Pole of the Year

Tältä se tuntuu henkisesti, kun saa raippaa kivareille. Ihanat viikot mun ihanaisen poledanssaripimun kanssa päättyi yhtä ihanasti kun alkoikin. Kaks viikkoa perusvalehtelusettiä, kun on niin kiire töissä, tulossa kisat, mihin pitää treenata ja hirveesti kouluvelvollisuuksia. Ja sitten PAM, ovi kiinni vasten kasvoja, ERO.

Mitä vittua? Mitä mä tein väärin?

Rakastelin kuin ritari, kunnioitin kuin kuningas (ei Kaarle) ja palvon kuin hölmö solttu. Pyh. Päin persettä meni. Sellainen suhde se. Taivaasta helvettiin muutamassa viikossa.

Jepjepjep, välillä jää luu kouraan tiedetään. Onneks Yontella on uus harrastus, joka inspiroi meitsiä suuresti. Jesh, propsit punaiselle lihalle! Valitettavasti mä oon käynyt jo Treen snägärit läpi ja edelleen Suomen paras grilli löytyy Seinäjoelta. Mun nuoruudessa ehdoton ykkönen oli Nuuttigrilli. Luoja sitä majoneesia, mitä sieltä sai. Heaven!

Mä meen ny itkeen itseni uneen ja sitä ennen veivaan vielä veivaa omin käsin onneen katsemalla Nean pole-kuvia. Nyyh.

Säpiä tähän tarvitaan, ei tästä muuten selviä. Onneks on v-loppu tulossa ja yhden mainostoimiston pikkujoulut Helsingissä odottaa parketin partavaahtoja muuveineen. Sieltä lähdetään hakemaan sääliseksiä.

Varattiin poikain kanssa hotellihuone kaikilla herkuilla ja ajateltiin keskittyä juomiseen, naimiseen ja biletykseen muutama päivä. Niin, ja järkyttävään krapulaan ja maailmanparantamiseen. Nyt kun on sinkku, voi tehdä mitä vaan. Stna…