Mikko Alatalo ja mystinen yöpukumies

Nyt on muuten menossa TET-viikot. Ei mikään työelämään tutustuminen, vaan Tolkkua Erpan Teksteihin -viikot, eli koitan edelleen sinnitellä ja kirjoittaa enimmäkseen nättiä suomea… Haluan muuten kysyä, että millainen teksti on lukijoiden mielestä parasta: persoonallinen pätkitty slangi, perus puhekieli vai sitten ihan puhdas kirjakieli… joku muu, mikä? Ja tärkein kysymys, onko se mun oma slangi vaikealukuista? 😉

Mutta olipahan taas jännääkin jännempi matka Fressiltä kotiin. Reitti vei Koskikeskuksen ja Kehräsaaren läpi Laukontorille, josta nousin Aleksis Kiven Katua ylös kohti Hallituskatua. Kävin hakemassa Sokokselta salaattia ja siitä sitten Hämeenkadulta Hämeenpuistoon ja aina koti-Testokseen asti.

Matkalle mahtui siis parikin jännähköä nyanssia, joista ensimmäinen oli Mikko Alataloon TÖRMÄÄMINEN (kirjaimellisesti) Aleksis Kiven Kadulla. Mulla oli tietenkin luurit päässä ja sitten näin pimeässä siniset lasit, muutaman päivän skägän ja maalaispojan… oli varmaan sheivannut viimeksi itsenäisyyspäivänä, ainakin juhlissa näytti olevan suht siisti naama. No juu, sopersin siinä sitten jotain sekavaa ja pyytelin anteeksi, kun olin tuijotellut maata ja törmäys oli ilmeisesti mun vika… Mikko vaan taputti mua olalle ja sano jotain, meni ihan ohi mitä, kun edelleen oli ne luurit päässä… ei muuten tullut Miksan biisejä sieltä, ei. xD

Sitten matka jatkui sinne Sokokselle, jossa vastaan käveli mies yöpuvussa tai jossain muussa kulahtaneessa kalsarikerrassa……… PALJAIN JALOIN. Ja sit seurasin hetken tilannetta, niin kyyyyyllääääää, mies käveli suoraan ulos! 😀 Juurikin näin. Pisteet kotiin… oli tulossa siitä Sokoksen apteekista ja tais meinaan puuttua pari muumia laaksosta. Mutta tää oli taas jo sellanen tilanne, että ei mua kyllä naurattanut yhtään. Okei, nyt ei oo kamalan kylmä, mutta on siellä jumalauta nyt alta nollan! PALJAIN VARPAIN!!!!!!!! Jessus. Toivottavasti ei asunut kaukana ja sai otettua lääkkeensä… huhhuh.

Se siitä. Kohta Mitsun kanssa lenkille ja sitten molskille. Missäs muut poijjaat on, saisikos sitä lenkki- tai molskiseuraa? Lähen abt NYT. Morot tyypeille! 🙂

Lost and found!

Hiiop!

Hyvää arvaamikäpäivätänäänon? -päivää tyypeille! Melkein unohtui postailla tänne viimesimmät löydökset, meinasitte jäädä taas kerran paljosta paitsi:

Elikkäs tos yks päivä bongasin taas urbaanilta luontoretkeltäni alkuliman suosikkilomakohteen, eli stringit! Joku oli syksyisellä reissullansa hukannut, tai ehkä pikkumustat oli muuten vaan lähteny karkuun, evt. Pointtina kuitenki se, et joku jalomielinen yksilö oli nostanut ne näkyvälle paikalle ja iloinen jälleennäkeminen on vielä tässä keississä ihan mahdollinen, yay!

Ken omakseen tunnistaa, noutakoon Hallituskadun ja Kirkkokadun(?) kulmauksesta.

Ei kai täs taas tällä erää muuta, oikein hyvää viikonlopun alkua kaikille, meitsi lähtee tsekkaan Mansen orastavan lumisateen kera Mitsun! 😀

 

Lost and found!