Testosvalat

Ollaan tän entourage-asumisen aikana kehitetty lähes joka bileissä erinäisiä sääntöjä, direktiivejä ja ohjeistuksia Testoksessa asumiseen. Sääntöjen tarkoitus on ollut tehdä yhteisasumisesta sujuvampaa, hellpompaa ja ristiriidattompaa. Sitä en tiedä, ollaanko onnistuttu tavoitteissamme? Kai..  😉 Sääntöjä taitaa olla nyt joku 80 vai oonko aivan väärässä?

Kaikki alkoi silloin Källiviikoilla, kun mentiin Eerikin kans tuunaamaan Yonten pimppikarvojen keräilykirja, josta äijä veti oikeesti palkoo nenään!!!  Ainakin Mäntsälän suurlavareissulla Yonten kanssa luotiin spessusäännöt siihen kuinka frendiä ei saa jättää pulaa, kun päättää lähteä varvikkoon paneskelee keski-ikäistä varattua naikkosta! Uutena vuonna kehitettiin niitä ainakin 20, sen muistan. Ja pikkujouluissa kanssa. Ja  muistaakseni Kaalibileissäkin ne tais täydentyä. Haastan omalta osaltani pojjaat funtsimaan sääntöjä ja mehän piru vie kirjoitetaan ne tänne auki. Ja sit ku ne on kaikki täällä, me painatetaan ne kankaaseen ja teetätetään Villa Testos huoneentaulu sekä vitun hienot kalsarit. Vai häh??? 😉

Moro!!

Vanhassa pano parempi…

Huhhuh. Mä sit tosiaan lähdin eilen sinne Arjan keikalle P-manin kanssa. Pakko myöntää, että kokemus oli ihan hauska vaikka en aluksi olisi voinut ikinä uskoa sanovani näin. Asiaan vaikuttanee se, että paikka oli täynnä kuumia ja kiimaisia nelikymppisiä rouvia. Ne ovat kaikkein pahimpia. Varhaiskeski-ikäinen, väljähtäneessä suhteessa elävä nainen, liian monta päärynäsiideriä ja humppapoppi ovat paha yhdistelmä. Mutta nykypäivän keski-ikäiset alkavat olla onneksi ihan eri maata kuin vielä 90-luvulla. Muidut oikeasti pitävät itsestään huolta. Bongasin aika pirun monta vetävää naista, joilla oli hiuslisäkkeet, rakennekynnet ja korkkarit viimeisen päälle ja kropasta huomasi, että salilla oli käyty enemmän kuin Mäkkärissä.

Ensin kiimailin pari tuntia tumman ja tulisen yksinhuoltajadonnan kanssa. Tuli suomifilmit mieleen kun pyörittiin jossain varvikossa. Varvit varvikossa, hah! Se vähän harmitti, että mun valkoisiin kesähousuihin tuli ruohonvihreää. En uskalla pestä niitä itse, täytyy viedä pesulaan huomenna työmatkalla. Valitettavasti tämä nainen joutui lähtemään kotiin jo yhdeltätoista, koska se ei ollut saanut lapsenvahtia koko yöksi. Ilta oli kuitenkin vielä nuori enkä ollut saanut kasseja tyhjennettyä kunnolla. Onneksi löysin pian käsipuolestani aika vetävän blondin, uhkean ja käheä-äänisen, vähän samaa henkeä kuin Johanna Rauniossa. Ja uhkeudesta huolimatta naisella oli kunnon vyötärö eikä mitään löysää läskiä. Tämä mua hämmästyttää. Nuorilla likoilla ei vyötäröä enää olee ja kuitenkin ne käyttävät jotain pillifarkkuja ja napapaitoja. Sen siitä saa kun vetää aspartaamisiideriä, Pringlesejä ja istuu irc-galleriassa päivät pitkät. Mutta tääkin nainen, joka oli omien sanojensa mukaan kaksosten mutsi, oli erittäin linjakkaassa kunnossa ja timmimpi kuin tosi moni nuori nainen.

Meinasi pokka pettää kun kallistin mimmin samaan pusikkoon kuin edellisenkin ja se huokaili mulle, että ”mä näin pari tuntia sit vessaan mennessäni kun täällä oli joku pari panemassa, ihan samassa paikassa”. Se tarkoitti mua ja tummatukkaa! Blondi oli jos mahdollista, vielä villimpi. Viehätys saattoi osin johtua siitäkin, että se oli varattu. En vain voi mitään sille, että varatut naiset kiihottaa mua ihan hulluna. Kusipää olen joo, mutta mun mielestä on upeaa, että mä olen vetävämpi kuin niiden oma äijä ja ne kuksii salaa mun kanssa. Kjäh kjäh kjää……..

Karvasaldoa en saanut kartoitettua. Se olisi ollut vaikeaa, koska kumpikaan naisista ei nukahtanut sinne pusikkoon. Sitäpaitsi blondi oli poslari ja tummakin melkein. Hyvin ovat ikänaisetkin oppineet tavoille:) Muistan kun viisi vuotta sitten nusaisin jotain vanhempaa ja sillä oli kauhea pöheikkö, mutta onneksi kaikki vanhemmat naiset eivät ole sellaisia.

Huvittaa katsella tota P-manin golf-intoilua. Mullehan golffaus on sama juttu kuin hengittäminen tai paskalla käyminen, se on yksi välttämätön ruumiintoiminto.

Threesome – Koriseva, Jontte ja mää

Pannaan jalalla koreasti

Pannaan jalalla koreasti

Joohhhh… Tiedän, et krabbe on ihan kaamea, ja kaameassa krabbessahan saa jäätäviä ideoita. Eiks jeah? Niitä ideoit harvoin tulee toteutetuksi. MUTTA nyt tapahtuu poikkeus pojjaat ja tyttäret!. Mä nimittäin hankin kaks lippuu Arja Korisevan keikalle Mäntsälän suurlavalle 15.8. Kyllä, luitte oikein! Arja ”Winehouse-Twain” Korisevan keikalle. 😉

Erkka ei pysty lähteen mut Jontteen luotan. Tai ainaki sen kohal Google-kalenterissa luki vaan: ”rellestystä, rakastelua tai röhnöttämistä”. Mä päätin Jonten puolesta, et noista valitaan eka! Perkele, me lähetään tanssittaan vanhempaa lyyliä Mäntsälään! Maaseutumatkailua… Ei vais, Mäntsälähän on kaikkee muuta ku tuppukylä sen jälkeen, ku Hesa-Lahti oikorata päätettiin rakentaa kaupungin (?) läpi.

Ja jottei Jontte vois vetää puihin maalaisromantiikan kokemist, varasin meille suht eksoottisen majoituksen. En kerro viel mikä, vaan yllätän. Kyytikin on selkee, me mennään prätkällä. Pitäähän siihen saada kilsoi, ennen ku talvi iskee päälle. Jontte ei tosin hirveesti rakasta mun kaa prätkäilyä. Syy on iha vitun koominen.

Olin tulos Hesast pykällä ja Jontte oli Hyvinkäällä paltsussa. Sen piti liikkuu junalla, ku auto oli vuosihuollossa. Niinku arvannette Y vihaa julkisii kulkuneuvoi yli kaiken ja valitsi maitojunan sijaan meikäläisen. Käskin tietty ostaa kypärän ja muut vermeet Hyvinkäältä, ku eihä mul ollu mitään ylimääräisii rojuja mukana. Sanoin selkeesti, että osta kypärä, lämmin takki ja vaiks lenkkarit. Aina parempi, jos saat jostain maiharit.

No, mä kurvasin sovitusti Hyvinkään ABC:n pihaan, mis Jontte venttas. Ei vittu sitä miestä. Se oli ostanut kuteet, mut niissä ois voinu lähtee enemminki myymään pölynimureita ovelta ovelle, ku pärräileen. Kypärä oli ihan ok, mut vittuu, mitä sil oli yllä. Jotku lakerikengät. Siis semmoset kiiltävää nahkaa olevat sliparit. Ja mikä väri? Vaalea nahkai!!! Ja se takki. Voi luoja. Siis semmonen pellavakangasversio puvun takista! Mitä helvettii? Ei kuulemma ollut löytäny koko kyläpahasesta muuta riittävän coolia. Täytyy sanoo, et Jonten onneks sen bisnestutut ei hengaa ABC:llä. Ne mustat liituraitahousut ton vitun pellavatakin ja popojen kanssa teki siitä niin pölynimurikauppiasjuntti look-a-liken! Sokerina pohjalla, sillä ei ollu hanskoja ja loppukesä ei oo enää kovin lämmintä aikaa prätkäillä…

Ei siin mitään, mä annoin selkeet ohjeet, mut se ei noudattanut. Ei isoo miestä voi pakottaa muuttaan tyyliä, vaiks se ois kuin epäkäytännöllistä. Mut voitte kuvitella, kuinka hieno matka oli. Vettä tuli ku Esterin perseestä Hyvinkäältä Tampereelle asti. Kengät meni pilalle, mikä ny ei ollu ylläri. Puvun takki oli iha paskanen, ku pärrä heittää himosateella kuraa takana istuvan selkää. En oo jaksanu fiksaa sitä takalokarii niinku pitäis. Ottanu vähä hittii kerran. Tehään samalla ku kumin vaihto, eli joskus.

Niin, ja sanomattaki on selvää, että suht viileissä puvun housuissa äijäl kramppas jalat koko matkan… Ja tilannetta ei helpottanu ainakaan se, et sil oli mukana läppärilaukku ja semmonen vitun iso nahkakassi. Nahkakassi sisältöineen sullottiin hätäpäissään mun reppuun ja reppu tietty matkustajan selkään. Samoin omppulaukku. Neki sai siis osansa kurasta… Ei saatana. Toi oli ehkä maailman hulvattomin prätkäreissu ever. Jontte vanhana kunnon homofobiaatikkona yritti istuu mahdollisimman kaukana, mut se huononsi pyörän ohjattavuutta törkeesti. Ja kun ei se suostunu pitää musta kii, niinku kyytiläisen ois fiksuu tehdä, niin siel se sit keikku mun takana pidellen rystyset valkosina kii pärrälaukun muovisista kiinnityskalvoista. Ne ei oo todellakaan tarkotettu ison miehen nojattavaks, niinku tiiätte. Kyl niist kiinni saa, mut olo ei oo hirveen tukeva. Eikä ajaminenkaan oo kivaa, jos matkustaja istuu liian kaukana ja nojaa taakkepäin.

Ei mitään, pysähdyttiin varmaan 10 kertaa matkalla himaan ja jossain Lempäälän kohdalla äijä oli valmista kauraa junaan! No, en suostunut tiputtaan sit enää siin vaiheessa assalle. Tein sen ihan Yonten ittensä takii, koska olin varma, et se ei ois halunnut oikeesti matkustaa VR:llä läpimärkänä, kuraisena ja kylmissään. 😉 Semmonen reissu se!

Me mennään Arjan keikalle pykällä oli keli mikä vaan, ja mun frendi Miska, jonka luona siis eilen oltii bilettää, saa lainaa J:lle kunnon kuteet. Prätkäillessä ei kannata ottaa turhii riskei, vaan vaatetukseen pitää oikeesti panostaa. Normaalisti mä en ota kyytiin ketään ilman asiallist varustusta. Yontte oli poikkeus. En mä voinu sitä Hyvinkäällekään jättää. Ehkä tää tuleva keikka menee paremmin. Se on sit eri asia, suostuuks tyylitaituri pistään päälleen goretexii. Tosin jos on kiva keli, niin sit se vois lähtee coolis nahkapuvussa. Miskal on semmonenki.

Ootan innolla, miten jäbä reagoi, ku se lukee tän entryn. Jontte diggaa aina, et kerron nää meidän homoeroottiset ajokokemukset koko maailmalle. 😉 Toivotaan, et se tykkää myös maaseutulomasta Mäntsälään Arjaa kattoon.

Aika leidi

Yks nyanssi – Mitä on tapahtunut Arjan hienoille sivuille, joilla surffailin viel hetki sitten?! Nuorekkaan oranssin tilalla on tullut ällöt kirkkaanpunaiset viikkarihenkee huokuvat rumilukset, joissa Arja on pistetty etusivulle tollottaan taivaalle ku mikäki mielenvikainen.  Mä järjestän mielenosoituksen. Haluan vanhan trendikkään lyylin ja tyylin takas. Nyt toi on samaa peruspaskaa ku kaikilla typerillä  tangokuninkaallisilla. Eihän tää näin voi mennä…

Moroo ny!

Arja on upee (Päivän pimu)

Jumalauta, mä jäin miettimään tota Arja Korisevaa nyt ihan tosissaan. Siinä on oikeesti upea nainen. Kattokaa ny itte, kuinka hyvin säilynyt hää onkaan. Ei merkkiäkää ylimeikkaamisesta, tyyli kohdallaan ja ikääntyminen on käännetty kokemuksen nimissä eduksi, eikä sitä yritetä peitellä millään lässynläällä. Arvostan! Mimmistä huokuu samanaikaisesti kypsyys ja kokemus sekä nuorekkuus ja jopa jossain määrin myös lapsenomainen kujeilu. Mä alan fanittaa Arjaa ihan vaan siks, että se on tyylikäs keski-ikäinen. Musasta en sano mitään. Kattokaa ny noita kuvia.

http://arjakoriseva.fi/index.php?s=fanclub&p=kuvat

Arja_koriseva

Mimmissä on jotain samaa kuin Amy Winehousessa – siis Amyn parhaina päivinä. Varmaan noi tummat ihanat paksut kutrit. Amyssä ei nykyään olekaan mitään tyyliä saatikka glamouria ole, jollei sitten pidä viikkoja vierotushoidossa sellaisena. Ja vaikka Amy on Arjaa nuorempi, niin se näyttää sekoiluidensa takia ainakin 20 vuotta suomityttöä vanhemmalta. Mutta tässä kuvassa mimmissä oli vielä sitä jotain. Uuh…

amy

Toisaalta Arjassa on paljon samaa kuin Shania Twainissä. Brunette, pitkät hyväkuntoiset hiukset, ihanat mehukkaat huulet ja silmät, voi jessus sentään. Niillä kun tapittaa, saa mitä haluaa.

Shania tosin on sen verran nuorempi, ettei sitä voi verrata Arjaan, mutta luulen, että se saattaa näyttää vanhempana hyvin pitkälti meitin Korisevalta. ShaniaPointsit Arjalle! Pärjäät kansainvälisten tähtien ulkonäkövertailussa erinomaisesti!

Mä niin tuun sun seuraavalle keikalle Erkan kanssa.

Lisää Arjasta täällä.

Tuopilla bassoon: Riehumista Rädyn jalanjäljissä

Askelmerkille tultaessa ensin astuu oikea jalka, sitten vasen. Tämän aikana keihäs viedään taakse, eli heittokäsi ojentuu. Seuraavaksi otetaan ristiaskel, jonka aikana vartalo kääntyy sivuttain ja voima siirtyy lantiosta kätöseen. Lopulta armottoman terävä veto, ”perkeleet” ja muut epämääräiset murahdukset niin, että stadikka repeää, ja lopulta rymähdetään naamalleen makaamaan. Näinkö se homma meni Iisalmellakin, missä joku leikki Seppo Rätyä Olusilla ja viskas tuopilla Apulannan basson paskaksi eilen?

http://www.iltalehti.fi/popstars/200907129916053_ps.shtml

Mitä helvetti meitä suomalaisia vaivaa? Ollaanha me henkeen ja vereen heittokansaa, koska muissakaan lajeissa ei pärjätä, mutta tartteeko sitä nyt artisteja alkaa pommittaan kesken keikan. Niin naurettavaa. Sais olla iisalmelaiset ihan kiltisti, kun noinkin hottis bändi ku Apulanta viittii ees keikkailla siellä saatanan susirajalla teijän aggressiivisten landepaukkujen keskuudessa. Heitelkää vaikka toisianne niillä laseilla, niin urpojen määrä vähenis, osumatarkkuudesta riippuen.

Tai vielä parempi, jospa tämän kyseisen iisalmelaisen pubin omistaja rakennuttaisi mestansa ulkopuolelle (lisäarvoo Olusille!;) hiekkakentän ja tartan-radan, missä voisi PE-LA-iltaisin mittelöidä tuopin heiton mitalisijoista. Tämä palvelisi sekä nuorisoa että muorisoa, sillä 18-vuoden ikärajaa ei pubin ulkopuolella tarvittais. Jos ryyppääminen kiinnostaa heittämistä enemmän, sitten voi siirtyä sisälle baariin, missä juomat tarjoillaan pehmeistä silikonituopeista.

Tommonen rata ois simppeliä rakentaa ja varmaan joku paikallinen isokenkäinen isäntä innostuis moisen rahoittamaan. Kysykää Kari Tapiota, sehän on Pieksämäen poikii. Eli pätkä urkkirataa, hiekkaa ja snadisti maalia askelmerkkiviivoihin. Ja tietenkin pistettäis hiekkakentän päähän valtavankokoinen painokuva suositusta tai vihatuimmasta bändistä, joihin heittäjien pitäisi yrittää osua. Kuvaa voidaan vaihdella Arja Korisevasta (joka on muuten vaan kaunistunut vanhetessaan!) Cheekiin kohderyhmän iän ja inhokkien mukaan.

Pisteytys perustuis iisalmelaisiltakin onnistuvaan yksinkertaiseen laskutapaan, nimittäin osumatarkkuuteen ja vakioituun heittoyritysmäärään. Isoista soittimista, kuten bassorummun kalvon paskomisesta, sais vaan 1 pisteen, koska se on simppeli rikkoa. Virvelista, tom-tomeista ja hihatista sais jo kaks, koska ne vaatii tarkempaa ja haasteellisempaa roikkoheittoa. Kitarasta, bassosta ja keyboardista sais 3 pistettä, jos siis onnistuu mäsäyttämään ne soimattomiksi. Telineessä lepäävään laulumikkiin osuessaan heittäjä saa 4 pojoa, se on suht pieni maali. Tulittamalla artisteja päähän tai vaikka intiimialueille lunastaa itselleen 5 pistettä! Ihmisten paskominen, kuten murtuneiden luiden ja aivoverenvuotojen korjaaminen, on huomattavasti vaikeampaa kuin esineiden.

Tonin pää olisi pistelaskun jackpotti.

Eniten pisteitä kerännyt voittaa ja saa palkinnoksi vedellä laimennettua lähes promilletonta olutta pehmeästä silikonituopista sekä option nippusiteillä kiinni narikkaan, jos litku kuitenkin kilahtaa nuppiin. Puoliso voi kätevästi kerätä elämänkumppaninsa mukaan kotiin raflareissun päätteeksi ojentamalla narikkalapun ysävälliselle pokelle.

Vittu soikoon teidän junttien kanssa. Ens viikolla saa varmaan lukea Sawon Sanomista, kuinka Iisalmeen avattiin ensimmäinen tuopinheittorata ja kaupunki (onks se ees kaupunki?) on moisen takia ehdolla Euroopan kulttuuripääkaupungiksi. Voi taivas. Pitäkää ny hyvät ihmiset ne heittokädet kurissakeikkojen ajan. Ei Rätykään nakellut keppiinsä muualla kuin kentällä, vaikka varmaan teki mieli joskus heittää yks jos toinenkin toimittaja mäkeen typerine kysymyksineen.

Kiitos ja moro ny!

%d bloggaajaa tykkää tästä: