O(u mai good)net Finland

Meillä oli tänään Eerikin kans hyvät keskustelut mainonnasta, jota tehdään verkossa. Vaiks Eerikki on koodari, se ymmärtää jonku verran myös markkinoinnin päälle, niinku meitsi. Yontte nyt on mediaosaaja, mut sillä on taas yrittäjänä hyvä kokonaisnäkemys kaikkeen. Me todella tarttettais näiden uusien työprojektien myötä apuja digipuolelle ja verkossa markkinointiin, ja oon kartottanut muutamia potentiaalisia verkkopuolen experttejä. Surffailtiin digipuljujen sivuilla ja löydettiin muutamia varteenotettavia vaihtoehtoja. Mutta tiedättekö, kun joutuu siihen tilanteeseen, että nettisaittien sisältö toimii mut mielikuva ei ole luotettava, niin kumpaan pitäis luottaa?

Hauki on kala.

Otetaas esimerkki. Joku sanoo, että hauki on kala ja näyttää samalla kuvaa, jossa pyrstökäs suomuinen olio makoilee. Epäilemättä tiedetään, että näin varmasti on, koska kaikki tuntee hauen jo ala-asteen bilsan tunnilta. Ei ole syytä epäillä, etteikö hauki oikeasti olisi kala. Sehän näyttää kuvassa ihan kalalta.

Gymmeli on kala

Mutta, kun joku sanoo, että gymmeli on kala, tilanne on hankalampi. Nimi on tuntematon, joten mistä sitä tietää, onko se kala, vai ei. Vaikka katsoisi kuva, jossa on joku vähän kalaa muistuttava eliö, niin emme siltäkään ole vakuuttuneita. Mietimme vaa, et voiskohan toi oikeesti olla kala. Pitäiskö uskoa silmiä vai aivoja?

Gymmeli on kala.

Vähän sama juttu kävi yhen firman sivuilla. Niillä luki, että ”olemme digitoimisto, joka on erikoistunut myös graafiseen suunnitteluun”. Digitoimistoa en epäillyt hetkeekään, koska sivuilla oli paljon hyvää tietoa, jota ei voi osata, jossei ole oikeesti vannoutunut alan suhteen. Mutta tuo graffapuoli ei vakuuttanut. Sivut oli täys rumia kuvia, so last season 80-luvun graafisia muotoja ja värejä, tungettu aivan liian täyteen, oli kirjoitusvirheitä, huonoja asetteluita, ei-loogisia käytettävyysratkaisuita ja muut sellaista, jotka ei yhtään tukeneet sanomaa graafisen suunnittelun osaamisesta. Miksi graafikko tekisi itselleen rumat ja huonot sivut, mutta muka osaisi tehdä asiakkailleen paljon toimivammat?

Tuli hirveen ristiriitainen fiilis, eikä oikein tiennyt, oliko kyseessä joku surullinen läppä vai olisiko firma ihan tosissaan, että väittävät osaavansa mainosgrafiikan tekemisen. Jäin todella funtsaamaan, onkohan Onet Finland sittenkään niin osaava, kuin miltä he sisällön perusteella vaikuttivat?

Kuvan ja sanoman ristiriita

Hauesta ei ole epäilystäkään, koska kuva ja tekstisisältö kertoi samaa asiaa ja hauki on tuttu jo entuudestaan Onet Finlandin tapauksissa firman nimi on tuntematon ja sisältö ja ulkonäkö ristiriidassa, joten he ovat samassa tilanteessa kuin gymmeli. Ei voi tietää, kumpaa uskoisia: sanaa, kuvaa vai ei kumpaakaan. Nopeesti graafikko vaihtoon tai sit sivut uusiksi tai pois kokonaan väitteet, että osaa tehdä grafiikkaa. Jos meinaa olla uskottava, pitää näyttää uskottavalta ja luotettavalta.

Vai mitä hei muut sanotte näistä sivuista? Tuleeks teille luotettava olo? Onks nää asiantuntijoita? Onks nää 2000-luvun kuuminta hottia? Uskotteko näitä kavereita, kun ne vannoo oikeanlaisen ja tyylikkään yritysilmeen nimeen, mutta ovat itse aivan jotain muuta?

http://www.onet.fi/graafinen-suunnittelu

Ps. Gymmeli ei ole kala. Keksin koko nimen päästäni. Mut eiks toiminut hyvin? Kuvankin pieraisin vaan kukkelilla jostain hakusanalla strange fish. Toimi. 😉

Skedet ja my little ponyt

Aamut ei oo kyl sit tippaaka meitsin juttu. Ei oo päästy vielä ees puolille päivää ja oon jo ihan puhki. Oon koko aamun pyöriny ympäri mansee – aluks Mitsu herätti kasilta et ny pitäs päästä kuselle. No si mentii… sen jälkee aattelin, et turha täs kai ny enää mennä nukkuun ja lähin ettiin uutta skedee. Harrastan siis skeittausta ja pitäs löytää uus lauta, tai pikemminki vaan osat, kerta meinasin (ekaa kertaa) koota ja myös suunnitella dekkikuvion ite. Ei kai sitä ny ihan turhaan oo tullu nörtättyä graafisenki suunnittelun paris vuositolkul?! 😉 

 

Onkos tänne meidä blogiin eksyny muute muita skededudeja? Entä onks ehdotuksii mistä sais laadukkait osii kätevästi ja sopuhintaan, meinaa pappa ei enää paljo betaalaa meitsin settejä. Tästäki aiheesta lisää myöhemmin… sitä hanukkaan upotettua kultalusikkaa on revitty pari vuotta ny pois, eli moni voi saada kiksei meitsin rikkauksista ryysyihin tarinasta. Tosin ei kai tätä testosta ny voi iha enää ryysyks sanoo. No mut tiätte mitä haen takaa. 😀

 

Tänää pitäis suunnitella myös p-manin kans villa testoksen action-viikkoja, jonten pään menoks. Katotaa mitä ollaan iltaan mennes keksitty. En oo iha varma mistä p-man oli ne keittiön pöydäl lojuvat my little ponyt kaivanu, enkä haluukaa välttämät tietää. Mut sen verran osasin laskee juttui yhteen et mihin se oli aatellu niit käyttää… Mul on pyöriny vähä mieles myös sellanen pimp my nahkakansikirja. Siit jonten olis jo melki pakko tykkää. 😉

 

Jaha, jos sit kävis tsekkaa nukkuuko p-man. Jos nukkuu nii vois herättää vaik kostamal sille sen yhen kännifarttauksen… kattellaa lisää myöhemmin. 

 

Sommoro!