Ruoka. keho ja mieli

Olen yrittänyt viettää aikaa mahdollisimman paljon toimistolla. Kotona jököttää takkuinen, haiseva kasa, jonka ympärillä kärpäset pörräävät.  Sisko.  Ne vitun linssit likoo siinä ämpärissä taas. Heti kun se oli saanut tuhottua jääkaapista sinne jemmaamansa haisevan ruskean keitoksi kutsumansa mössön, se alkoi valmistaa uutta satsia. Se motkottaa jääkaapin pekoneista ja makkaroista. Sanoin et ne on suurimmaks osaks P-manin. Sit se alkoi motkottaa siitä, että käytän hissiä, koska se kuluttaa sähköä ja lapset Afrikassa kuolee. Yritän purra hammasta. Mä en tiedä mitä se duunaa täällä päivisin kun olen töissä. Villi arvaus: ei mitään. Se on rakentanut jonkun vitun pesän patjalleen suitsukkeista ja huivikasoista ja on aina jossain ihme venyttelyasennossa kun tuun himaan. Koskakohan sen toi itsesnä etsiminen loppuu ja se valaistuis ja älyäis hakee vaikka töitä tai mikä parempaa, painua niin pitkälle missä pippuri kasvaa. Tai soijapapu.

On tosta kasasta jotain hyötyäkin. Se oli kaivanut jostain uuden Aviisin. En yleensä lue sitä, mutta nyt vilkaisin espressokupillisen lomassa. Lehdessä oli äärettömän mielenkiintoinen juttu Olli Postista, joka sairastui nuorena MS-tautiin. Tyypillä oli pyörätuolituomio, mutta 19-vuotiaana miekkonen laittoi ruokavalionsa täysin uusiksi. Ei mitään keinotekoisia eineksiä, lisäaineilla ryyditettyjä, ravinneköyhiä ja käsiteltyjä ruokia. Lopputulos: miehen asta ja jopa MS-tauti paranivat. Valokuvissa poseeraa äärimmäisen timmi ja lihaksikas nuorukainen, joka vetelee jotain 3300metriä Cooperissa.

Juttuun oli laitettu myös Postin blogin osoite, löytyy täältä. Olen jo jonkin verran lueskellut ja nostan tuolle kaverille kyllä hattua! Hän on vieläpä työllistänyt itsensä ja antaa ravintoneuvontaa ja konsultoi. Pitäisiköhän viritellä Postin suuntaan jotain yhteistyötä… vedän itsekin jonkin verran ravitsemuskoulutuksia osana suurempia koulutuspaketteja.  Olen usein ajatellut, että pitäisi opiskella vaikka ihan tutkinto tuolta puolelta ja keskustelen ravitsemuksesta aina mielelläni, varsinkin jos keskustelukaverilla on asiasta omakohtaisia kokemuksia ja mielenkiintoisia teorioita perinteisen lautasmalli-jauhamisen sijaan.

Toinen tsekkaamisen arvoinen asiantuntija on Paula Heinonen, joka vetää ohjelmaa Groovella ja on kirjoittanut ravitsemuksesta. Heinosen kirjan luettuani aloin kiinnittää erityistä huomiota D-vitamiinin saantiin ja ruuan emäksisyyteen ja voin sanoa, että olen piristynyt ja energisoitunut sen jälkeen todella huomattavasti.

Manifesti valittavia luuserihippejä vastaan!

Piti lähteä eilen rilluttelemaan, mutta sitten kun P-man sai ton ihme idean Heidi Holmavuo -henkisistä iskelmäpop-bileistä, ajattelin säästää voimiani tähän iltaan ja tyydyin kaljoittelemaan eilen kotisoffalla. Vitutti niin perkeleesti, sillä eilen kävi vielä niin, että kun lähdin lenkille kuntokolmoselle, törmäsin siellä rektaalitohtori look-a-likeen. Voin lähes olla varma että se oli sama mies! Ja muistan että doktorilla oli huoneessaan treenikassi, eli sopisi kuvaan että se käy Kaupissa lenkkeilemässä. Tai sit kyse on vain siitä, että siitä ukosta on tullut mulle samanlainen harha kuin Salkkareiden Aarolle eerosta vai olikse Eerolle Aarosta. Tai se Lostin hirviö.  Tai Twin Peaksin Bob.

Vitutus ja kalja saivat aikaan sen, että muhun iski kauhee grilliruuan himo. Yleensä en syö mitään Mäkkipaskaa ja tää himo iskee vain kerran pari vuodessa. Lähdin puolen yön maissa tallustelemaan Rullagrillille, koska siinä näki samalla Hämeenkadun yövipinää. Kaupungilla hillui eilen jos jonkin sortin elämäntapahippiä ja indierokkaria, koska on Teatterikesä. En viitsinyt mennä katsomaan yhtäkään esitystä koska ne olisi kaikki olleet pelkkää paskaa. Sitä samaa lässytystä siitä, miten huonosti tää yhteiskunta muka kohtelee heikoimpiaan. Käykää vittu Namibiassa ja tulkaa sit itkeen miten kamalan kovaa on asua Hervannassa tai Jakomäessä.  Suomessa menee hyvin maailman mittakaavassa niilläkin, joilla menee paskimmin. Ja aika monen kohdalla kyse on siitä, että systeemi on ruokkinut niin kauan että oma perse on sammaloitunut eikä kiinnosta tehdä mitään sen oman tilanteen eteen vaan mongutaan ja vongutaan vain lisää tukiaisia. Hei haloo, vanhukset eivät voi paljoa elämäänsä enää vaikuttaa. Ne jotka syntyy kehitysvammaisiksi on jo syntymästään asti suljettu monien mahdollisuuksien ulkopuolelle. Intiassa on paskempi tuuri, jos synnyt väärään kastiin. Siinä ei lahjakkuus ja älykkyys paljon paina.

Suomessa vasuriopiskelijat jurnuttavat siitä, miten kauhean huonoa yhteiskunnan tuki on. VITTU! Me saadaan opiskella täällä ilmaiseksi ja yhteiskunta TUKEE RAHALLISESTI opiskeluamme. Lisäksi moni opiskelija käy vielä töissä opintojen ohella ja saa siitä lisää taskurahaa. On paljolti oma valinta, käykö siellä töissä tai ei. Kummasti löytyy niitä, jotka opiskelevat ihan samassa oppilaitoksessa ihan samaa ainetta. Osa näistä onnistuu jotenkin ”taikakeinoilla” yhdistämään opinnot ja työssäkäynnin. Osalla taas on koko ajan kivi kengässä ja käpy perseessä. Ei jaksa käydä töissä kun koulu on niin rankkaa eikä jaksa opiskella kun työ vie kaikki voimat. No meillä on vielä mahdollisuus ottaa varsin turvallista opintolainaa hyvillä takaisinmaksuehdoilla ja valtio turvaa sen. Mutta ei kelpaa tämäkään valittajille. Itketään että en mie halua velkataakkaa, en mie saa mistään töitä valmistuttuani kun on sitä ja tätä ja tota. Ja sit väännetään jossain lähiöteatterissa muiden valittavien hippien ja pummien kanssa joku itkuporunäytelmä siitä, miten systeemi kusee ja poliitikot on perseestä eikä ole rahaa ja ihmiset ajetaan ahdinkoon.

Mä olen saanut paljon paskaa niskaani tämän asenteeni vuoksi, mutta en anna siitä periksi. Suomessa meillä on oikeasti helvetin hyvät mahdollisuudet kaikilla, myös niilläkin, joiden lähtökohdat ovat heikommat. Se, kestääkö henkinen kantti, onkin sitten eri asia. Jos on jo kotona oppinut, että rahaa tulee sossusta ja mitään ei jakseta tehdä loppuun kun aina väsyttää ja ahdistaa ja vituttaa, niin ei silloin varmaan mitään saakaan aikaan ja oppii käyttämään kaiken aikansa ja energiansa vetelehtimiseen ja valittamiseen.

Sit vähän kevyempää settiä. Mä en tajua kuka pitää Tigin hiustuotteita hyvinä. Olen kokeillut nyt vaikka mitä eikä lopputulos ole koskaan kummoinen. Ja tuotteet haisevat usein ihan paskalle ja oudolle. Ylihintaista paskaa. Seuraavan kerran kun käyn M-Roomissa, pitää pyytää niiltä vinkkiä paremmasta tuotesarjasta. Aion myös hankkia M-Roomin jäsenyyden golf-etuineen ja muine herkkuineen 🙂