Mikko Alatalo ja mystinen yöpukumies

Nyt on muuten menossa TET-viikot. Ei mikään työelämään tutustuminen, vaan Tolkkua Erpan Teksteihin -viikot, eli koitan edelleen sinnitellä ja kirjoittaa enimmäkseen nättiä suomea… Haluan muuten kysyä, että millainen teksti on lukijoiden mielestä parasta: persoonallinen pätkitty slangi, perus puhekieli vai sitten ihan puhdas kirjakieli… joku muu, mikä? Ja tärkein kysymys, onko se mun oma slangi vaikealukuista? 😉

Mutta olipahan taas jännääkin jännempi matka Fressiltä kotiin. Reitti vei Koskikeskuksen ja Kehräsaaren läpi Laukontorille, josta nousin Aleksis Kiven Katua ylös kohti Hallituskatua. Kävin hakemassa Sokokselta salaattia ja siitä sitten Hämeenkadulta Hämeenpuistoon ja aina koti-Testokseen asti.

Matkalle mahtui siis parikin jännähköä nyanssia, joista ensimmäinen oli Mikko Alataloon TÖRMÄÄMINEN (kirjaimellisesti) Aleksis Kiven Kadulla. Mulla oli tietenkin luurit päässä ja sitten näin pimeässä siniset lasit, muutaman päivän skägän ja maalaispojan… oli varmaan sheivannut viimeksi itsenäisyyspäivänä, ainakin juhlissa näytti olevan suht siisti naama. No juu, sopersin siinä sitten jotain sekavaa ja pyytelin anteeksi, kun olin tuijotellut maata ja törmäys oli ilmeisesti mun vika… Mikko vaan taputti mua olalle ja sano jotain, meni ihan ohi mitä, kun edelleen oli ne luurit päässä… ei muuten tullut Miksan biisejä sieltä, ei. xD

Sitten matka jatkui sinne Sokokselle, jossa vastaan käveli mies yöpuvussa tai jossain muussa kulahtaneessa kalsarikerrassa……… PALJAIN JALOIN. Ja sit seurasin hetken tilannetta, niin kyyyyyllääääää, mies käveli suoraan ulos! 😀 Juurikin näin. Pisteet kotiin… oli tulossa siitä Sokoksen apteekista ja tais meinaan puuttua pari muumia laaksosta. Mutta tää oli taas jo sellanen tilanne, että ei mua kyllä naurattanut yhtään. Okei, nyt ei oo kamalan kylmä, mutta on siellä jumalauta nyt alta nollan! PALJAIN VARPAIN!!!!!!!! Jessus. Toivottavasti ei asunut kaukana ja sai otettua lääkkeensä… huhhuh.

Se siitä. Kohta Mitsun kanssa lenkille ja sitten molskille. Missäs muut poijjaat on, saisikos sitä lenkki- tai molskiseuraa? Lähen abt NYT. Morot tyypeille! 🙂

Turvallisuusviikko – Lisää vaaranpaikoista ja oma avautuminen

Asematunneli

Kyl se vaan niin on, että jo valosaan aikaan ahtaat ja epämääräiset paikat on epämukavia ja sit illan mittaan ne muuttuu vaan entistä pelottavammiks… Ite ainaki koitan vältellä kaiken maailman julkisivuremppa-alueita, tunneleita, kaivuualueita yms, joita löytyy yllättävän paljon mm. keskustasta.

Onneks ei kauheen usein tuu pyörittyä esim asematunnelin hoodeilla, mut joskus täytyy sekin alittaa ja aika nopsaa sieltä vaan haluaa pois. En mä tiedä pitääkö täs nyt kauheen tarkkaan kuvailla mikä tän viikon aikana mainituissa paikoissa on pimeellä the thing, eiköhän kaikki tajua ku heittää kuvaa ja muuta matskua kehiin. Tarkotus varmaan ylipäänsä nimetä näitä ”vaaranpaikkoja”. Täl kertaa mainittakoon siis nimeltä Mansen asematunneli. Tosin se tais noustakin esille jo jossain kommenteissa. 🙂

_

Mut joo, tänäänki ku kävelin päivällä kotoo Hämeenpuistosta Sokoksen kautta Fressille, niin matkalta löyty paljonkin taltioitavaa… Ensinnäkin Sokokselta (Kuninkaankatua?) alaspäin viettää piiiiitkä, ilmeisesti julkisivurempan vuoksi kyhätty tunneli, joka huipentuu tunnelin vasemmalla puolella sijaitsevaan porttikongiin, otin kuvat molemmista, eli ite tunnelista että kongista. Yks siinä talossa asuva kaverityttö tiesi kertoo tänää salilla, et se porttikongi peitetään aina illaks/yöks sellasella pressulla ja se on PELOTTAVA. Alla matskua, tosin valosalla otettuja.

_

_

Enpä tiiä oonko mä sit jotenki mammanpoika ku pelkään tälläi pimeetä. Mut on siihen iha hyvä syykin. Asuttiin tosiaan Uppsalassa ennen Manseen muuttoo ja olin muistaakseni kuuden vanha ku pääsin ekoja kertoja isojen poikien messiin. Tällä kertaa leikittiin illalla Stadskogenissa piilosta ja sit kesken kaiken nousi mun siihenastisen elämäni pahin ukonilma ihan puskista. Olin just silloin piilos semmosessa isossa kuopassa ja olin keränny ympäriltä lehtiä ja oksia suojaks päälleni. Liianki hyvä piilo pienelle jampalle. :S

Olin ilmeisesti viimenen jota ei oltu vielä löydetty ja muut lähti sitä ukkosta karkuun ja unohti mut. Jäin sinne yksin ja sit ihan paskajäykkänä ja olin samas paikas varmaa tunnin verran. Mutsi oli ihan paniikis ettiny mua ympäriinsä ku oli ikkunasta nähny et esim naapurin Mikke palas mettästä kotio, mut meitsiä ei näkyny eikä kuulunu ja oli jo ehtiny tulla pimeetäkin… ei ihme jos mamma oli huolissaan. Vaikka eipä se Stadskogen todellisuudes ees oo mikään iso metsä. Tosin pienenä se tuntu siltä kyl. No mut ukonilma meni sit ohi ja uskalsin hiljalleen hiipiä kotio. Paskoja oli isot pojat ku ei pitäny pikkusesta huolta vaan jätti sinne yksin. Siitä asti oon pelännyt sekä ukkosta että pimeetä. 😦 … ja voitte kuvitella, etten ton jälkeen ihan hetkeen päässy isojen poikien mukaan iltasin. xD

_

Ainiin. Sit vielä lopuksi mediamaistiainen jo aiemmin esille nostetusta Kehräsaaresta. Päätin tänää kuvata videoo kännyllä, ku lähin sieltä Fressiltä kotio päin ja oikasin koko komeuden läpi. Kuten videon kesto kertoo, normivauhtia reitin painelee alta puoleentoista minuuttiin… yllättävän pitkä aika etenki pimeellä. .__.

Auta etsinnöissä: Kadonnut Niko-Mikael Niemi, 23, Tampere

Tuttu kuulutteli Facebookissa kadonnutta tamperelaista nuorta miestä Niko-Mikael Niemeä. Laitetaan kuulutus siis eteenpäin ja autellaan asiassa.

23-vuotias nuori mies hävisi viime lauantaina ja hänet nähtiin viimeksi manselaisen Saha-ravintolan luona. Jos tiedät jotain tai olet tehnyt havaintoja Niko-Mikaelista, katso linkistä poliisin yhteystiedot ja ilmoita! Hyi saatana sentään, että ihmiset vaan voi kadota… Karmee juttu. 😦

Pienetkin vihjeet, jotka vaikuttaa merkityksettömiltä, voi olla tärkeitä, joten reippaasti luuri käteen, jos niinkseen tulee! Linkin jutusta löytyy myös tarkempi kuvaus mm. Nikon katoamispäivän asusteista.

http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/mihin-niko-lahti-ravintola-sahasta/158615

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1740971

Nikon kuva löytyy Google-haulla nimellä FB:stä. Lisäksi bongasin sen tuolta Aamulehden keskusteluiden kommenteista:

http://photos-e.ak.fbcdn.net/hphotos-ak-snc1/hs262.snc1/8928_154988066169_633901169_2614004_6939108_n.jpg

Ristipissarit kiittää ja toivottaa voimia Nikon läheisille! Toivomme parasta.

Ps. Bloggarit – Tämä on haaste: Linkatkaa etsintäkuulutus eteenpäin. Näytetään, miten Suomessa osataan auttaa hätään joutunutta lähimmäistä ja saadaan sana kadonneesta liikkumaan mahdollisimman laajalle!

Edit:

Tässä tuoreinta medialinkkiä Aamulehdestä, la 17.10,09.

Edit:

Etsinnät lopetetaan toistaiseksi. Viikko tehtiin töitä ja tässä lopputulema.

AL 18.10.09.

Edit 19.10.09: AL:

Satakunnankadun ja Mustanlahdenkadun risteys

Niko Niemi on nyt ollut kateissa 1,5 viikkoa. Etsinnät Mustastalahdesta sekä Ratinan puolesta ei ole tuottanut tulosta. Viimeinen havainto miehestä on edelleen Satakunnankadun ja Mustanlahdenkadun kulmasta Hämeenpuiston/Amurin seutuvilta. Mutta mihin ihmeeseen 185-senttinen mies katoaa kuin tuhka tuuleen?

Uusimpia uutisia löytyy mm. täältä: http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/tukiasemat-kertovat-nikon-kannykka-sammui-keskustassa/159050

AL: 22.10.2009: Tässä jälleen tuoreimpia uutisia Nikosta. Nyt pohditaan hajuntunnistuskoirien käyttämistä.

Sateellikuva risteyksestä

Häröt ilmiöt

Mä en tajuu miten joudun aina todistaa jotai iha häröjä ilmiöitä. F-kuppi oli ihan oma lukunsa, mut aika jännä oli tääki. Tosin tässä oli jollain tapaa pieni huumorisävytteinen tekijänsä, F-kuppi taas veti hyvinki vakavaks.

No juu, heräsin tos äsken päikkäreilt ku jäi yöunet vähille. En saanu viime yönä oikee nukuttua ja lähin mitsun kans sit joskus pikkutunneil lenkille. Kierrettii hämeenpuistoo alaspäin eteläpuistoo kohti ja sieltä pynden kautta takas kotio. Aamuyön actionit sijottu hämeenpuiston etelä-osion tietämille. HYVIN humalainen mies hoiperteli välil jalkakäytävällä, välil ajotiellä. Se höpisi itekseen ja kiroili iha koko ajan ja yritti saada niitä harvoja öisiä autoilijoita pysähtyy.

Onneks kysees oli se puiston eteläpäädyn mutka, mihi pitää vähä autojenki hidastaa, muute olis voinu käydä huonosti. Yhenki auton se sai melkein pysähtyyn, yritti päästä sisään ja huusi jotai ”jumalauta, kenen autolla sää ajat? minun autoni, jumalauta!!!” ja kaikkee ”on se nyt saatana kumma kun asioista ei voida puhua… vitun mulkut, KUSIPÄÄT!” Niinku vad fan?! 😀 Olikohan tyypiltä mahdollisesti pöllitty auto tai viety kortti lähiaikoina?

Tollasten känniläisten kans saa olla kyl varuillaan, etenki naiset. Tosin helposti voi miehetki joutuu johki käsirysyyn ja ku toiki oli selkeesti agressiivinen. Ei kaiken maailman hulluist voi ikinä tietää jos on esim puukko mukana. Ite oon reenannu pienest asti eri kamppailulajeja mut mitä enempi väkivaltaa ja agressiivisii ihmisii näkee, sitä enempi toivoo ettei ikinäikinäikinä joudu käyttää niit taitoja. Saattaa kuulostaa hassulta, mut niitä asioita opetellaa just siks ettei ikinä alunperinkää joutuis uhkaavaan tilanteeseen. Soitin kytät paikalle kerää sen känniläisen taltee, ettei käy pahemmin kellekään. Kiittelivät kovasti ja sanoivat et toimin ihan oikein! Propsit mulle! 😉

Nännipihabongaus.

Jösses. En tiiä mistä alkaa tätä järkytystä purkaa… lenkitin aamul mitsuu hämeenpuistos ja siin oli sit nainen (mahdollisesti jostai entisen itäblokin maasta) parin muksunsa kans. Vanhempi kersa oli ehkä 4-5v ja nuorempi joku 2-3v. Oon nähny ne joskus aiemminki ja sitä mutsia ei tunnu ihan kauheesti kiinnostavan mitä perheen pikku pallerot puuhastelee. Kerranki näin ku tää vanhempi poikalapsi vaan kusi johki dna-myymälän nurkkaan (ulkopuolella sentää) ja vanhemmat vaan odotteli vieres. No mut täl kertaa tää vanhempi muksu veti siksakkii tiellä ja huusi jotain randomii vastaantulijoille, mullekin. En ees erottanu yksittäisii sanoja tai tarkkaa kieltä. Suomee se ei ainakaa ollu. Ja sit se nuorempi puolestaan roikku kii mamman puskureissa…

Mistä päästiinkin ennen pitkää alkukantasuuden juurille, ytimeen ja suoraan nännipihalle. Voin sanoo rehellisesti etten oo ikinä nähny yhtä valtavii meloonei, ainakaan livenä. Vieläkin polttelee verkkokalvoja se näky. Syöpy ehkä ikuset arvet… gaaaaah. Kuppikoko oli helposti joku F tai G, eli joku seittemän A-kuppia. Mut ei siinä viel kaikki!!! Se nuorempi muksu repi mutsinsa paitaa siitä ryntäiden kohilta siihen malliin, et tipahti tissit tiskiin. FAN, kyl siin tämmösen nuoren pojan tahraton mieli sai sellasta kuraa kontolleen et ei oo hyvä tosikaan. Hämmennys oli suurempi ku poikuutta menettäes. Ei liivejä eikä mitään, voitteks kuvitella?? Mä voin nyt.

Raha haisee

Vessassa haisi mun köntsän lisäksi myös raha. Tuntuu kuin luksushotellissa olisi paskonut. Tarttui näet käsiin sellainen hienostunut desinfiointiliina. Lavuaarin reunalla oli valittavana Jonten teettämiä erilaisia liinapaketteja, joista valita. Yhdessä komeili Marilynin profiili, toisessa Elvis. Hitto, Elvikset tuoksuu muuten hyvälle! 😉

Mietin pöntöllä palloillessani, että tämän ’halvemman’ vessan ja kylppärin sisuskalut maksanee saman verran kuin normaali-ihmisen pienen yksiön sisustus. Pönttö oli ihan HC. Kaikki japanilaisten ominaisuudet 12 erityyppisestä huuhtelusta automaattiseen istuimen puhdistus- ja tuoksutoimintoon. Huh, huh. En tiedä, mitä matskua toi kansi ja rengas on, mutta voisin lyödä pääni pantiksi, että ne maksaa saman verran kuin mun porukoiden koko kylppäri! No hyvä, että meillä on Erichin kanssa ylelliset puitteet vessareissuilla. 😉

Tossa kylppärin puolella, mikä on siis erotettavissa lukittavalla liukuovella tosta wc:stä, on jenkkityylinen jukeboksi-jenkkijääkaappi -yhdistelmä. Kun lilluu kylpyamme/ miniporeamme -kompleksissa, voi hakea välillä kaapista bisseä ja vaihtaa boxiin musaa. SIellä oli yli 20 000 40-, 50- ja 60-luvun hittibiisiä, joista valita.
Ei paha, kaikki klassikot!

Hauskin vessa, missä olen ikinä käynyt! Yhdistelmä tyylikästä modernia (ja kallista) design-kamaa sekä aitoa 50-luvun rock-henkeen istuvaa sisustusta. Jollei tietäisi, että sisustusarkkitehdiltä meni vessan parissa vajaa kolme kuukautta ja Jontelta rahaa ainakin kymppitonni, luulisi, että wc on täysin vintage -kirppisk amasta kyhätty halpispyhättö. Mutta kun tuntee ton miehen kulutusmaun, niin tajuaa, että jokainen retro esine on oikeasti vanha ja tuotettu kalliilla dollarilla Jenkeistä. Pistää kyllä mietityttämään, millaiset tulot tolla mun vuokraisännällä mahtaa olla. Riittävät.

Kävi muuten nolo juttu muutossa aikaisemmin. Alakerran naapuri, hieno lyyli, sanotaan vaikka leski Ståhlberg, 86, oli vakoilemassa meidän muuttoshowta, ja pyrki kohti hissiä juuri, kun minä pinnistin puolikyykkyasennosta painavaa kirjalaatikkoa hissiin.

Olin safkannut aamupalaksi pari Potku-pakettia, joten arvannette, mitä kävi. Siinä otin tiukan kyykkyasennon, hyvän otteen kirjalaatikosta, nostin sitä ja FARTTASIN punnertaessani ihan törkeen paukun. Voitte kuvitella, miten vanhan kivitalon käytävät kaikuu Pierun ääni kuului ainakin viis sekuntia käytävässä. Ja ei se haju mitään, mut kun silmiä kirveli. Ja parasta, vanhempi lyyli ja koira olivat musta noin metrin päässä, kun ampu tuli. Väittäisin, että molemmat lensivät vastapäiseen seinään mun pierun voimasta.

Leidillä oli tosiaan mukanaan semmoinen pieni koira, josta Jonttekin on haaveillut, ja se(kin) alkoi haukkua mua ihan törkeesti. Pelästyi. Ensin näytti siltä, että rouva pyörtyy, tai jopa kuolee siihen paikkaan, mutta ei. Sen sijaan hän käännähti pikkuruisilla avokkaillaan ja otti minuun tiukan, lähes vihaisen katsekontaktin todeten täydellisellä kirjakielellä:
’Miehet ovat pelkkiä siivottomia persreikiä. Opettele tavoille iso mies’.
Kuulin hirveän sadattelun portaista, kun mummeli pikkukoiransa kera katosi alakertaan.

Ja Jonttea hävettää nyt. En uskaltanut kertoa hänelle ollenkaan tästä naapurikohtaamisesta. Tosin se paska haisi siellä käytävässä varmaan kaks tuntia, joten eiköhän Jonttekin arvannut, että olin syönyt pari Potkua ennen muuttokeikkaa. 😉

Moro ny!