Terkut exälästä!


Huuuh, vihdoinkin bäk to Testos. Tultiinki vasta sunnuntai-iltana ja nää välipäivät on menny jokseenkin koomatessa, joten selvisin raportoimaan vasta tänään. Olipas eriskummallinen reissu kaiken kaikkiaan. Ensinnäkin ihan mahtavaa nähdä fammua pitkästä aikaa, mut täytyy silti myöntää, et tyttökaverin kans sukulointi ei sais missään nimes kestää paria päivää pitempään kerrallaan. Siihen sisältyy niin paljon kaikkia mahdollisia riskejä. Onneks niiltä täl kertaa enimmäkseen vältyttiin.

Päädyttiin siis meneen vesiteitse niin sai Hondan messiin… ja Mitsun!🙂 Oli kyl hauskaa, et karvapallokin pääsi reissuun mukaan. Fammu oli onnesta soikeena kun sai viikon verran paijata ja lässyttää. Kai se niin on, et monien vanhusten on vaan jostain syystä helpompi osoittaa kiintymystä lemmikkeihin ku ihmisiin. Tai ainakin eri tavoin… jotenkin välittömämmin.

Enimmäkseen hengailtiin fammun luona ja auteltiin sitä perus askareissa ja tietty tutustutin niitä Jennan kans keskenään. Hyvin tulivat toimeen.🙂 Oltiin sovittu etukäteen fammun kans, et pidetään meidän välisenä salaisuutena se, et se puhuu ja ymmärtää myös suomea. Ilmeisesti halus vähän testailla…

Pääosin oli aika seesteinen viikko. Teki hyvää, et pääsi vähän nollaileen ja rentoutuun. Esittelin Jennalle tietty paljon Uppsalaa. Aika hyvin ehti viikon aikana koluaan kaikki mestat missä on tullut muksuna ja teininä remuttua. Siistiä… ja must tuntuu, et Jennakin oikeesti tykkäs ku pääsi vihdoin näkeen mistä mä oon kotoisin.🙂

Vaikka enimmäkseen kaikki sujukin rauhallisis merkeis, nii pari tilannetta oli jotka voisin mainita. Tilanteet tiivistyikin oikeestaan yhteen ainoaan päivään, eli viime tiistaihin…

1. Kielimuuri… tai siis oletettu ja salakavalasti murtunut sellainen

Oltiin just syöty päivällistä, fammu tiskas selkä meihin päin ja me korjailtiin tarvikkeita takas jääkaappiin. Jenna sanoi mulle: ”tekis jälkkäriks mieli tiiät-kyllä-mitä ;)))” ja ilmeili siinä jotain. Täs vaihees Jenna siis ei tosiaan tiennyt, et fammu ymmärtää ja puhuu halutessaan myös suomea. x) Onneks huumorintaju on kohdillaan… vaikka Jenna sanoi sen suhteellisen hiljaa, niin fammu sattui kuulemaan sen ja naurahti merkitsevästi. Jenna meni ihan punaseks kun tajus tilanteen – mä repesin, josta sain palkkioksi potkun sääreen. Ei ilmeisesti ollutkaan yhtä hauskaa sen kannalta. Noh ei sentään huutanut ääneen, et sitä panettaa. Parempi kai toikin.😀 Vähillä nolouksilla päästiin ton kielijutun kannalta noin muuten, koska selvis reissun alkuvaiheessa.

Toi oli iha huvittava tilanne, vaikkei se nyt näin jälkikäteen kerrottuna taas mitenkään erityisen hauskalta kuulostakaan. Mut joo, sit lähettiin samana iltana pyöriin kylille ja päädyttiin läheiselle huoltoasemalle hakeen vielä naposteltavaa leffaa varten… tästä päästään tilanteeseen nro 2.

2. Exä ja Nyxä

Oon tainnut aina viitata Karzuun mun ekana oikeena tyttöystävänä. Tavallaan pitääkin paikkansa, enkä ookaan muistaakseni aiemmin avautunut tästä aiheesta: eli silloin ku muutettiin mutsin ja Ansun kans Suomeen, niin jouduin jättään Uppsalaan silloisen tyttökaverini, Lauran. Kyseessä siis se ihan ensirakkaus… melkein lapsiahan me silloin oltiin, seurusteltiin siis yläasteen ajan, kunnes muutin pois. Pointtina se, ettei silloin oltais haluttu erota ja voihan olla et oltais vieläkin yhessä, jos en olis muuttanut pois. Turha sinänsä spekuloida ollutta ja mennyttä.

Nyt sitten kirjaimellisesti törmättiin, vieläpä huoltiksen karkkihyllyllä. Ja oli kyl epätodellinen se kohtaaminen… Meikä meni ihan puihin, eikä syyttä. Laura on siis aina ollut tosi nätti, mut jumalauta se oli kuuma! Aika paljon meidän päivän pimujen Yohannan ja Elinin näköö… melkein jo häiritsevän hot. Tilanteen selkiintyminen ei tainnut helpottaa Jennan oloa, vaikka yhtä kuuma se on itekin. Tosi varsin eri tyyppiset naiset vaan kyseessä – toinen brune, toinen blondi.

Häiritsevintä täs kombos oli se, et vaikka oon Jennan kans onnellinen, niin Lauran näkeminen aktivoi mussa jotain sellasia tunteita, joiden kuvittelin jo kadonneen. Häkellyin siinä vähän, enkä tienny mitä olisin sanonut. Siinä sit esittelin tytöt toisilleen ja mikäli mahdollista niin syväjäädyin entisestään kun Laura pamautti Jennalle osoitetusti, olevansa (vapaasti käännettynä) mun ”paras tyttöystävä ikinä” … ehhh. Se varmaan huomas mun kiemurtelun, koska vaan jatkoi ja jatkoi. Heitti Jennalle (ilmeisesti) läpällä vielä ”sulla onkin aikamoinen urakka, jos meinasit paremmaks pistää” ja loppukaneettina ”soittele jos tarviit neuvoo” ja nauroi päälle. ._____.

Joo’o, on vielä ihan tarpeeks tuorees muistis ne ystävänpäivää edeltävät kilahdusdraamat, niin oikein jännittää nähä vedetäänkö tästä hernettä nenään…  vähintään jotain erimielisyyksiä ratkoessa aihe vedetään satavarmasti pöydälle, niin se aina menee. Ei kai täs muuten mitään, mut en ollut puhunut Laurasta mitään Jennalle… No mut ainakin siinä livetilantees Jenna käyttäytyi hyvinkin tyynesti… ehkä liiankin tyynesti ollakseen vilpittömän tyyni. Eikä aiheesta ainakaan viel olla puhuttu sen koommin. En luota naisten tyyneyteen silloin jos kysees on kuumaakin kuumemman exän tapaaminen. x)

Äshdfg. Pitäis vielä tehdä yhtä työkäännöstä. Taidan siis lopetella rapskuni tältä erää ja siirtyä ”sorvin” ääreen. Morot tyypeille!!🙂

3 Responses to Terkut exälästä!

  1. Tiina kirjoitti:

    Hahaa. Just hauska.

  2. P-man kirjoitti:

    Aina yhtä reilu!!! Hei miten ois molskilla töllösettiä??? Pitkästä aikaa äijän kanssa.🙂 Kuulitko että Julia muutti Manseen????? Nyt ollaan kusessa. Ei enää omaa elämää.😦

  3. E-rich kirjoitti:

    Mitäs hauskaa tässä nyt oli?!😀 Tollaset exätempaukset on lähinnä jäätäviä. .__.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: