Tyttö tuli, tyttö tuli… Isyyden ahdistus ja ihanuus

Moro!

Tuntuu tosi kornilta kirjoittaa meitin poikamiesblogiin, kun on nykyään isipappa. Kuten tuossa aikaisemmin avauduin, onnistuin pistämään erään mimmin (koira-tiinan) paksuksi, ja vastuuhan täytyy kantaa ikävistäkin asioista. Mitään suurta rakkaussuhdetta äitiin mulla ei ole mutta myönnettäköön, että pieni prinsessa on sulattanut raavaan äijän täysin. Tulevaisuudesta ei ole tietookaan mut ei se mitään. Päivä kerrallaan tässä on menty tähänkin asti.

Pikkuipana on aivan mahtava, nyt 4 viikkoa. Syntyi reippaasti etuajassa siitä, mitä toimitusehdoissa on yleisesti saneltu mutta voi ok. Hiukkasen isukin pää pyörällä tästä kaikesta –> totuttelen.

Lapsen äiti ei olekaan sit ni helppo tapaus. Hän on saanut päähänsä, että ku on yhteinen skidi pitää myös olla parisuhde. Turvallinen koti, jossa kasvaa ja plaaplaaplaa… Mutta minkäs teet, kun eukko ei kiinnosta. Ipanaa haluan nähdä ja teen kaikkeni, että hän vois hyvin mutta naimisiin en ole hänen äitinsä kanssa menossa, vaikka kuulemma pitäis. Miksi, kysynpä vaan?

Miksi pitäis mennä naimisiin vain siks, että on sittänyt lapsen? Aivan sairas tapa ajatella. Maailma on täynnä lapsia, joiden vanhemmat elää avoliitossa tai eivät ole yhdessä ollenkaan.

Ehdottomasti parasta isyydessä on isyysloma.  kela maksaa siitä, että  nauratan ipanaa enkä tee juuri mitään muuta paitsi nautin auringosta ja elämästä. mun epäviralliset lomat (eli ylityövapaat) alkaa muutaman viikon päästä, jahka Jontte palaa takas. Älkää kysykö. Saa kertoa itse Kuninkaan paluusta… Eerikistäkään en kerro mitään, saatte sit itse päätellä, meneekö jätkällä hyvin vai hyvin hjonosti, jahka kuulette… 😉 😉

Oisittepa nähneet Kelan tätin ilmeen, kun kävin siellä tiedustelemassa noista isyystuista ja kerroin asuvani kahden miehen kanssa… Ilmeisesti hiukan erikoinen ratkaisu tää kolme miestä ja osittain paikalla hengaava beibi. Aluksi tosin prinsessa viettää aikaa äidillään mutta kun mulla vähän työrupeama helpottaa, haluun pitään häntä Testoksessakin toisinaan. Sain jo porukoilta lahjaks muksulle matkasängyn, minkä takia joudui luopuun mun huoneen arkkupakastimesta. Jotain perustavaraa täytyy tiretty hankkii mut siskot saa jelppiä sit siinä, kun tietävät, mitä ipana tarttee.

Jaahas, jospas sitä tekis vähän duunia, kun on tuo PERHE elätettävänä… Motivaatiota on ainakin myyntiin, koska kulut tuplaantui saman tien. Mutta vastuu on kannettava. Mä oon mies, enkä hiiri, jonka takia väännän nytkin kahta duunia yhtä aikaa. Yonten hommien lisäks tulee kärvisteltyä yo:lla yhdessä projektissa ja vedettyä satunnaisia koulutuksia elektroniikklla. Letkeetä hommaa, vähän niinku paluu juurilleen.

Lopuks vielä pari linkkiä mulle tärkeisiin asioihin:

http://www.youtube.com/watch?v=7-Jr-NvEmco

http://www.socialnomics.net/wp-content/uploads/2011/05/pippa-middleton-ass.jpg

http://www.stylebistro.com/lookbook/Pippa+Middleton/5JjkFh7v65C/Dresses+Skirts

http://www.biographyonline.net/women/images/Pippa_Middleton.jpg

Vähän laihahan tuo Pippa on mutta ehkä rintavarustus korvaa sen, mitä muussa uhkeudessa puuttuu. Samoin en käsitä, mistä mimmi on jo saanut ton ikäisenä uurteita kasvoilleen. Pippa hei, jos on mieshuolia, niin mä kyllä tuen sua…

Olen naisia palvonut, kiellä ees en
Mutta nyt tuli oikeaa kultaa
Vaikka kaikkea on tehty, myönnän mä sen
Että tää oli suoritus multa
Vaikka nuorena hiivin itse öisillä teillä
Silti pojat, se ei onnistu meillä

Silenzione!

Jumansskeka, että kommuunissa on hiljaista! vain YONTEN luukusta kuuluu new age -hörhömusa aivan minivolalla. sellaista helvetin elektropoppia ja vinkumista. on kuunnellut tuota nyt päivkausia putkeen. välillä mietin ihan oikeesti, mitähän miehellä on menossa. no jos firma menee myyntii ku y lähtee tapaan dalai lamaa, niin meikäpoika kyllä ostaa sen. ja Eerikki on vissiin riiuu reissulla ku ei ole näkynyt koulun jälkeen… hyvät niille, mulla alkoi selis eilen ja se kestää ainakin 2 viikkoa. sen verrna, että löydän oman ikäistä seufraa – mielellään muutaki ku panseuraa. oon kyllästynyt naimiseen. siis pelkkään naimiseen. mä haluun naisen, jonka kaa jakaa elämää ja ajatuksia. prkl

Meitsi haki duuniin muutamaan trelaiseen mainostoimistoon! Sanooko mitää Roihu creative, Villivisio, Albert Hall? Haen kyllä loppuuihinki, jahka jaksan. Näihin em. sattui oleen kontakteja.

nyt moroooooo!!! nukkukaa öisin hyvät ihmiset. mua ei nukuta. Mietin teinkö virheen ku en ottanut Seijaa takas tai feidasin heruttaja-Tiinan niite fb-kuvien takia?

Ps. lakinainen, jota leivoin toimistolla, meilas tänään ja ilmoitti, että jos puhunkaan sille enää, hankkii lähestymiskiellon? mitä vittua? Ittehän se alkoi hinkuttaa kullia lähes varoittamatta ja huuteli huoneestaan härskeyksiä. nyt on kyllä turha syyttää meikää viettelystä! golfmuija taas ilmoitti, ettei voi enää opettaa mua, koska meistä liikkuu treen piireissä kyseenalaisia huhuja. miä kyseenalaista niissä on? ne huhut on ihan totta. kyllä, olemme naiskennelleet mm. ruotulan takaysillä ja naistenvessassa. Onks siinä jotain ihmeellistä vai häh?

Loppu ja ei puumanaisille!

huomisesta eteenpäin lopetan tän hulluuden. vanhemmat ja varatut varsinkaan ei ole mun juttu. ei pysty käsittään,mitä täs on tapahtunut. yontte pisti mut kotitoimistoon kuukaudeks sanktiona sen lakinainen harkkarin nussimisesta ja välien pilaamisesta sen mutsin kanssa, joka on siis meidän asiakas. oon aiheuttanut kuulemma suuremman luokan perhekriisin treen kermaperseiden perhekerhossa, mikä ei tee hyvää firman eikä yonten maineelle. rangasituksena oon nyt sivussa parista projektista, jotka mun piti vetää ja keskityn himassa kehitys- ja tutkmustehtäviin. plaaplaaplaa. mä olen myyjä enkä mikään toimistorotta.

masiksissani tapasin sit tänään seijaa pitkästä aikaa. käytiin syömässä Pancho Villassa ja sit puhuun kakkaa nässyn rannalle. ostettiin tammelan torilta kahvit ja pullat mukaan ja ajettiin Kauppiin autolla, sinne vanhan vesilaitoksen taakse Kaupin saunan suunnalle laiturille. oli oikeestaan tosi rentouttavaa ja hauskaa. seija oli selkeesti saanut elämästään kiinni. oli heivannut sen bodari-kiinteistövälittäjäukkonsa ja eli vain itselleen. terapiat kuulemma jatkuu edelleen ja S harkitsee muuttua ulkomaille. pääsis johonkin firman sisäiseen työntekijävaihtoon vuodeksi pariksi. lisäks se oli harkinnut uudelleenkouluttautumista lääkäriksi. wau!

tavallaan tosi haikeeta, koska meidän erosta lähtien S on mulle ollut kuitenkin hirveen rakas. vaikka on ollut omat ongelmat (mustamaalaukset, pettämiset, valehtelut) niin siltikin sellakinen perusystävyys on säilynyt. mä oon aina auttanut S:aa ja kyllähän S piti musta hyvän huolen ku teloin polveni kesemmällä. teki safkat ja kaikkea ja tarjoili ne sänkyyn asti…

ku pääsin tänään himaan kaupista, aloin vaan itkeä iham hul lusti. ku pahainenkin kakara. siis oikeesti itkin ku mikäkin kersa varmaan tunnin putkeen. vitutti jotenkin kaikki. tuli vähän seijaa ikvä, vaikkei se oo ees vielä lähtenyt mihinkään. no, kattellaan. ehkä mun todella ois aika hankkia ittelleni vähän jotain ulkopuolista perspektiiviä tähän naiselämään ku tuntuu että kaikki ei oo ihan hyvin. jotenki oon jämähtänyt vanhaan enkä osaa päästää irti menneesstä. ja sit ku päästän se johtaa järkkyihin tekoihin, siis tyyliin panen lesboja tai puumanaisia ja haaveilen kuksivani yonten lähes teini-ikäistä siskoa. aivan sairasta. tiedän.

taidan lähtee hosuun molskille Eerikin puukkojen kanssa. oon oppinut aika hyvin niitä heiluttelemaan. ehkä pitäis aloitaa joku uus harrastus, jos se auttais tän naisongelman kanssa. krav magaa tai jotain… äh, en tiedä.

hyvät yöt tyypeille! molskin jlk pistän viel makkaraa grilliin, meen istuun tonne jäiseen syysyöhön ja sit ehkä nukkuun hetkisen.

morooo!!!!

Jännitysnäytelmä alkoi

No niin, aikamoinen jännäri tästä mun, työssäoppijan ja Yonten kolmin tekemisestä sitten tulee  Niinkus kerroin meillä aloitti yhden Yonten tutun tytär hommissa ja mimmi olikin sit vajaa nelikybänen jurista ja KTM. Hyvästi helpot työpäivät, sillä tää on niitä ihmisiä, jotka kyseenalaistavat kaiken ja haluavat kehittää kaikkea. jepulis jee. Maailman rasittavin ihmistyyppi!

Palataan astialle ja kupposille myöhemmin! moro,,,

Tippurista ei polvi parane!

Muistanette Tippuri-teinin? tuon yonten tahallaan tippuriin tartuttaneen harkkarimme, joka palveli uskollisesti mediaprojektimme kehittämisvaiheessa ja paljasti mun asiakkaille keskeneräisen Pringles-pillun tston ikkunalaudalla? Tippuriteini järkkäs myös aikoinaan ne surullisen kuuluisat Kaalibileet, joista meikä näkee edelleen painajaisia… 😉 Jos ette kuitenkaan muista, suosittelen lukemaan vanhoja entryjä! Oli nääs sellaista aikaa sen naikkosen kanssa!

https://ristipissarit.wordpress.com/2009/11/05/jouluapulainen/

https://ristipissarit.wordpress.com/2009/11/30/tyopaiva-1-tippuriteinin-balettitos-sut-ja-jarjeton-paskalohkare-pontossa-ei-menny-iha-nappiin/

Kun Tippuriteini sai ”yhdyskuntapalvelunsa” loppuun, Yontelle tuli hätä. Kuka nyt tekis harkkarin hommat, ku meikällä menee kaikki aika aasiakkuuksien hoidossa ja herra itte on vaan osapäivähommissa aiemman burnouttinsa hoidon vuoksi. Jossain mielenhäiriössä Yontte meni sit lupaamaan erään asiakkaamme tyttärelle ns. kesätyöpäivän. Duuni alkaa elokuussa ja mimmi ois meillä duunissa syksyyn, ehkä jouluun. Luulin että saisin taas jonkun teinin valvottavaks, mutta ei. Tyttö sattuu olemaan 38-vuotias juristi ja KTM, joka sairastui vakavaan masennukseen vuosia sitten ja yrittää nyt palailla työelämään perustettuaan perheen ja toivuttuaan masennuksesta jossain määrin!  Jaa, mistä mä tiedän? No, koska mun pöydällä ootti aamulla työsopimus sekä Yonten printtaama CV, jossa oli nää em. asiat mainittuna. Ja muija siis aloittaa meillä 1.8. Jepjep.

Mitähän seuraavaks? Ei mulla ole aikaa  kaitsea mitään hulluja työpäivän mittaan, enkä kaipaa ny mitään dramatiikkaa duuniin, ku just päästiin Tippurista eroon. Okei, okei, hyvin se hoiti hommansa lopulta ja ilman Tippuria Mediapastori ei ois ikinä edennyt siihen vaiheeseen, missä se on nyt. What next? Nyt alkaa tää uusi ”erilainen” Yontte kyllä koetella mun kärsivällisyyttä.

Ehkä lenkki ja Roosterin mättöburger tekee hyvää. Sit vähäks aikaa istuu iltaa yhden lapsuusfrendin kanssa ja sit treffeille. Ei ole golfmuija!

Morooo…

Elämää siskon kanssa pavut popoissa

Siskoseni saapuminen tänne viivästyikin hänen ihme ähläämisensä takia. No nyt kävin äsken hakemassa likan linja-autoasemalta. tuntuu että tunnelma on kiree jo nyt. tai en tiä. Se huomasi että mun tukka on kasvanut ja tajusin paniikikseni, että ei vittu, mää oon ollut niin keskittynyt näihin rahoittumisjuttuihin ja stressinpurkuun, että olen kokonaan unohtanut käydä parturissa. pitää painella heti maanantaina M-roomin ja vielä liituraitapuvussa niin sisko ei ala luulla et musta olisi tullut joku vitun vasemmistolainen.

No eniveis, tässä olisi tarkoitus pitää Euroviisu-valvojaisten tynkää ja siskokin on ihmeekseni kiinnostunut viettään illan kanssani. Yleensähän se ei voi sietää tällästä taiteellisten tuotosten härkiä arvottamista ja arviointia.

Yritin vetää vielä pikameditaatiot tossa, mutta sit tajusin, että ei rauhottuminen tuu kello kaulassa. Olen harjoitellut Mindfulness-tekniikkaa, jonka pointti on se, että ärsyttävien asioiden pitää antaa olla sen sijaan että laittasi kaiken energiansa niiden muuttamiseen. Antaa kaiken paskan vaan olla ja elelee sen kanssa kunnes ne asiat lopulta menettää merkityksensä.  Se tulee oleen mulle vaikeeta kun on niiin tulinen luonne.

Pitää muuten vielä sanoa tosta mun kahvimediaatiosta, jolle moni naureskeli, että se kahvipapujen jauhaminen kengissä ei oo mikään vitsi. Alan uskoo että jaloissa on jotain akupisteitä. Mä olen alkanut kävellä melkein päivittäin kahvipavut kengissä ja esim. penikoissa ja pohkeissa olleet lihasjännitykset on helpottaneet. Aloin myös pohtia saisko tän lasnaarettua pisnesideaksi. Pitää soitella ens viikolla firmoihin, jotka valmistaa kengänpohjallisia ja selvittää, olisko mitenkään mahdollista valmistaa kengänpohjallisia, joiden sisälle asetetaan hierovia, rentouttavia ja aromaattisia kahvipapuja. ja jos ne pohjalliset voisi vielä tyhjentää ja saisi oikeesti sitä kahvia omaankin käyttöönsä.

Mutta hei, nyt hurrataan saksan Leena voittoon!

Testoksen lusmu

Ei helvetti mimmonen päivä oli tänään. Rakas exäni Seija, jonka kanssa on taas vaihteeksi välit lämmenneethieman liikaa, tuli aamusta passaamaan Testokseen. Muidu on kesälomalla ja sillä on nyt ylimääräistä aikaa, kun ukkonsa tekee 24/7 duunia.

On se kyllä mulle tän velkaakin, kun oon laahkassut naikkosen seurassa psykoterapiassa useemman kuukauden. okei okei, tiedän, saan siitä safkat kiitoksena, mutta ehkä kaiken sen jälkeen, mitä mimmi kehitteli mulle vuosi sitten, tää on nyt ihan ok. Niinkus ehkä muistatte, niin mähän lensin omasta kodistani tahahuhdista pihalle viime keväällä, ja siitähän tää poikain kanssa entouragessa asuminen saikin alkunsa. Seija siis petti mua semmosen nuoren jupelon kanssa, mistä oon edelleen suhteellisen katkera. Liekö oli koskaan stondannukaan, ku vaikutti sen verran kersalta. Eniten otti itsetunnolle, että jäbä oli 20 -senttiä lyhyempi riuku, semmoinen saatanan surffaritukkainen elämäntapaintiaani, joka harrasti jotain homoilu-kiteä ja opiskeli kokiksi. Mieluummin sit vaikka Hjallis tai John Holmes-tyyppinen kundi, muttei tod. teiniprinssi. Argh. Toisaalta, ehkä mieluummin se jäbä kuin tää Seijan nykyinen, herra ex-Mr-Tampere-ja-haluan-oikikseen, mutten ole koskaan päässyt sinne, joten opiskelin rahalla jotain diipadaapapaskaa ja aloin kiinteistövälittäjäksi isipapan firmaan.

Tää aamu alkoi mukavasti marjapuurolla ja lihaleipätarjoilulla sänkyyn. Kattelin toisella silmällä Kasvottomii  sotilaita boksilta ja mutustelin safkojani suht tyytyväisenä tilanteeseen, johon oli ”joutunut”. Seija nosteli jalkaa parempaan asentoon ja mä juoksutin eukkoa kympillä. Tuotko Panacodia, toisitko Gilleten vessasta, voisinko saada Vichyy, toisitko vielä vähän voita, oops nyt tippui meetwurstia sängylle, tuoppas kuumemittari (mitä helvettii, tiedän), et viittis käydä mun puolesta paskalla jne. .Ja mikä parasta kävin aamulla päästään Seijan sisään joskus ysin pintaan, kun Eerikki oli lähtenyt kouluun ja Yontte duuniin, ja menin itte takas nukkumaan ja heräsin tosiaan valmiille aamupalalle.  Tuli melkein ikävä yhessä asumista ja perheleikkejä.

Sain aivan jäätävän hyvän kiivi-mango –smoothien tai mitä lie hedelmäsysteemi se olikaan. Yonttehan siis hommas ns. ammattiblenderin, eikä ollenkaan ollut paskempi veto.  Taidan alkaa ittekin tehdä joka aamu tolla juomia. Täältä löytyy tietoa:

http://www.thirstliquids.com/

Iltapäivästä tapahtui taas niin koomisia, ettei hyvä tosi.Tutun kirvesmiehen piti tulla pistään lauteet kuntoon, ettei muutkin kuin mä kuole. Homma kuitenkin peruuntui, en tod. kehdannut vaatia tuleen meille, koska ei makseta tosta hommasta kuin pilkkahintaa. Kaveri on yrittäjä, joten ensin maksavat asiakkaat ja sitten me kiskurihinnalla teetättävät frendit. Laitoin vittuuksissani Seijan sahaamaan lauteen jämiä semmoisille sikkepienellä faijan tuparilahjaksi antamalla lehtisahalla. Kjäh, kjäh…  Seijallahan on sellaiset hullun pitkät chicukynnet, joissa on jotain helvetin neonpunasia timantteja ja voitte arvata, missä kunnossa muidun kädet oli laudesession jälkeen.

Oisin niin halunnut pistää muidulle päälle naamion ja tiukan korsetin ja sit istua poremmeessa bisukka kädessä kattomassa, kun se sahaa laudetta, mutta siihen se ei suostunut. Miksiköhän? Olika nuiva. Eikä mulla ihan heti ois löytynyt kaappien kätköistä naamioita tai korsetteja. Yontella tosin varmaan ois hänet tuntien.  Sillä nyt on kaikkea helvetin häröä, kuten nahkakantinen leikevihko, johon se keräilee alapääkarvoja. Jep, jep. Kukin tyylillään ja toiset ilman tyyliä.

Teemaakehiin!

Alapääkarvoista tulikin mieleen, että näin kaupungilla viime viikolla Yonten iranilaisen hoidonkin pitkästä aikaa. Siis sen saman muijan, joka kiinnitti Audin tuulilasiin sitä teknokarvaa Plevnan eessä, ku Audi oli mulla lainassa. Supernoloa. Oli muuten tarttunut sillekin saman heimon edustaja somaan pikku käsipuoleen. Muidu kuitenkin pysähtyi moikkaan mua Sokkarin eessä ja esitteli sellaista kananmunankokoista kihlasormusta sekä miehensä, joka näytti KGB-agentin ja Venäjän lätkäjoukkueen happokasvoisen valmentajan sekoitukselta. Jäätävä ukko. Just niitä miehiä, jotka repii vaimoiltaan öisin kynsiä irti, jos on syytä epäilläkään uskottomuutta. No, toivotaan että iranilainen on nyt sit onnellinen.

Mutta nyt, tää poika pistää maaten, sillä huomenna on aikainen herätys, kun pitää päästää taas Seija sisällä ysin pintaan. Luvassa ois sit mummonlihapullia ja muusia. Ai jai jai. On se NIIN raskasta olla kipeä.

Stondix, Kirsi Pyrhönen ja Laura Sinisalo

Onks kukaan nähnyt töllöstä Stondix-mainosparodiaa? Missä sellainen Sami Sykön näköinen hntahtava lääkäri kertoo vakavalla naamalla, kuin member pysyy pystyssä Stondixin avulla kaikki yöt ja illan. Mikä ton funktio oikein on? Vittuilla lääkeyhtiöille vai? Kuka ton takana on?

Sitten seuraava topic. Sain tänään kivoja uutisia. Meillä on siima aikas hyvin erään kalan kurkussa. Kyseessä on uus vaatealan toimija. Luvassa ois ns. hiljaista konsultointia liittyen merkin tuomiseen peräpohjolaan. Yks haastehan siinä kyllä on, kyseessä on naistenvaatelafka. Fuck. Ei nyt ehkä olla parhaita asiantuntijoita, mutta mielipiteitä riittää sitäkin enemmän. Mikään ei ole vielä varmaa ja tavataan asiakkaan edustajat ekan kerran joskus kesällä. Yontte oli luvannut tehdä katsausta suomen muotimarkkinoista ja kartottaa vähän tilaa, mihin väliin tuotemerkki pitäis yrittää tunkee.

Alettiin perehdyttää itteemme ja tilattiin toimistolle Glooria, Me Naiset, Cosmopolitan, Sara, Trendi, Anna, Kotiliesi (WTF?) Elle jne. siinä oli lehtimyyjällä huulipyöreenä, kun meikä teki tilausta tänään about 45 minuuttia. Jumalauta sentään! Me tilattiin lähes 499 eurolla ämmien lehtiä, tosin samalla luovuttiin vastapainoks Seiskoista ja Hymyistä – ja tietty Kallesta ja Jallusta tietty. 😉 Ollaan Seiskaa vaan ja ainoastaan Mediapastoria varten, ja nyt kun aletaan siirtyy suunnittelust toteutukseen, ei tarvii enää kahlaa suomalaisjulkkisten mediaesiintymisiä läpi ja tehdä niistä analyysia. Tosta hommasta täytyy muuten antaa Tippurille propsit, ei kiksit. Vaikka alku oli hankalaa, niin naikkosesta löytyi todellinen tutkijaluonne jostain sieltä balleriinojen alta piilosta. Hoiti homman tosi hyvin.

Pelottava Laura

Selaskelin tänään ekaa kertaa elämässäni Glooriaa. Kaiken kaikkiaan aika jännä lehti. Ehkä vähän nolottaa myöntää, mut voisin jopa oikeesti lukee sitä joiltain osin. Siinä oli hyvä juttu mm. johtajuudesta. Lehdessä tuli vastaan myös puolituttu ällökkini tamperelainen malli Laura. Nykyään Sinisalo., eikä enää malli, vaan Marimekon markkinoinnissa hommissa. Ja naimisissa ja oottaa lasta, niinkuin kaikki 30-vee. missit ja mallit nykyään. Gloorian johtajuusjutussa sanottiinkin, et Suomesta on tulossa kotiäitiyhteiskunta. Alle 3-vuotiaiden lasten äideistä vaan 30 prossaa käy duunissa. Ruotsissa luku on 70. Takas Lauraan…

Tapasin muidun ekan kerran legendaarisessa Cafe Europassa. Tais olla vuos 2000. En asunut vielä virallisesti Mansessa, mut oltiin täällä jotain teinibiletystä harrastamassa. Väärillä papruilla pääsä tuohon aikaan sisään vain Europaan. Olin ostamassa jotain tiskillä ja käännyin lähteäkseni takas pöytään. Jotenkin sitten onnistuin sählään GT:n kanssa ja kaadoin sen siinä vieressä seisovan mimmin tisseille. Muikki oli 99-prossan todennäköisyydellä toi Laura.

Ensin se alkoi huutaa mulle pää punaisena, että ”oon vitun suhari ja että sen mies, joka oli kuulemma gorillan kokoinen, tulee ja vetää mua pleksiin”. En tod. tiennyt, mitä sana pleksi ees tarkoittaa, mut repesin päin naamaa. Muija oli tosi pelottava ilmestys, koska sillä oli 182-senttisen rungon lisäksi vielä jotkut helvetilliset piikkarit jalassa. Sääret oli kuin Eiffelit, ja niitä oli kaks metriä. Jalkoja verhos maalman pienin ja tiukin musta minari. Muistan ton hetken ikuisesti. Minarin kanssa tiukka valkoinen kauluspaita, josta isot buubsit tunki väkisin ulos. Hiukset sellaisella 2000-luvun alku muotitörröllä. Vai olikohan vielä pitkä tukka silloin? En ole varma. Pöyhkee se oli kuin riikinkukko.

Sääret on mun amppeli!

Muija suuttui mun repeilystä niin paljon, että nakkas lasin pohjalle jääneet GT:n ja jäät mun päälle. Sit se polkas piikkareilla tennareille ja lähti vitomaan. Oli varvas mustana kaks viikkoa Varmaan murtui. Tais olla pientä känniylireagointia, koska näin sen illalla pötköttävän tyytyväisenä pitkin pituuttaan Europan soffalla about klo 24 kieppeillä.

Mitä mieltä hei ootte tästä 16-vee. p

Kiinalaisteini

imusta, joka on visiin kovaki nimi ulkomailla just nyt? Kirsi Pyrhönen luki Glooriassa. Vähän Ninjan näköö. Hyi helvetti, mä inhoon sitäkin… Näyttää ihan korpin ja kiinalaisen teinin risteytykseltä. Täs Kirsissä on jotain samaa. Yökyökyök. Mut Kirsi on kunnon tsyby. Artikkelissa sanottiin, et käy kiltisti lukion loppuun, vaikka mallihommia ois tarjolla kaikkialla ja jatkuvasti.

Hyvää yötä Manse!!! Toivottavasti ei tänä yönä seksiunia naapurin Ståhlbergista. 😉 😉

Ps. Maailman paskin semirasistinen vitsi sopii tähän loppuun, kun noi SDP:läisetkin rakentaa meille ”anti-monikulttuurista” Suomea. Mikä on juutalaisnaisten suosikkilehti?

Onnellinen tuplaveli!

Morot kaikille myös mun puolesta!

Enpäs ees osaa selittää minkä takia oon pitänyt jo pitkään radiohiljaisuutta… tai no kaikkihan me pidettiin jonku aikaa. Jossain vaihees taidettiin vetää vähä ylikierroksil tän blogin kans ja jostenki tuntu, et ainaki mun sanainen arkku vaan pääsi hetkiseksi ehtymään. Uskoisin kyl, et tilanne normalisoituu hiljalleen ainaki meitsin kohalla sit ku koulunkin puolesta kevään tentit ja projektipalautukset vähän rauhottuu… 🙂 Viel pitäis vähä jaksaa!

Mut jos nyt vähän päivittelisin kuulumisia, niin pääsis taas kirjoittelun makuun!

Muuten kaikki taitaa olla ennallaan paitti yks iso juttu tapahtu, minkä takia nyt sain inspiksen vähän huudella jotain vaihteeks tännekin. Eli sain aamulla soiton Ruotsista faijalta… niille Carolan kans on nyt viime yönä syntynyt poika – 52cm ja 3805g. Meikästäkin tuli tuplaisoveli, tosin tällä kertaa puolikas. Mut veli ku veli!! 🙂 Siistiä. Mennään Ansun ja Mitsun kans tsekkaan uus tulokas tossa vapun tienoolla… en tiiä viel ollaanko vappu tääl vai Malmös. Ja voi olla, et Jennakin tulee mukaan.

Tehdään vissiin taas jonkin sortin road trip, ku lentoja ei oikee uskalla varata viel. 😛 Tää on taas ihan mielenkiintoista ku Ansulla ja porukoilla meni sukset ristiin aika pahasti silloin isänpäivänä. Ehkä tää uuden pienen ihmisen aiheuttama ”AWWW” vähä paikkaa kaikkien välejä. Toivotaan. Olettaen tietty siis et on nätti lapsi. 😀 Mä en tiiä mitä sanon jos se onki ruma. Syytän varmaan Carolaa. x)

Mjoo, mitäs muuta sitten?!  Eipä oikee mitään. Pääsiäinen oli ja meni. Mut pääsinpäs aloittaan skedekauden! Itse asias just pääsiäisenä ku pitkäperjantaina oli niin nätti keli ja aattelin tehdä ympäristöteon: kaivoin mun longboardin esille, nappasin Mitsun messiin ja yökamppeet, evästä & vettä reppuun ja suunnattiin kohti kotikotia. Tehtiin vaan pari pientä pysähdystä kymmenen kilsan matkalla. Oli kyl niin siistiä nyt ku enemmistö kaduistakin oli jo ehditty lakaista. 🙂

Kotona mukavaa perussettiä: hengailua mutsin ja Ansun kans, syömäilyä ja leffailua. Takas tultiin sit sunnuntaina mutsin kyydil ku se oli tulos muutenki keskustaan. Vaikka skedeily sujuikin hyvin, niin ei vaan pystyny tempaseen samaa lenkkiä uusiks, kun kelikään ei ollu yhtään niin jees. 😛

Mut ny on pakko siirtyä taas koodin pariin. Morot tyypeille! 🙂

Lisää mallipohdiskelua

Jee, huomenna tulee taas tän hetken lempisarjani Suomen Huippumalli Haussa. Bongasin Elleistä keskustelun aiheesta tyttöjen laihuus. Aloin tossa miettiä että miksi näissä malliohjelmissa niin vähän näytetään sitä, miten nuo tytöt syövät ja liikkuvat. Ihan senkin takia että kun osa malleista on oikeesti sellasia läpipaskoja niinku exäni Miia. Ei sen tarvinnut mitään hiilareita miettiä. Se söi kauheen vähän kasviksia kun ei kuulemma tykännyt niistäeli pääosin pastalla ja lihalla. Liikku se ihan ok:sti, mutta ei mitenkään himona. Oli vaan niin helvetin hyvät geenit.  Mun mielestä on aika epäilyttävää, jos alalle hakeutuu naisia, jotka joutuvat ponnistelemaan kohtuuttoman paljon pysyäkseen samoissa luikkumitoissa, joiden eteen jonkun toisen ei tarvitse tehdä mitään. Esim.tän vuoden porukasta joku tyttö on joutunut laihduttaan 7kg. Mun mielestä tuolloin mallimammojen ei pitäisi antaa imiselle mahdollisuutta, koska mitävittua se ihminen voittaa siinä et joutuu oleen koko ajan pienell laihiksella? Ottaisi mieluummin jonkun luonnostaan luisevan.

Uhhuh, peruin huomiselta yhen asiakastapaamisen. Hitto ku otti koville. Mää en vaan osaa kieltäytyä mistään. Ja toinen asia on se, että aikaisemmin mulle on aina tullut kauhee tarve selitellä kieltäytymisiäni.Nyt vaan soitin ja sanoin että huominen ei sovikaan.Päässä huusi että sano sille et tuli vahingossa tuplabuukkaus tai että oot sairastunut tai jotain ja sain oikein purra huulta etten alkanut heittää mitään tarinaa. Mä pelkään vaan niin kauheesti sitä, että se ei oo tarpeeks hyvä syy olla tekemättä asioita että mä vaan en jaksa.

Nyt on edessä toinenkin visaisa juttu. Äiti soitti eilen ja pyysi aika isoo palvelusta. Hippisiskoni on tulossa toukokuussa Suomeen kesätöihin (töihin härreguud!) ja äiti kysyi voisinko taas majoittaa sitä pari viikkoa kun sen kesäkämpän vuokrasoppari alkaa vasta toukokuun puolivälissä mut ne työt täällä Tampereella alkaa jo kuun alussa. Eikä sisko voi käydä töissä porukoilta käsin kun se on jotain siivoushommaa joka alkaa viiden kuuden maissa joka aamu eikä niin aikaisi kulje sieltä landelta bussia. Mun sietokyky ja mielenhallinta on tän asian suhteen nyt kovasti koetuksella….

Onkohan täämuija luonnostaan näin laiha.Onneks sil on sentään selkee lantion ja vyötärön ero.