Kalle Kuvaja on Joannan asuste – Cool!

Kävin tänää siistimässä ”surffari”lookkia, eli ylipitkää sotkusta kasaa karvaa, joka oli päässy rehottaan vähän joka suuntaa. Hiukka nauratti, ku mun vakiokaritsoija kysyi, haluunko lukee setin ajan Men’s Healthin ikivanhoi numeroit vai uutta Me Naiset -lehtee. Tietty valittin jälkimmäisen, ku näin kesäaikaan muotikuvissa postailee kivan näkösii kissoi rantakuteissa. Tää lehti oli pettymys. Kaunis vaalee nainen kyl, mut jotain *tanan silkkimekkohepeneitä päällä ja semmonen vitun prinsessa Madelein pikkutyttömeikki. Missä bikinit?? Missä sexy rantalook?

Asuste Kalle Kuvaja on kellomiehiä

Missä paljas ruskettunut kesäiho, kuuma uuma ja timmit sääret upotettuina korkeisiin korkkareihin?

Lopuks päädyin tsiigaan sit juorupalstaa, tai mikä se ny on siel lopus, mis kaikki Mr ja Miss Turhuudet Suomest saa sen yhden palstan tilaa kertookseen, mitää häröö milloinki tekee. Nyt teemana oli kesälaukut ja asusteet, ja haastattelussa joku helvetin Joanna Väre. Siis vitun boring. Enpä voinu ku ihmetellä sitä kaikkee, mitä tommonen oletettavasti normaalijakauman alarajalle yleisälykkyydessä asettuva blonderoinen suustaan päästää toimittajalle, kun vaa pari rivii on tilaa. Itte oisin kommentoinut mun asusteit jotenki muuten ku mitä Joanna oli heittäny. ”Joannan tärkeimpiin asusteisii kuuluu koirat James ja Elton sekä kihlattu Kalle Kuvaja, joka on kellomiehiä!”.

Siis mitä VITTUU! Ensinnäkin kuka helvetti antaa koirilleen nimeks James ja Elton? Mistähän tohon on tullu kimmoke? Niinkuin James Dean ja Elton John? Vai James Bond ja Elton Man? Vai James Joyce ja Ben Elton vai ihan vaan James Blunt ja Elton whoever? No joo, karseempaa ku noi koirat oli se, että lehden mukaa Kalle on Joannan asuste. Eikä sekään oo paha, vaan se, että Kalle ONsiis antanut Joannan tehdä hänestä asusteen ihan virallisesti, eli suostunut siihen, että moinen halvennus painetaan paperille asti kaiken maailman luettavaks. Voi jumankeuta, et o säälittävää. Täs valossa en ollenkaa ymmärrä nim. Lauran ruikutust naisten esineellistämisestä artikkelissa Yön saalistaja.

No, eipä tota Kalleekaa vissiin moinen status haittaa. Ihan tyytyväisen oloisena se kuvassa poseeraa. Mutkyl senki kommentti sai mut vähän hymyileen. ”Minulla on useita Calvin Kleinin kelloja. Kello on maskuliinisen miehen tapa näyttää minuuttaan”. No miksei se sun kellos ees näy kunnolla tos kuvassa??? Toi ei oo Kaltsu ny yhtää uskottavaa. Ja ei millään pahalla, mut paljon enemmän miehekkyyttä ku äijien CK-mallistost, löytyy näist Jonten valinnoista. Maskuliinisuus ja CK:n kellot ei kyl korreloi mun mielest mitenkää automaattisesti. Auttakaa ny hei vähän! Mitä mieltä muut o?

Mun mielest ajan näkee Xperiast tai läppäristä ja ne o iha yht maskuliinisii. Toki jos ois rahaa ku Jiontella, hankkisin varmaa samanlaisia siirtomaahenkisii aikarautoi ku seki, mut motiivi ois enemmänki kestävyys ja tyylikkyys, ku se, et ne pönkittää äijämäisyyttä. Tosin eniten mun miehekkyyttä pönkittää se, et punnerran penkist yli 140 kiloo ja et joudun kuselle mennessä nostaan kullin lahkeesta kaksin käsin, kun yhdellä en jaksa. Perkele.

Moro ny.

Mä oon nyt hetken taas feminiiminen ja heiluttelen tota jumpparin lainaamaa ”ämmien kuntoiluvälinettä” Flexi-Baria. 😉

Ps. Pahoittelen kuvan laatuu, ei kehdannut lähtee hakeen himast järkkärii ja mennä johku lehtiosastolle kuvaa Me Naisii, ni joutu nopee räppään ton kännykällä ku karitsoija lähti hakeen lisää vahaa jostain takahuoneest… Kuva ei tee oikeutta Me Naisten painolaadulle, sorry vaan! 😉

Aikarauta on rahaa

Mietin tässä pitäisikö ostaa uusi kello jo ennen itämaanmatkaa. Minä kun en luota pätkääkään paikallisiin luksusliikkeisiin. Oon kuullut että mukamas valtuutetuissa Vuittonin ja Hermesin liikkeissä on täysin pokalla myyty totaalista roskaa. Esim. tuttu osti merkkikellon jonka sisällä ei ollutkaan koneistoa! Haaveilen jostain tosi eklusiivisesta kellosta. Aikaraudan pitäisi olla maskuliininen koru, keskustelunavaaja ja jotenkin sellainen härski….

Toi Baume&Mercierin kello on aika suklaata….mulla oli joskus daami joka halusi että läimin sitä pepulle silloisella mega-Cartierillani joka menikin sitten niissä leikeissä rikki 🙂 Tän luulisi kestävän. Pitäisiköhän soittaa Inkulle ja vihjaista … 😉

Tässä taas on aika mageeta siirtomaahenkeä. Tulee sellainen fiilis että tämä kädessä tuntee itsensä todelliseksi siirtomaasonniksi jolla on kymmeniä maitokaakaonruskeita kauniita pikku orjattaria. Ehkä tällä irtoaa Passionista tai Cafe Europan yläkerrasta tai sieltä uudesta Club Tropicanasta jonka taustamiehenä häärii kuulemma DJ Cliff ja Tampereen eksoottiset piirit hengaavat paikassa, rrrauhhh!!!!

Tää on enemmänkin sellaista perussettiä, mutta ranneke on aika jees. Ainakin näkyy hyvin noi Gucci-kaiverrukset ja nahka on laadukasta. Pitääköhän tuo suojata samanlaisella nahkasuihkeella kuin kengätkin? Kellotauluhan menee siinä piloille.

Tämä on tämmöinen klassinen mutta takuulla katseet keräävä malli. Pidän tässäkin erityisesti rannekkeesta mutta tuo kestävyys sadesäällä hiukan huolettaa.

Toi siirtomaaherrakello olisi kyllä todella upea. Ehkä heitän vielä ajatusten arpanoppaa ja annan asian hautua. Kaikkein parasta on ostaa jotakin kun on miettinyt, vertaillut ja pohdiskellut asiaa kunnolla ja sitten vihdoinkin tekee hankinnan. Tosin tänään laitoin ihan randomisti rahaa Unicefille pari sataa, tulee joskus sellainen fiilis kun näkee pikkulapsia. Ja nyt kun Clasun puistossa ei enää ole niitä isompia ihanaisia, menin Tuomiokirkon puistoon aamulattelle ja siellä oli joku päiväkotiryhmä hääräämässä ja tuli aika liikuttunut fiilis ja tein heti siirron verkkopankin kautta. Ehkä mä pääsen taivaaseen:)

Juttelin äsken pikkusyrran kanssa. Se on kesäduunissa jossain jumalan selän takana, mutta lääkärit tienaavat reppufirmojen kautta niissä hyvin ja hampulääkärit ihan ekstrasti. Pohdimme mitä kivaa sisko voisi kesärahoillaan tehdä. Se on kuitenkin joutunut raatamaan koulussa hulluja päiviä viimeiset neljä vai viisi vuottako se siellä nyt on tahkonnut. No onhan mutsi joka talvi kustantanut sen Alpeille tai vaihtoehtoisesti kaukomaille rentoutumaan, mutta olen siskon kanssa yhtä mieltä siitä, että oma raha paras raha. Sisko suunnitteli ostavansa mutsille kiitokseksi jotain kivaa vaikka niiden veneeseen. Ei ollenkaan hullumpi idea.

Puhuimme myös pikkupikkusyrrasta, siis hän on vuosimallia -83. Jenny, tää hampulääkärisyrra kertoi että armas kuopus Julia majailee tällä hetkellä kai Damissa. Yritin soitella sille viime viikolla mutta yllättäen liittymä oli suljettu. Hoitaisi asiansa kuntoon. Tuollaisen luuhaamisen vallatuissa taloissa ja epämääräisten hampuusien parissa ymmärtää lukiolaiselta mutta 25-vuotias muija for God´s sake! Ja äiti on niin hentomieli ettei se uskalla pistää Juliaa ruotuun. Jenny ja mä ollaan yhtä mieltä siitä, että on aika epäreilua, että meille kaikille kolmelle on käsittääksemme jyvitetty yhtä paljon omaisuutta porukoiden testamentissa. Meillä kahdella sentään on korkeakoulututkinnot, mulla firmat ja Jennyllä pian takuuvarma duuni plakkarissa ja mitä tekee pikkusisko: pyörii ties missä Serbiassa naama noessa ja tulee Suomeen vain silloin kun sen tarvitsee hoidattaa joku loinen mahastaan pois ja äitihän tietenkin maksaa aina sen sairaalalaskut ja ylläpidon. Se on ovelaa hyväksikäyttöä vaikka Julia väittää ettei se halua rahaa eikä ole kiinnostunut maallisesta mammonasta. Kyllä se auliisti aina antaa mamman maksella rokotteensa ja mammii niiden Unikulman luxus-sängyssä sen omassa huoneessa jota mutsi ei anna muuttaa työ- tai vierashuoneeksi. Voi vittu! Mua todellakin nyppii tuollaiset hipit jotka eivät tee mitään mutta nauttivat kyllä mielellään veronmaksajien antimista.

Pitää ajatella vielä tuota kellojuttua niin saa mukavampia ajatuksia mieleen, alkoi tuo sisko niin ärsyttää. Saiskohan ton kellon muilutettua jotenki firman menoihin. Tai jonkinlaiseksi bonariksi. Kaipa mä tuohon jonkun systeemin keksin. Mutta nyt lenkille aurinkoon!