Mallit ja ”mallit”


Mä olen tässä pohtinut, miksi Huippiksen saara on omani ja aika monen muunkin suosikki. Mua viehättää hirveesti tuon naisen kasvot, kun niissä on sellaista kivaa kulmikkuutta. Hyvän mallin erottaa usein taviksesta jokin huomiota herättävä piirre luustossa. saaralla se on lievä ”hevosmaisuus” kun taas joillakin tosi tyttömäisen näköisillä malleilla suorastaan korostunut sydämenmuotoisuus kasvoissa, siis pikkuinen leuka ja iso paljas otsa. ja miettikää Anne Kukkohovia, hänelläkin on tv-ruudussa aika skrode naama. Mutta just tuollaisia luuston linjoja kamera rakastaa. Joku pyöreänaamainen pikkusievä tsubu on aivan mitätön kun tulee kyse valon ja varjon leikistä.

Mua todellakin kiinnostaisi tietää, eikö mallin-ammattia voi suojata millään lisenssillä. Joka toinen vitun kaduilla flaijereita kauppaava teiniblondi pitää itseään mallina. Tissikuvissa heruttavat Tukiaiset, AMB:t, Aitolehdet ja kalinaiset pitää itseään malleina. Ja mikä vittu on olevinaan glamourmalli? Ne esittelevät vain ja ainoastaan itseään eivätkä yritä myydä mitään tuotetta tai luoda mainokseen liittyviä mielikuvia. Mun mielestäni on väärin, että joku tissejään mainostava egoistinen pikkusievä typy saa tosta vain sanoa olevansa malli. Se on vääryys kaikkia oikeasti mallimaisen näköisiä, oloisia ja kokoisia kunnon malleja kohtaan.

Ai niin, juttu Miian kanssa on sitten lopullisesti ohi. me ollaan veivattu ja jauhettu tätä asiaa ja nyt tuli se piste, että tää suhde ei tuota kummallekkaan enää mitään muuta kuin vittuilua ja hampaidenkiristelyä. parempi jatkaa hyvänpäiväntuttuina ja ehkä satunnaisina huvittelupanoina.

Nyt tuli semmonen olo että haluan mansetuunatun version äijäsnapsistani. tavallisesti mä vedän siis vodkaa ja sen päälle viipaleen tulista chorizo-makkaraa, mutta nyt lähtee vodut naamaan MUSTALLA MAKKARALLA! tarttui nimittäin paketti mukaan Hulluilta Päiviltä. Tosin mä olen terapeution käskystä myös shoppailukiellossa. pitäis kuulemma löytää ei-materiaalista sisältöä elämään….

Vähän gallupoia: onko tämä malli???? 😀 Ja mitäs mieltä ootte Hanna Gullichsenista joka ei yritä olla malli mutta on sitä ulkönäöllisesti aika paljon enenmmän kuin eräät….

Tietoja yontte
Mies kaupungin kattojen yltä. Intresseissä vastakkaisen sukupuolen muotovaliot, viinit, gourmet, arjen ja juhlan luksus, vaatteet, henkinen ja fyysinen tasapaino. Täydellisyydessä ei ole mitään pahaa -siksi vaadin sitä sekä itseltäni että muilta.

3 Responses to Mallit ja ”mallit”

  1. tiqi says:

    samaa mieltä! jos ammattilaisen erottaa harrastelijasta se, että tällä on ammattimainen ote, tulisi mallin myös erota perus söpöilijöistä ammattimaisella ulkonäöllä.

    todella moni voi keikistellä paksussa meikissä ja pienissä vaatteissa ja näyttää söpöltä, mutta mallin tulee näyttää ammattilaiselta. mallin ei välttämättä edes ole oltava kaunis, vaan näytettävä hyvältä siinä missä ikinä onkaan, kuvassa tai lavalla. mallilta vaaditaan juuri sitä joukosta erottumista (eikä niin että erottuu sillä että itkee kun elämä on mennyt piloille ja että rakastaakin tyttöjä) ja nimenomaan luustoa ja olemusta joka iskee kuvista läpi.

    ei hitto, ei hesan seiska divarin pelaajatkaan kutsu itseään futareiksi! (muuta kuin baarissa)

  2. pallero says:

    Mielestäni suomalaisten naisten estetiikan käsitys oli aika hyvin nähtävissä noissa Huippiksen castingeissa. Voi morjens mitä solariumissa paahdettuja naisia, jotka olivat piirtäneet itselleen kasvot uudelleen meikillä. Ei se ole kauneutta eikä mallin kuulu olla sellainen!

    • P-man says:

      Moron Pallero!
      Osuit niin naulan kantaan. Musta on ihan kaameeta, jos muija näyttää siltä ku tänpäiväisessä White Chicksissä siinä lopussa, kun jäbät riisuivat ne naamiot pois. valkoinen iho ja irtokasvot tummalla.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: