Horros

Joopa joo… Pahoittelut myös tältä suunnalta blogin hiljaiselosta. En tiiä onko toi Jonten masistelu tarttunu vai mikä on. Ei kiinnosta mikään, ei yhtään mikään. Ei ees Virpin monot. Tai no ne vähän.

Totta puhuakseni, en oo nähnyt oikeestaan juuri ketään. Koulus oon käyny, Mitsun lenkittäny…. ja Jennaa vähän nähny. Tosin aika vähän sitäkään. Sarjoja oon katellu ja jotain käännösduuneja tehny, siinäpä ne suurimmat aktiviteetit. Mihinkään ylimääräiseen ei oikeen oo paukut piisannu ja oonkin yrittäny olla mahdollisimman vähän koneella. Ehkä aina ei oo vaan pakko jaksaa. Kai tää ikitalvi alkaa jo hiljalleen pakottaan mua johonki horrokseen. Mä kaipaan kyl jo lämpöö ja kesää. En paukkupakkasia, enkä kyl toisaalta sitä loskascheisseekaan. Tosin se taitaa olla välttämätön välivaihe, jotta joskus pääsis siihen kesään asti. x)

Suunnittelin, et vois lähtee vähäks aikaa Uppsalaan fammun luokse. Se on jo monta kertaa kyselly et koska tuun ja sitäkin, et koska tuon Jennan näytille…  Fammu myös tarttis vähän apua siellä, kun se lonkka on alkanu taas vaivaan. Soittelin äsken just Jennalle ja kyselin haluaisko se ylipäänsä lähtee ja jos, niin koska olis aikaa? No yllättäen kiinnosti ja sillä tuntuis ens viikko olevan opiskelujen kans löysää ja mulla on motivaatio ehkä muuten vaan nollassa, niin lupasin kattella sopivia lentoja tai vaihtoehtoisesti autolauttaa… jos vaikka mentäis autolla ja otettais Mitsu mukaan. 🙂

Krabbeko päivän viiveellä?

…. näemmä näinkin voi käydä. Jessus mikä olo. Heräsin äsken ja nyt tärisyttää. Ei puhettakaan, et olis kouluun selvinny. Eikös sen pitänyt olla selvä peli, et kun vetää keittoo lauantaina, niin sunnuntai podetaan ja sit maanantaina on entistä ehompi olo?! Näin se on ainaki ennen menny. Ehkä tehtiin jotain väärin… tai mä tein. 😀

Tosiaan lauantai käynnisty jo aamukahvin puitteis alkoholilla ku sitä kahvikermaa ei ollu. Onneks kermaligööri toimii siinäkin. Yleensä juodaan vaan pari kuppia aamusta, mut ny ei ees kehtaa sanoo montako ehti mennä ennen puoltapäivää. Siitä olikin sit helpompi siirtyä tuttuihin nalleihin iltapäivästä. Tiedos oli ollu jo muutaman päivän, et Jontte raahaa mut ja P-manin illaks Tabuun maisteleen viinejä. Voitteko kuvitella?! Eihän raavaat miehet nyt sellasta ihan selvinpäin pysty tekee. Onneks ei tarvinnukaan. 😉

Täytyy sanoo, et ei oo mitenkää kauheen selkeet muistikuvat Tabusta, vaikkei mitää varsinaista blackouttiikaan oo. Illan kulku on tallessa pääpiirteissään, mut hämärtyy tasaseen tahtiin loppua kohden ja pienet yksityiskohdat on kateissa. Muistavat osapuolet saa avautuu tarkemmin. Ite muistan, et porukkaa ei ollu mitenkää ihan hullusti, pääpiirteissään hyvä meininki ja siel lounges oli meneillään todnäk jotku isommat synttärit/luokkakokous/läksiäiset tms, evt. Hyvä melu välillä ku porukka jollotti karaokee… sekin ilmeisesti kannusti entistä enemmän ”maisteleen” näitä etukäteen hieman pelättyjä viinejä. Jontte valaisi jo eilen asiaa, et P-manin kans vedettiin niitä viinejä muutenki ku pelkäs maistelumielessä ja meidänki piti mennä laulaa, mut sit ku oma vuoro tuli, oltiin jo jossain ihan muual, perussettii siis. 😀

No joo, meitsi oli sit aamul jo ihan pirtee ja hyvähappinen ja yritin käydä nykimässä täriseviä kämppiksiä aamujäille. Turha yritys. P-man ei oo edelleenkää tietonen, et oon ylipäänsä käyny sitä herättelee. Mut joo, lätkän pariin selvittiin vasta illansuussa ja se varsinainen lätkäosuuskin oli vähä niin ja näin. Turha noita vanhuksia näemmä yrittää mihkään sporttieventteihin, ei tuu kesää. Kyl ne vähän aikaa pörräs hokkareis mailan ja kiekon kans, mut lyhyeenhän se jäi. Lopulta mä pelasin joidenki skidien kans ja pojat istu katsomossa rommikaakaoo lipittäen. Huoh… go, Testos! .___.

Mut näin jälkiviisaana ku pohtii, nii ei ollu ilmeisesti paras mahdollinen vaihtoehto tempoo meneen day afterina. Kiitos seisoi täl kertaa maanantaiaamussa. Ei hjuva. Nyt lähen haukkaa vähä happee ja toivon, et elämä lopulta voittaa!

Morot tyypeille! —>

Täydennystä arsenaaliin

Hiiop!!

Jesh, nyt on lähes joulu 2.0 -fiilarit ku meitsi on laittamassa tilausta Teräasekeskukseen ja Jontte lupas osallistua kustannuksiin! Pidän tiukasti kiinni myös siitä P-manin lupaamasta femmasta! Hintaa tilauksille tulee kaikkineen 318 €, mut aattelin vielä soitella huomenna sinne ja koittaa puhua vähä alennusta kerta tilataan kerralla kauhee kasa sälää Testoksen omalle dôjôlle! 😉

Mut tämmöstä settiä oon suunnitellut vähän tukemaan meidän reenailua:  pari Daitoo, parit Tonfat, Nunchakut, parit Sait, kolme Jo:ta, kaikille tietty oma 😉 …  tämmöstä ainakin näin ens alkuun. Tärisen jo innosta, et pääsee testaileen. Hyväksytän listan viel pojilla ja sit tilausta kehiin. Joitain aseita tilataan useempi siks, et pystyy reenaileen tasavertaisella varustuksella. Nunchat tosin on aika HC:t koska noi ei oo ees varsinaiset reenimallit, eli pitää heittää ne aina johonkin lukkojen taa, jos tääl on bileet, muuten voi tulla pahaa jälkee. :S

Hardwood covered Daito

Daito

Ninja Tonfa Set

Tonfat

Pro Series Dotted Nunchakus

Nunchakut

Sai Octagon Set

Sai

Red Oak Wood Jo

Jo

Viikonlopun loppu

Morjesta pöytään!

Takana erittäin mukava viikonvaihde, joten huomen kelpaakin palata taas koulun penkille. Perjantaina vietettiin Jennan (ja Mitsun) kans leffailtaa, katottiin tosiaan legendaarinen American History X ja chick flickkinä The Notebook. Molemmat oli kyl erittäin hienoja teoksia – myös imdb:n mukaan, jos ette mua usko. 😉 Lauantai tuli vietettyä Testokses poikain kans ja tää päivä vähän sekä että. Aluks tosiaan oltiin huhkimas äijien kans ladulla ja vähän kävi senioreita sääliks ku poijjaat puuskutti peräs melko tuskasen olosesti. Noh ehkä se palautuu myös P:n & J:n mieleen reenaamalla. Ja joo, mä vetoon lukion ja svenskiarmyn patikointeihin. Ens viikonloppuna sit katotaan kuka on haka lätkäs ja luistelus ylipäänsä ku Testoksen pojat valtaa pyntsän kaukalon. 😉

Ja kuten P-man tos aiemmin jo mainitsikin, lainasin Hondaa Jennalle ja nakitin sen kuskiks. Se tuli hakeen mut metiköstä ja lähettiin suoraan saunoon ylöjärvelle sen porukoille… mut ei kannata pelästyä, porukat ei ollu kotona, ne on meinaa parin viikon lomareissul Brasilias… kyl se puusauna vaan on parasta näissä keleissä. Ja mitä tulee Hondan lainaamiseen, nii täs tapaukses kyse on lähinnä luottamuksesta ja tiedosta, et jumalauta se muija osaa ajaa – se on ajanu rallia jo useemman vuoden nääs. 😉 Mut täytyy myöntää, et meikä on kyl aika sulaa vahaa.

Mut ny se The Beach -studio molskilla… saas nähä oonko siellä vaan Mitsun kans vai saanko äijäseuraa. Sommoro! 🙂

Paluu Testokseen

Dodii, meitsikin taas mestoilla. Jos UV-bileitä ei lasketa, nii oikeestaan vasta tänään palailin joulunvietosta. 😀

Joulu meni oikein mukavasti, oltiin siis Mitsun kans kotona mutsin ja Ansun luona. Katteltiin perinteisesti kauhee kasa leffoja, syötiin hyvin, saunottiin ja käytiin tietty hanges pyörimäs yms perussettiä. Eipä siitä kauheesti raportoitavaa – oli kiva viettää joulua mulle tärkeiden ihmisten (+ koiran) kans. 🙂 Lahjojakin tuli, enimmäkseen sitä perushuttua, eli suklaata, kalsareita ja vähä rahaakin. Sit sain myös pitkään suunnitellun Philipsin parranajokoneen. En oo ite vaan raaskinut ostaa, vaan oon suhannut joidenkin paskojen euroshopperhöylien kans…. ei vaa, on mul ollu Gillettee enimmäkseen. 😉 Ja tietty sain myös P-manilta sen Ruotsin maajoukkuepainiasun, joka tosin otti hittiä jo heti UV-pirskeissä…

Faijakin kunnostautui jouluhumussa lähettämällä ihan peräti geneeriset jouluTEKSTARIT mulle ja Ansulle. Kas kun ees vaivautui… no joo, ei kiinnosta, meni vähän maku silloin isänpäivänä.

Mut takas asiaan. Mun oli tarkotuksena hengailla joulupyhien yli kotikotona ja palata sit Testokseen, mut suunnitelmiin tuli muutos Tapaninpäivänä, kun Jenna soitti mulle ja pyysi ”Tapanin tansseihin”. Se oli ite palannut jo joulunvietosta ja kaipas seuraa. Käytiin siis ihan virallisissa tansseissa tos Tanssitalolla ja en tiedä oliko ne meitsin sulavat muuvit vai mitkä ku teki tehtävänsä, koska sen jälkeen tunnelma jotenkin lämpeni ja uskalsin kertoa fiiliksistänikin! 😉

Aluks pelästyin Jennan ilmettä, et se olis friikannut aiheesta, mut ei se sanonut mitään, vaan pussas ja hymyili! 🙂 Sit havahduttiin hetkeks todellisuuteen… mua ei sinänsä kiinnosta mitä Kaarina aattelee, mut Jennaa kiinnostaa, koska ne on parhaat kaverit ja Karzu on vannottanut Jennaa, et se ei saa ikinäIKINÄ säätää mitään mun kans tai muuten se pistää välit poikki… .__.

Sovittiin, et ennen ku tapahtuu mitään isompaa, niin keskustellaan asiasta ihan kunnolla. Lähettiin sit sieltä Tanssitalolta, mut ei voitu mennä Jennalle ku sil oli kämppikset kotona ja mul oli jääny Testoksen avaimet mutsin luo. Päätettiin sit varata huone Cumuluksesta and the rest is history! 😉

Mut saatiin me puhuttuakin juttuja. Todettiin, et täl jutul olis oikeesti potentiaalia. Jenna sanoi, et sitä vituttaa Karzun suhtautuminen asioihin… ja niin vituttaa muakin. Itehän se kuitenkin silloin mut jätti, kun tajus tykkäävänsä enemmän tytöistä. Olisko se oikeesti siltä pois jos me sovittais Jennan kans paremmin yhteen? Ja jos se oikeesti pitää Jennaa parhaana ystävänään, niin ei se voi välejä poikki pistää! Jumalauta. Onko kaikki naiset tämmösiä?? Eiks näiden pitäis olla tapauskohtaisia, eikä vaan periaatteellista paskaa? Kertokaas tytöt miten on! Onhan meilläkin jätkien kanssa sopimuksia, et kuormasta ei syödä, etenkään pikkusisko/äiti -kuormasta, mut existä voi tarvittaes neuvotella tilanteesta riippuen…

Karzua pitäis saada jotenki pehmiteltyä tälle jutulle… vielä ei olla kerrottu sille, eikä ehkä hetkeen kerrotakaan, ellei se ny taas satu näkee meitä jossain x) Saas nähä miten tää homma menee. Kävi miten kävi nii me ny sit seukataan, pitäkää peukkuja! 🙂 Jesh, jo riittikin tää sinkkuilu. Ei oo mun juttu kun en oikein haltsaa mitään überplayerin otteita, ne on enempi Jonten heiniä. 😉 Ainii, pakko mainita… äsken ku tulin kotio nii P-man juoksi (tai oikeestaan pomppi) vastaan ja halas, sil oli selkeesti ollu tääl tylsää. Ja huomas kyl, et sekin oli saanut ku oli pojalla hymy leveenä. 😀

Kohta ehkä molskille, mut ny eka ulkoileen tonne siistiin pikkupakkaseen, nää on ihan parhaat kelit! 🙂 Moro tyypeille ja oikein hyvää UV:ta & uutta vuosikymmentä!

Tippuritekstarit

Noh, avaudunpas nyt sit Tippiksestä yleisön pyynnöstä myös omalta osaltani… kuten P-man entryssään jo ehti mainita, Tippis alkoi vaan ihan puskista pommittaa mua häröillä tekstareilla. Eikä ollu meinaa iha vaan vähän häröö…

Viesti nro 1:

”Kauan odotin tunnetta tätä, tunnetta huumaavaa. Eräänä päivänä huomasin sut – tunsin, että olin rakastunut mieheen aitoon, ihanaan. – ******”

._________. EI JUMALAUTA, kuka kirjottaa noin ja mitä tollaseen voi ees vastata??!!!??!?! Ja ennen kaikkea, mistä vitusta se oli saanu mun numeron?! P & Y, kiitos tästä… mun numero on meinaa salainen. 😡

Onneks mulla ei ollu sen numeroo kännyssä, nii pystyin vetään ”tietämättömänä” vastaukseks perus ”Tais tulla väärään numeroon.”

Eipä aikaakaan kun Tippis naputteli viestin nro 2:

”Ei tullut väärään numeroon. Me nähtiin *****:n toimistolla viime viikon tiistaina ja mä tunsin jotain ja oon ihan varma, että säkin tunsit. Oot siitä lähtien pyöriny mun mielessä. Voitaisiinko me nähdä joku päivä?”

-.- Ei näin… ei todellakaan näin. Tässä vaiheessa syöksyin P-manin huoneeseen ja selostin tilanteen kehittymisen. Olin melko varma et se vaan repee paskaseen nauruun, mut EI. Jostain syystä se valahti suht kalpeeks… selvis ainakin kuka oli antanu mun numeron eteenpäin. 😉

Noh, P-manin kans pohdittiin, et mitä kylmää mut kuitenkin suht korrektia vois vastata vetoomatta tippuriepisodeihin ja muihin… päädyttiin lopulta tälläseen hymiöttömän karsittuun versioon:

”Tuli vähän puun takaa tää, enkä ees oikein tiedä mistä sä puhut. Ei taida olla hyvä idea mistään päin katottuna, joten parempi unohtaa koko juttu.”

Huh, vähän puistattaa vieläkin. Melkein jo pystyin eilen kuvitteleen tippurin leviämisen tekstarin välityksellä *hrrrr* varsinaisia virusviestejä…. Tippis ei sit enää vastannut tohon, mut tänään se yritti soittaa kesken luennon… en sit iha vastannu, enkä kyl todella soittanut takasinkaan. Ei pysty antaa kyl mitään narua, tommoset muijat on vaan pelottavia, eikä niitä saa helposti karistettuakaan. Enkä edelleenkää halua tippuria tai tommosta hullua ämmää kontolleni. Joku roti taas tähän elämään…

Tylsä ja melankolian säestämä lauantai

Onhan ny ees lauantai? Taitaa olla… oon vähä sekasin päivistä. Mut ei niin mitään tekemistä, eikä tee ees mieli nalleja, mikähän ny on. .__.

Testoksen lauantaimeininki on tänään lähes yhtä mielenkiintonen ilmiö ku mykkä paskalla. Poikia ei meinaa näy eikä kuulu, tosin en oo käyny tsekkaa onko ne luukuissaan… ei jaksa. Mitsukin on taas kotona, sekin vaan nukkuu pienenä keränä mun työpöydän alla. Onneks voi aina tsiigaa tansseja! 🙂 Tosin kohta pitää raahata toi pikimusta minihurtta ulkosalle.

No juu on tähän mun tylsistymiseen ja pienoiseen melankoliaan ehkä iha hyvä syykin. Tai ainakin syyn tapainen… törmäsin eilen illalla meinaa lenkillä Kaarinan parhaaseen ystävään, Jennaan. Oli outo tilanne kerta silloin joskus tuli hengattua senkin kans tosi paljon, mut aina siitä lähtien ku Karzu vaihto sämpläriin, ei oo tullut pidettyä Jennaankaa juur mitään yhteyttä. Hyvä tyyppihän se on, eikä se mua oo mitenkää pettäny tai jättäny… näki senki ilmeestä ja kuuli äänensävystä, et sitä harmitti tilanne, mut Karzu ilmeisesti käskeny sen oleen pitämättä muhun yhteyttä. Melko paska tilanne, huipputyyppi kysees kuitenki.

Sovittiin kaikesta huolimatta et käydään kahveella maanantaina, ku eilen illalla tihutti, ni ei viittiny jäädä pitkäks aikaa jubaan. Jennakin on sinkku ja se heitti läpällä( ehkä?), et tiiänkö mä ketään kenen kans voisin sen lähettää treffeille… Jontte taitais meidän äijistä enempi olla kiinnostunu ku P-man, onhan kysees kuitenkin suht nuori pimu, 21v. 😀 Noh, ehkä en ehdottele vielä ketään, vaan tsekkaan ens viikkoisen kahvittelun lomassa, et onko Jenna muuttunu ja muutenki mikä meininki…

Niin surullista ja säälittävää ja raukkista ku tää onkin, nii Jennan nähessäni mul tuli jotenki ikävä Kaarinaa. Blaah, en tajuu… siit on kuitenki jo kauan aikaa ku meil meni poikki. P-manin kans ollaan purettu monta kertaa näitä Seija-Karzu -tuntoja ja todettu, et ehkä niistä siskoksista ei vaan oo helppo päästä yli, vaikka ne latais niskaan mitä paskaa. Nyt on pakko lykätä yks siirappinen tanssivideo tähän perään, vaikka se sit pyyhkis musta kaikki viimesetki miehisyyden rippeet… jos semmosia rippeitä nyt enää ainakaa lukijoiden silmis onkaan. 😀

Tämmönen siirappivideo siks, et mulle tulee tästä mieleen vanhat hyvät ajat ennen sämpyläepisodeja. Ostin Kaarinalle meinaan muutama vuosi sit joululahjaks ton tyylisen sydänkorun, nii ehkä tää ny siks sohas taas johki aralle alueelle, vaikkei musiikillisesti oo kyl sinne päinkää mitä ite tanssin tai kuuntelen! Helvetin hyvin noi ton vetää kuitenki ja pakko mainita taas, et toi videon pimu on kyl hothot!!

Ny Lenkille Mitsun kans ja sit molskille huhkiin, jos vaikka tulis vähä äijempi olo taas vaihteeks ja maittais nalletki. xD Morot!

 

Arbetsintervju med homopetteri

Tsau!

Ei kyselty meikäläiseltä kulu- ja käyttökatteen eroja, ei… oliskin kyselty, ne olis kuitenkin ollu jotenkin sepustettavissa. Mulla oli siis eilen se työhaastattelu kaksikielisen toimittajan duuniin, mitä varten sunnuntaina karkasin Jonten sikalenssua Testoksesta P-manin luo Huhtiin… Nyt köllitäänkin P-manin kans Ipassa Jonten piikkiin, kerta ei sen tauti tunnu viel hellittävän…

Mut takas aiheeseen. Ei menny ihan putkeen se haastattelu sit. Eikä tällä kertaa syynä ollu ees sunnuntaiset kaljottelut. Siinä työpaikkailmotuksessahan ei tosiaan lukenu millasia toimittajan hommia olis tiedossa… kyse olikin loppupeleis jostain suomalaisruotsalaisen muotitoimittajan duunista. Ei tsiisus… voin kertoa, et oli pokassa pitelemistä kyl moneen otteeseen ku tiedusteltiin mun olematonta muotitietämystä. Vittu mä tiedä mistään muusta paitsi skeitti-, snoukka- ja surffitrendeistä… xD vissiin ei ihan natsaa jos pitäis kirjotella jostai naisten kuumimmasta hotista ja viel asiaa kahella kielellä… osaan sanoo ainoostaan mikä näyttää mun silmään hyvältä, mut jos pitäis arvioida jotain vaatematskuja ja niiden koostumuksia, niin voinyjjjumalauta. En ala.

Noh, enhän mä fiksuna poikana tietenkää paljastanu missään vaihees haastista etten haltsaa muotialaa, vaan yritin improta minkä kerkesin… Mua haastatteli semmonen hieman hintahtava mies, joka kyl vaikutti tietävän alasta kaiken. Homot on yleisesti ihan ookoo, mut tää kyseinen tapitti ja flirttaili(!!) vähän turhan innokkaasti ollakseen potentiaalinen työnantaja/työkaveri/whatever.

Enhän mä tätä ennen kovin mones työhaastattelus oo ollut, kerta faijan kautta oon enemmistön duuneistani saanu… se oli ennen se. En tarkkaan siis tiedä millasia kyssäreitä niiden pitäis kysellä tai sanoa, mut oon aika varma ettei ainakaa ehdotella mihkään viihteelle lähtöö. Kai se innostu kun kuuli mun asuvan kahen jätkän kans kommuunis. Jumalauta ei se ja puolikas ruotsalaisuus tee homoo!! Joku roti tähän maailman touhuun. Tätäkö haastattelua varten pakenin yhtä nuhaa? Voihan sanonko mikä….

No joo, kyseli se sit lopulta niitä ihan perus järkeenkäypiäkin kyssäreitä, kuten ”miksi juuri sinut tulisi valita tähän työhön?” ja ”miten koet kielellisen lahjakkuutesi pelaavan eduksemme, mikäli sinut valitaan?” ym. diipadaapaa… jätin sit mainitsematta ansioituneen urani tääl ristipissarina. 😀

Se haastattelu kesti kaikkiaan abt tunnin. Oli yllättävän piinallinen tunti se… ei maininnut P-man sunnuntaisessa preppauksessaan, et vastassa voi olla homo, joka yrittää iskee kesken haastattelun. Tarviin viel tänäänki erän nalleja tähän ahistukseeni, onneks ei oo huomenna ku pari tuntii koulua. ;____;

Madness continues

Noniin, tääl hengaan edelleen karanteenissa, edelleen joten kuten hengissä ja edelleen semisti järjissäni. Jontte ei oo vielä leppyny yhtään, on ollu ehkä jopa eilistä hysteerisempi, jos se ny on mahollista. Se hinkkaa käsidesillä itteensä ehkä noin 5 min välein. Mä oon enimmäkseen pysynyt molskin turvissa, reenannu erilaisia katoja ja koittanu pitää ajatuksen kunnon kohottamises – siel oon huhkinut siis sekä aseiden kanssa et ilman. Jontte on ymmärtäny pysyy pois molskilta… Testokses haisee ny kyl vähä hiki, täytyy myöntää – Jonten tuskahiki ja meikän reenihiki, kiitos jesarin peitos olevien ilmanvaihtoventtiilien. .__.

Joopa, mitäs täs muuta höpöttelisin. Ei kauheesti oo raportoitavaa kyl… tääl hengaan vankina omas kodissani, enkä köyhänä opiskelijana paljo muuta voi. Edelleen luotan siihen, et Jontte tajuaa ylireagointinsa viimestään viikonlopun aikana. Syytä olis ja viel enempi olis syytä sopia se typerä fight P-manin kans. Voin kertoo et on suhteellisen perseestä toimii kahden ison äijän välisenä sanansaattajana…

Ainii… mutsille soittelin tos aiemmin päiväl, selitin tilanteen ja mainitsin, et turha oottaa näkevänsä mua hetkeen, jos tää madness ei tästä kohta hellitä. Pyysin sitä hakeen Mitsun Ståhlbergiltä itelleen ja hakihan se lopulta. 🙂 Voitteko kuvitella, et ei menny äiteelle läpi ihan nopsa ”oon vankina kotonani, voitko hakee Mitsun meidän naapurista?” -rekry. Varmaan vartin selostin ja keskustelun luuppaus oli suurin piirtein tämmönen:

Ä: OOT MITÄ???!!!

E: Nii.

Ä: Siis mitä ihmettä?

E: Joo, Jontte vähän ylireagoi tohon sikainfluenssaan, P-man karkas…

Ä: Et ole tosissasi!! Kuka nyt noin paljon yhtä flunssaa pelkää?

E: Jontte.

Ä: Nyt pakkaat kyllä kamasi poika ja lähdet pois tuollaisen ihmisen käskytyksen alta. Ei nyt omassa kodissaan pidä joutua vankina olemaan!

(Ansu taustalta: HAJOO SINNE!!!!)

E: Eh, ei tää tilanne ny iha nii paha oo miltä kuulostaa (toivottavasti…) ja terkkuja Ansulle… niin voitko äiti nyt hakee Mitsun?

Ä: Hmph. No onko minulla vaihtoehtoja?

E: No joko haet tai oot hakematta..

Ja sit näitä samoja hinkattiin vähän eri variaatioina seuraava vartti. 😀 Enimmäkseen noita neljää ekaa… Ei oikein tuntunu mahtuvan mutsin tajuntaan tää tilanne… eikä se ihme oo, kerta ei mahdu kyl munkaan tajuntaan. Taidan siis vetäytyy takas molskin turviin.

Että morjesta pöytään vaa…

This is MADNESS!

Nyt on varmaa käyny kaikille jo selväks mikä tääl hämpis on homman nimi. Possukaranteeni… eijjjjumalauta oo totta. Mut on… päikkäreiltäkin herättyäni aattelin, et kaikki on jo normalisoitunu, mut paskanvitut. Kaikki venttiilit ja muut ilmastointikanavat on jo tukevasti jesarin peitossa. Täl hetkel Jontte on suht paniikis, kun tajus P-manin karanneen. Hokee vaan, ettei oo nilkillä takas tulemista. J ravaa nyt ees taas ja yrittää kehittää jotain patenttia myös oviin ja ikkunoihin. Näin meillä… pahoittelen täs vaihees kielenkäyttööni, mut nyt ei vaan pysty sensuroimaan mitään. On tää vaan niin ihmisperseen syvimmästä sopukasta ettei oo hyvä tosikaan…

Noh, leikitään nyt hetki sit ihan toden teolla kotia ja hengataan tääl. Ekaa kertaa tuntuu Testos pieneltä ja ahtaalta. Jos tääl useempi päivä hengataan Jonten kans kahestaan, nii kai me aletaan kohta puukkohippasille. Tai mä ainakin alan.

Eniten mua vituttaa se maanantain työhaastattelu, jonne siis TODELLAKIN oon menossa, meen sit vaikka mutsille karanteenin loppuajaks tai Huhtiin P-manin perässä, jos tää hulluus vaan jatkuu. Ja kenen oikeudella Jontte meni nakkaan Mitsun leskelle??? ARGH!!! Kai mun pitää soittaa mutsi hakeen se sieltä, ettei mee liian härskiks tää touhu.

Komppaan P-mania siinä, et ny on eka kerta kun saa laskee kymmeneen, ettei ala pakkaa omia nyssyköitä ja vaan lähe meneen lopullisesti. Mut nyt ku faijan rahahanat on kii, eikä duunista vielä oo varmuutta, nii ei paljo parane tehdä hätiköityi päätöksii… Sitä paitsi oon ihan poikki, monta yötä vaan koodannu koulujuttuja, nii en jaksa paljo laittaa vastaankaa atm. Kattellaa mikä fiilis huomenna.

Ja nii, luulin et se P3-suojainten löytyminen keittiöstä olis ollu viimenen pisara, mut ehei. Nyt se äijä yrittää kiristää viel siivoon koko vitun Testoksen. Saa sit itekin kyl osallistua, en tod oo yksin kuuraamassa. Mun mielestä tää on naurettavuuden huippu… silloin tippurituskan ollessa pahimmillaan me vaan yritettiin tukee Jonttee, eikä vaadittu mitään ylimäärästä erityismegahygieniaa esim vessas, vaik se olis voinu ihan hyvin tarttuu pytynkin kautta. Ja nyt kauhee itkupotkuraivari aikuiselta mieheltä jonkun nuhan takia. Joku roti tähä hommaan, jookosta!?

Sen vaan sanon, et harmittais jossei vituttais… ovela paskiainen kun meni mainitseen, et saan tän ja pari seuraavaa kuukautta asua ilmaseks, jos käyttäydyn. Ei oo köyhällä opiskelijalla varaa kieltäytyä ainakaa toistaseks ja taas sen rahoissa se ei tunnu missään. Nyt meen siis kuuraan keittiöö ja toivon, et J tulee järkiinsä ennemmin tai myöhemmin… toivottavasti ennemmin. ._____.

Nauttikaa vapaudesta, te taivaan linnut. Morot…

P.S. P-man, how could you leave me like this?!?!??!