Päivän pimu – Olivia Wilde

Jumalauta. Siinä vasta nainen! Oon täs maratoonaillu Housee ja nousi pintaan takavuosien O.C.-kuumotusten kohde: Olivia Wilde! Ou mai kaad. Täytyy sanoo, et ei oo tää poitsu kyl taas hetkeen kuolannu yhtä pahasti. Olivia-ummikoille tiedoks, et kysees on taas kerran jenkkitypy, näyttelijä, tällä kertaa vuosimallia -84. 🙂

Olivian tunnetuimpiin rooleihin kuuluu juurikin O.C.:n Alex, The Black Donnelysin Jenny ja Housen Thirteen. Mutmut on neiti täydellisyys muissaki sarjoissa näytellyt, samoin leffoissa, kuten esmes The Girl Next Doorissa. Tykkään. Olivia on ikävä kyllä naimisissa. Mies on italo-amerikaano dokumentaristi-valokuvaaja-flamenco_kitaristi Tao Ruspoli. Vittu mikä nimi jätkällä, btw 😀

Ja kaiken lisäks Olivia näyttää ihan saatanan hyvältä sekä tummilla että vaaleilla hiuksilla. IMO vaaleilla vaikutelma on enempi sellanen sassy hot, kun taas tummilla perus hot, ja kaunis. Mut either way, meitsille kelpais. Hiukset sillä on aina täydelliset ja ne SILMÄT, tsiisus.

Olivia on kyllä myös luonnollisen kaunis, ei tarvii olla ees meikkiä, nii kyllä miesten leuka loksahtaa… tai ainaki allekirjoittaneen. Ja kuulemma naistenki… BTW, kertokaas naiset mitä mieltä ootte Oliviasta. Ku ilmeisesti hää on yks niistä naikkosista, jonka takia ainaki puolet tytsyistä vaihtais nakin sämpylään sen enempiä miettimättä. Jos Karzu olis vaihtanu mut Olivia Wildeen, nii olisin tukenu tätä vaihdosta kyl sataprosenttisesti, mut ei, jonku kunnon rekkalesbon otti. No joo, ei siitä taas täs enempää. ._____.  Mut pointtina et Olivia on super hot, lahjakas ja VEGAANI, eli täydellinen päivän pimu! ❤

Pitemmittä puheitta heitän tarjolle vähä O.C.:stä tuttua lesboiluvideoklippiä ja kuvia. Ny meitsi painuu pehkuihin unelmoimaan omasta Olivia Wildestä. Sommoro!

__

Jadesoturin hyökkäys

Huh huh, olipa yö. Pakko myöntää mut ne bileet oli tosi hauskat, vaikka epäilinkin aluksi konseptia.  Kämppä vaan on mitä on taas…meinasin jo hetken että tilaan tänne siivoojan. Mutta vittu sikshän mä osittain toin noi kaks natiaista tähän kämppään et säästän siivouskuluissa kun saan siihen apua ja voin laittaa nekin rahat johonkin hedonistisempaan hemmotteluun. Tänään ei kyllä jaksa. Mun ruho on kipeä viinasta, laulusta ja….naisesta!!!!!

Eilinen oli kyllä mimmilabyrintin suhteen aika kimurantti ilta. Eka mun polvella kiehnäsi joku bileisiimme eksynyt mirri. Tosin ei kauheen viehättävä tapaus, pakko sanoa. Sellainen, jota olisin pannut vuonna 2002. Siis matalalantioiset farkut joissa jotain ihme kulutuksia ja glittereitä, joku Shakira-henkinen kimalletoppi, teräväkärkiset korkkarit ja kaksivärinen tukka. Sellanen ku Christina Aguileralla oli vähän vajaat 10 vuotta sitten, alta tumma ja päältä ihan valkoisen blondi. Kaipa se nainen on jonkun mielestä seksikkyyden ruumiillistuma, mutta mulle tulee noista muijista mieleen vain Big Brother -kilpailijat. Siihen ohjelmaan osallistuu aina jotain peräkylän jengiä, joka näyttää jämähtäneen tyylillisesti 2000-luvun alkuun ja henkisesti esikouluikään.

Ilta jatkui Hämeensiltaan. Pakko kertoa tässä vaiheessa, että olin tekstaillut iranilaisen kanssa illalla. Kissa-hiiri-geimiä, vaihdettiin vaan kuulumisia et minne kumpikin on menossa, mutta ei kutsuttu toisiamme samaan paikkaan eikä ehdotettu mitään. Lähellä kyllä oli kun se lähetti mulle kuvan itsestään. Vittu. Se oli liikkeellä ihanan ruskettuneena hyvin lyhyessä ja tyylikkäässä hennosti kullanvärisessä minihameessa. Paksut ruskeat hiukset valtoimenaan kiharoilla, täydellinen meikki. Vain isot korvarenkaat, ei muita helyjä ja kiluttimia.  Ja ihan saletisti tosi mageat korkkarit vaikka sitä ei kuvasta nähnyt. Jumalauta se on varmaan Tampereen hyvännäköisin nainen.

Mutta eipä ollut valittamista siinä mitä yön aikana tapahtui. Jostain syystä Hämeensiltaan oli eksynyt myös toinen porukka, pari-kolmekymppisiä naisia. Iskin silmäni saman tien punapäiseen gaselliin. Kuin Nicole Kidman nuorena! Pitkä, iho kuin kermaa ja persikoita, upea kuparinpunainen pitkän pitkä tukka. Tyttö oli yhtä säärtä ja pitkää hoikkaa luustoa sen unelmanpehmeän ihonsa ja tykkitissiensä alla. Se oli pukeutunut vihreään toppiin joka korosti upeasti sen värejä.

Sain jonkin aikaa taivutella sitä, mutta muutaman Singapore Slingin jälkeen homma oli selvä. Mut sitten huomasin, että Iranin ihanaiselta oli tullut viesti. Ja se oli selvä pyyntö. Tai niin selvä kuin sellaiselta naiselta vain voi tulla. Tyyliin ”Lovessa on tylsää, entä siellä. Meillä oli aika hauskaa viimeksi”. Se olisi halunnut mut viihdyttämään itseään! Siinä oli melkoinen dilemma kun mulla oli lähes sylissäni se punapääkauris. Mietin asiaa hetken. Kumpi, kuumaksi todettu etelän hedelmä, jonka ainoa miinuspuoli on se hirveä karvoitus, vaiko houkutteleva riski? Mietin asiaa myös siltä kantilta, että jos pääsisin testaamaan jadeleluni, kumpi olisi miellyttävämpää, upottaa se siihen pehkoon vai mahdollisesti jopa posliiniin. Tietenkin jälkimmäinen vaihtoehto voitto. Ja ajattelin et punainen hius/pimppikarva olisi aika kiva mauste mun kirjaani.

En kyllä katunut vaikka en Iranin viestiin vastannutkaan. Hitto mikä yö. Ja se vaaleanvihreä jadelelu sointui vielä täydellisesti sen punapään väritykseen. Sillä oli poslari kuten arvelinkin. Hiusten nappaamisen kans meinasi tulla ongelma kun se nukkui niin huonosti. Mutta sain sen sillä tekosyyllä et sanoin et ”sun hiuksiin on jääny jotain kii” ja nappasin pari suortuvaa. Pitäisi löytää nyt se vitun kirja jostain.

Tänään olen vain maannut autuas hymy huulillani kattoterassilla arskaamassa. En halua ajatella huomista siivousta, en salikäyntiä, en viinan ja suolan keräämää turvotusta. Ah tätä elämää!

Hot:

Ja not:

Manifesti valittavia luuserihippejä vastaan!

Piti lähteä eilen rilluttelemaan, mutta sitten kun P-man sai ton ihme idean Heidi Holmavuo -henkisistä iskelmäpop-bileistä, ajattelin säästää voimiani tähän iltaan ja tyydyin kaljoittelemaan eilen kotisoffalla. Vitutti niin perkeleesti, sillä eilen kävi vielä niin, että kun lähdin lenkille kuntokolmoselle, törmäsin siellä rektaalitohtori look-a-likeen. Voin lähes olla varma että se oli sama mies! Ja muistan että doktorilla oli huoneessaan treenikassi, eli sopisi kuvaan että se käy Kaupissa lenkkeilemässä. Tai sit kyse on vain siitä, että siitä ukosta on tullut mulle samanlainen harha kuin Salkkareiden Aarolle eerosta vai olikse Eerolle Aarosta. Tai se Lostin hirviö.  Tai Twin Peaksin Bob.

Vitutus ja kalja saivat aikaan sen, että muhun iski kauhee grilliruuan himo. Yleensä en syö mitään Mäkkipaskaa ja tää himo iskee vain kerran pari vuodessa. Lähdin puolen yön maissa tallustelemaan Rullagrillille, koska siinä näki samalla Hämeenkadun yövipinää. Kaupungilla hillui eilen jos jonkin sortin elämäntapahippiä ja indierokkaria, koska on Teatterikesä. En viitsinyt mennä katsomaan yhtäkään esitystä koska ne olisi kaikki olleet pelkkää paskaa. Sitä samaa lässytystä siitä, miten huonosti tää yhteiskunta muka kohtelee heikoimpiaan. Käykää vittu Namibiassa ja tulkaa sit itkeen miten kamalan kovaa on asua Hervannassa tai Jakomäessä.  Suomessa menee hyvin maailman mittakaavassa niilläkin, joilla menee paskimmin. Ja aika monen kohdalla kyse on siitä, että systeemi on ruokkinut niin kauan että oma perse on sammaloitunut eikä kiinnosta tehdä mitään sen oman tilanteen eteen vaan mongutaan ja vongutaan vain lisää tukiaisia. Hei haloo, vanhukset eivät voi paljoa elämäänsä enää vaikuttaa. Ne jotka syntyy kehitysvammaisiksi on jo syntymästään asti suljettu monien mahdollisuuksien ulkopuolelle. Intiassa on paskempi tuuri, jos synnyt väärään kastiin. Siinä ei lahjakkuus ja älykkyys paljon paina.

Suomessa vasuriopiskelijat jurnuttavat siitä, miten kauhean huonoa yhteiskunnan tuki on. VITTU! Me saadaan opiskella täällä ilmaiseksi ja yhteiskunta TUKEE RAHALLISESTI opiskeluamme. Lisäksi moni opiskelija käy vielä töissä opintojen ohella ja saa siitä lisää taskurahaa. On paljolti oma valinta, käykö siellä töissä tai ei. Kummasti löytyy niitä, jotka opiskelevat ihan samassa oppilaitoksessa ihan samaa ainetta. Osa näistä onnistuu jotenkin ”taikakeinoilla” yhdistämään opinnot ja työssäkäynnin. Osalla taas on koko ajan kivi kengässä ja käpy perseessä. Ei jaksa käydä töissä kun koulu on niin rankkaa eikä jaksa opiskella kun työ vie kaikki voimat. No meillä on vielä mahdollisuus ottaa varsin turvallista opintolainaa hyvillä takaisinmaksuehdoilla ja valtio turvaa sen. Mutta ei kelpaa tämäkään valittajille. Itketään että en mie halua velkataakkaa, en mie saa mistään töitä valmistuttuani kun on sitä ja tätä ja tota. Ja sit väännetään jossain lähiöteatterissa muiden valittavien hippien ja pummien kanssa joku itkuporunäytelmä siitä, miten systeemi kusee ja poliitikot on perseestä eikä ole rahaa ja ihmiset ajetaan ahdinkoon.

Mä olen saanut paljon paskaa niskaani tämän asenteeni vuoksi, mutta en anna siitä periksi. Suomessa meillä on oikeasti helvetin hyvät mahdollisuudet kaikilla, myös niilläkin, joiden lähtökohdat ovat heikommat. Se, kestääkö henkinen kantti, onkin sitten eri asia. Jos on jo kotona oppinut, että rahaa tulee sossusta ja mitään ei jakseta tehdä loppuun kun aina väsyttää ja ahdistaa ja vituttaa, niin ei silloin varmaan mitään saakaan aikaan ja oppii käyttämään kaiken aikansa ja energiansa vetelehtimiseen ja valittamiseen.

Sit vähän kevyempää settiä. Mä en tajua kuka pitää Tigin hiustuotteita hyvinä. Olen kokeillut nyt vaikka mitä eikä lopputulos ole koskaan kummoinen. Ja tuotteet haisevat usein ihan paskalle ja oudolle. Ylihintaista paskaa. Seuraavan kerran kun käyn M-Roomissa, pitää pyytää niiltä vinkkiä paremmasta tuotesarjasta. Aion myös hankkia M-Roomin jäsenyyden golf-etuineen ja muine herkkuineen 🙂