”Toimintaterapiaa”
13.02.2010 9 kommenttia
Ei saatanan saatanan saatana. Muistatteko ku kävin deigtdeillä tän toimintaterapeutin kanssa, joka halus HETI lapsia ja ilmoitti aiasta ensitreffeillä?
Arvatkaas vaan, onks mimmi täällä ystävänpäivän vietossa työkavereiden kanssa?? Ei jumalauta sentään. Meille luvattiin Eerikin kanssa ihan omat toimintaterapiasessiot, jos kiinnostaa liittyy niiden seuraan. No totta etissä kiinnostaa. Hyvistä hotellibileistä onkin kulunut jo tovi… Voittaa mäkihypyn… Uuh jeah. Mä alan hiljalleen innostua tästä sinkkuelämästä aivan uudella tavalla taas. Kuinka mä oon voinut olla ikinä jonku kanssa melkein 4 vuotta???😉 😉 Voi Jenna minkä teit, ku päästit mut Eerikin seuraks tänne. Voi olla, että saat sellaisia yllätyksiä ettet ole koskaan aikaisemmin moisia kokenut. Moro.
Ps. Yontte, joka hyppäät taksiin? Helvettiiks sä siellä yksin murjotat??? Vai onks sulla seuraa?
Tietoja P-man
Ristipissarit 
Onk tää toimintaterapiaa?
Nyt menee luuri pois. Kuullaan. 😉 😉
Anteeks typot, alkaa nousta viina päähän.
Plääh, ei mua kiinnosta tommoset ny. Mul on ikävä Jennaa. Miksei se soita mulle?! 😦
… Ja vatsassaki kiertää.
Ala tulla tänne tsybyjen huoneelle nyt!!!!!! Et sä voi OIKEESTI mennä tähän aikaan nukkuun. Et etenkään ilman mua.. 😉 Mitä sä siel nyhväät yksin? Hengaat blogissa, itket Jennaa ja kattot yksin niitä pirun kisoja. Hei camoooonn. Oon soittanut ehkä tsiljoona kertaa. Voisit ees vastaa. Tai muuten me tullaan sinne!!!!! 😀
Ja se ei soita, koska se on nainen ja naiset on aina oikeessa niinku tässäklin selkeessä jutussa. 😉
Ja mä alan epäillä että toi mahatauti on keksitty juttu! Se on vaan läheisriippuvaisuusoire.
Josset sä tuu tänne, ni yhtä hyvin mä voin lähtee leidien kans sit baariin Tampereelle ja mennä suoraan himaan yöks. Ilta on viel nuori.
Ei naisten perään kannata kokoaikaa soitella.
Riitelin kerran mieheni kanssa pahasti puhelimessa (olin toisella puolella suomea siinä vaiheessa), niin että ei vain tuntunut hyvältä asialta soittaa, koska mulla ei ollut mitään sovintoon viittaavaakaan asiaa mielessä. Ei huvittanut taas riidellä ja pilata omaa lomaakin siinä samalla. Sitä paitsi mies oli musta niin sika sillähetkellä että saatoin ihan hyvin antaa sen kärsiä omissa tuskissaan muutaman päivän niin että saavuin lähemmäs kotia. Silloin oli tunteetkin rauhottuneet sen verran että saatoin jo kuvitella antavani anteeksi. Mies soitteli muutaman ekan päivän koko ajan ja se sai mut vaan sulkemaan puhelimen. Sitten hän tajusi antaa mun olla hetken rauhassa, jolloin mulle oikeastaan vasta tuli mieleen antaa anteeksi. Rimpauttelu häiritsi ja tuntui ahdistavalta.
Tämän pitkän sepustuksen jälkeen sanoisin, ettei naisten perään kannata soitella. Jos nainen oikeasti välittää, niin hän soittaa kyllä sulle. Kokoaikaisesta soittamista on vain haittaa.
Sorppa oli pakko sanoa.
noin se varmaan on! ja toimii tosiaan molemmin päin. en mäkään tosiaan oota, että muija soittelis mun perään jos oon ollut totaali-idiootti. Mut mähän en sitä koskaan ole. 😉 😉 kunpa vaan muistais aina, että yleensä pieni etäisyys etenki järkyttävässä riitatilanteessa on aina eduksi eikä haitaksi.
Päivitysilmoitus: Naisten juomisesta « Ristipissarit
Päivitysilmoitus: Ajatuksia parisuhdejutuista ja läheisyydestä « Ristipissarit