan, mutta muutama naispuolinen ystäväni tuntee Helenan, eivätkä pidä pariskuntaa mitenkään epäsopivina toisilleen. Päinvastoin. Monella kuuluisalla, vaikutusvaltaisella ja rikkaalla miehellä on nuorempi, kaunis ja seksikäs edustusvaimo.

Helena vaikuttaa tasapainoiselta aikuiselta naiselta, jolla on vahva itsetunto ja -arvostus. Hän on selvinnyt valepaskasta tiukalla itsetutkiskelulla, keskusteluilla sekä terapioitten avulla. About nelikybänen Helena suorastaan kukoistaa, toisin kuin näivettynyt ja ajan hampaassa ryvettynyt samanikäinen Susanna Sievinen. Helenan kasvoilla on terve selviytyjän hehku, Susannalla pelkät kuopat. Helena on myös hoitanut hommansa Diilissä moitteettomasti, ja hänen työtään sisustusalalla arvostetaan laajasti! Nostan hattua sille, miten Helena on onnistunut pitämään taloutensa tasapainossa yrittäjänä ja yksinhuoltajana. Susanna sen sijaan on ajautunut pestistä toiseen tehden epätoivoisilta vaikuttavia siirtoja työelämässä. Seiskan biksukuvat ja superpaskat kolumnit oli vain yksi polku. PR-konsultoinnit ja ”manageroinnit” teini-Kristianille oli hämäryyden huippu.

Ammattimallinakin Karihtala on toiminut vuosia ja hänet voi bongata silloin tällöin edelleen jostain katalogikuvista tai naisten lehdistä. Propsit Helenalle. Vaikeat mutta kasvattaneet kokemukset, erinomainen omanarvontunto, kyky olla tuntematta turhaa katkeruutta sekä aikaansaavuus ja energia paistaa naisesta Sipoosta Töölöön asti. Symppaan! Lopuksi muutama asiaan kuuluva foto Hellusta ja Hjallusta. Ehkä osaatte itse päätellä, kumpi on kumpi. 😉 Ai niin joo, tiesittekö, että Hellu on ollut myös Miss Wonderland semifinalisti 1988.

Edit 24.11.:
Ei Hellu olekaan yksinhuoltaja. Pahoittelen asiavirhettä, joka tosin ei muuta suhtautumistani siihen, että Karihtala on huippumisukka.

Lähteet: Kuukkelsson ja joku muinoin ilmestynyt Sara-eukkojen kehti.

Minä minun silmin, eli ei ni kummonen!

JiiToinen: Tässä!

Enhän mä saanu noita saatanan puuvärejä näkymään, niin piirsin näköiskuvan kuuliksella. Itseasiassa tää on helvetin paljo hienompi ku se alkuperäinen. Päätin jättää paidan pois, et mun rintalihakset ja -karvat pääsee oikeuksiinsa… 😉 Ja huomatkaa, lisäsin mukaan kukan. Tuo vähän pehmeyttä muuten ni alastomaan piirrokseen. Ei hitto, toi prätkähän näyttää ihan viissataselta Viragolta. No, se on olevinaan kyykkypykä, mut pahoittelen ilmaisuni puutteellisuutta. Mä oon yhtä hyvä piirtään ku Jutta puhuun!

Jaahas, mitäs sitä sit tänään keksis?! Pitäisköhä oikeesti tsekata vanhat Ritikset läpi. No, ainaki ensiks täytyy hakkaa lisää puita takkaan, ettei hiivu. Sit vois vetää pari pakettii Kabanossii ja lukee vaiks armykirjallisuutta. Sitähän Seijalta löytyy. Isänsä etukäteisperintölahjoituksia. Mut missähä hitossa ne on? Tajusin just, et toinen isoista kirjahyllyistä, jotka MEIKÄ!!! petsas, on heitetty helvettiin. Ilmankos olkkari näytti ni avoimelta! Toivottavasti Seija ei vaa o myyny sisältöä. Siel oli kaikkii huipputeoksia 70-luvun UFO-tutkimuksista toisen maailmansodan lentokalustoesittelyihin!

Moroooooooo!

Paniikki!!!!!

Ei tää ole todellista. Mä olen ollut eilisestä asti ihan maha sekaisin kun on stressannut tää tilanne ja riita niin kamalasti. P-man vittuili kommentissaan, että ehkä mulle nyt on tullut se lenssu, koska joillakin siihen liittyy mahakipua. Otin sen pelkkänä vittuiluna. no tänään heräsin aamulla nielu karheena, mutta ajattelinj että se on johtunut siitä, että nukun aika usein suu auki. Yleensä karheus lähtee kun limat lähtee liikkeelle. Mutta eipä ole lähtenyt tänään. Mun kurkku on kipeytynyt, Se on ihan selvästi kipeä kipeä eikä silleen kuivunut kipeä. Oon mitannut kuumeen neljä kertaa, mutta Aamulehdessä oli tänään juttu että kuumemittarit voi heittää tosi paljon. Mun normilämpö on jotain 36. Se näytti 36,8. Mutta jos toi kuumemittari falskaa, se voi olla yli 37 mikä mun tapauksessa tarkottaa sitä että mulla on kuume. Ja maha ripuloi edelleen. VITTU!!!!!

Ai niin mulle oli joltain lukijalta tullut kysely sähköpostiin, että olenko mä eräs henkilö. Toi Suomi24-maili jölkkii joten vastaan sulle tässä, jos satut lukeen, että en ole se, jota ehdotit. Enkä muutenkaan ala mihkään ihme arvuutteluleikkiin koska mun periaatteeni on se että tää on yksityinen blogi ja mitä vitun tyydytystä siitä saa jos tietää kuka tätä kirjottaa? Mä olen niin kurkkuani myöten täynnä kaikkia egoblogeja, joihin ihmiset tunkee kuvia ittestään ja sit itkee kun joku sanoo, että vähänks oot ruma. Sitäpaitsi monet voisivat miettiä esim. oman työnsä ja imagonsa kannalta, onko kaiken näyttäminen verkossa kovin fiksua. Netikettiin kuuluu terve itsesuojeluvaistokin.

 

Laatikkosaalis ja haaste lukijoille

Ni joo, nyt täytyy avata mielensä ja kertoo, mitä hämmentävää känsäsiin kätösiini osui tänään. Sen saatanan isyystodistuksen lisäks exän laatikost löytyi mm.

– Durexin minikokoinen kortsujoulukalenteri! Suklaat oli menny vanhoiksi, mut luukuissa olleet kortsut on käytettävissä 2012 asti. Tattis Seija, tuli tarpeeseen. Kalenteris oli jokapäivälle erilainen kortsu. Tutkin saaliin ja tungin ne takas luukkuihinsa. Suklaat maistui ok:lta, vaiks oli menny pilalle syyskuussa. Ne otin oikeudekseni syödä, koska Seija veti mun Tobleronet viime jouluna ilman lupaa.

– Passi, mutta eri sukunimellä. What The Fuck? Tää vaatii selvittelyjä. Joko Seija on ollut ennen mua naimisissa tai sit sil on ollut joku muu syy muuttaa sukunimensä. Tai sit tää on osa jotain isompaa hämärähommaa. Erikoista.

– Aseenkantolupa muutamaa vuotta takaperin. Ei ollut enää voimassa. Täst en oo tienny kans mitään, et tyttö harrastais ammuntaa. Toisaalta, sen faija on armeijan miehii, et miksei, miksei.

– Käteiskauppakuitit niistä vitun kangaspuista, jotka se osti autotalliin, summa 2750 euroa. Saatana, toi eukko on vissiin voittanut lotossa, tai sit se on iha kahjo. Mut viel parempaa, se on myynyt ne 4850 eurolla. Ei paha kate. Muija on oikeella alalla! Mitähän se kusetti, et joku maksoi melki tuplahinnan?

– Mun ostama Starside of Me -penaali/pussukka, jossa oli puuvärit. En tienny, et mimmi osaa piirtää. Kaikkee sitä oppii eron jälkeen. Käytin värejä hyödykseni ja räpelsin Seijalle ylläripiirustuksen. Meikä ja motskari. Iha ku jonku vitun esikoululaisen tekemä. Oon mä sit huono. Kuvis aina kutonen… Mutta musiikki ja käsityöt 10! Väitän, et johtui maikoista.

– Vitusti erilaisia nappeja lajiteltuna väreittäin ja koottain. Siis paitaan, takkiin, housuihin, sekä valkokultaiset kalvosinnapit. Was? Varför? Käyttääks naisetki tommosii?

– Ainakin 8 erilaist liukkarii. Vittu, ei meidän aikana voinu käyttää, ”oon niille yliherkkä”. Valehtelija. Kalu karrella sai painaa aktiivisimpina päivinä (eli suht harvoin) meneen. Okei, okei. Ei mennä tähän aiheeseen. Kuumottaa haaroissa jo muutenkin. No, kuhan ei oo tippuri.

– Paten parhaat hitit -niminen nuottipruju, jossa ilmeisesti on Paten, tai jonku muun töhertäjän nimmari. Was?! Kyl mä tiedän, et S on musikaalinen, mutta et Patea.

-Raamattu! Siis ihka oikea raamattu, johon oli tehty kaikkii häröi merkintöjä lyijärillä. Tän muistan nähneeni aiemminki. Jossen vääräs oo, ni on saanu sen mummovainaaltaan. Sukukalleus, ei passaa koskee. Sivut näyttää ni haperoilta, et voi tippuu, jos aivastaa…

Et semmoinen… Naiset. Ootte te vaan outoja. Tosin, mitähän omast laatikosta löytyis? No, oli mitä vaan, mä haastan lukijamuijat, ja miehetkin, jos kantelette säännöllisesti jotain muitaki kasseja, ku noita tuolla alhaalla! Tyhjentäkääpäs kassinne (buahahahahaha…), mikä teillä on mukana tänään ja luetelkaa, mitä siellä on. Väitän, et meit ukkoi hiukkasen hymyilyttää, ku kerrotte saaliin. Mun villi veikkaus on, että ainaki huulirasvoja, kyniä, tampooneita, kuitteja, narikkalappu ja näytehajuvesi. Ni ja tietty peili, kantiskortteja, kolikoita, ehkä jotain yksittäisii koruja?! Osuinko yhtään lähelle?! Aivan varmasti osuin. Niin monta kertaa oon nähny, ku Seija heittää romunsa laukusta toiseen, etten voi olla väärässä.

Nyt öitä kaikille… Huhti hiljenee. Onpas täällä korvessa pilkkopimeetä, ku ei oo lunta, ja naapurin hurttaki on hiljaa. Helvetin lintukoira. Aina äänessä yleensä. Taidan viel mennä huitaseen loput rahkat rööriin. Ja sit unta palloon. Moro.

”No, we can´t! We don´t even come close” by Jutta Urpilainen (SDP).

Tässä, hyvät naiset ja herrat, Jutan uusin Youtube -skandaali illan iloksi! Olisko pitänyt myydä tauluja hieman enemmän ja osallistua niillä rahoilla puheopin peruskursseille avoimeen yliopistoon? Sen verran säälittävää räpellystä on uusin Urpilainen Youtubessa. Yhtä hampaatonta ja väkinäistä kuin demarien oppositiopolitiikan argumentoinnit… Siinä missä imitaation kohteena oleva esikuva herättää kunnioitusta ja aplodeja, on Urpilaisen kohdalla tunnettava myötähäpeää. Mikään ei siis ole muuttunut siitä, mikä tilanne oli ”aivan aluksi”.

%d bloggaajaa tykkää tästä: