Kaalibileet – Rapsku by Erpa

Huhhuijjakkaa mikä olo… kaalibileet. Ei voi muuta sanoo. No sen sanon, et kamalinta paskaa mitä oon alkoholin vuoks kurkustani alas (väliaikaisesti) kulauttanut, on tästä lähin nyt ja aina hapankaalidrinksu. Enempi muistutti kyl jotain smoothiee. Eikä ne shotitkaan sen parempia ollu. En tiiä tarkkaan mitä muuta siinä oli, mut väkevää se oli ja maistui ihan helvetin pahalle. Sai olla kyl viimenen kerta ku meitsi lähtee mihkään Tippiksen luotsaamiin bileisiin. KAALIBILEET. Kelle tulee oikeesti ees mieleen järkätä sellaset??!? … tai no siis kylhän me tiedetään kelle, mut tää oli enempi retorinen kyssäri. 😉

Illan teema oli aika selkeesti näkyvissä ku kaikki mahdolliset syötävät ja juotavat oli jotenki kaaliin liittyviä. Kaalilaatikkoo, kaalipiirakkaa, kaalikääryleitä (kaikki tietty pelkästään vegeversioita) yms… Oon ite kuitenki vege, mut en tod oo nähny ikinä noin paljoo tuoretta kaalia esillä yhtä aikaa, enkä enää ikinä haluakaan nähdä… oli keräkaalia, kukkakaalia, kiinankaalia, lehtikaalia, parsakaalia, kyssäkaalia, ruusukaalia ja mitä lie. Tippis oli kaivanut esille myös teemaan sopivasti jokusen ”kaalimadon” – kyllä, sillä oli niitä useampi. Jotkut oikeesti vielä kosketteli niitä ja leikki niillä. Meille aiheutti lähinnä puistatuksia ku mietittiin missä nekin mato-parat oli käyny ja millasta viruskantaa levittelivät ympäriinsä. Illan parhaat oksurefleksit ilmeni kyl siinä vaiheessa kun siemailtiin kaaliteetä. Olihan se pahaa, mut laatta ei hissannu ylös suinkaan sen pahan maun takia, vaan siinä vaihees ku Tippis ilmoitti desinfioineensa kaalimadot VEDENKEITTIMESSÄ!!!!! … onneks se paljasti sit kuitenkin lopulta, et kaaliteevesi oli keitetty kattilassa. Ja silti edelleen toivon, et se vaan sanoi epähuomiossa väärin ja dildot ei oikeesti oo ollu siel vedenkeittimeSSÄ sisällä. Mut Tippiksen tuntien, ei voi silti olla ihan varma. Huhhuh. Melkein vois käydä testeissä varmuuden vuoks??! Miten selitän Jennalle, et ei en oo pettänyt, mut mul saattaa olla silti tippuri, kun join jotain kuppasta dildoteetä?!!!

Täs vaihees meikäpoika alkoi naukkailla niitä hapankaalisnapseja kaksin käsin, kun aattelin desinfioida vähän sisuskaluja ja mahdollista kuppaa kavereineen. Sen myötä ymmärrettävästi myös muistikuvat taas alkaa hämärtyä illan osalta. Olis kiva jos kerrankin olis joltain kännireissulta ihan koko filmi tallella, eikä epämääräistä leikepöytää, josta pitäis yhdistellä looginen tarina. Tosin meidän tapaukses loogista tarinaa on turha havitella kokoavansa muutenkaan.

Jaa niin… illan epätodellisin ”kohokohta” oli siinä vaiheessa ku KARZU ilmestyi sinne sen lesbosyöjättärensä avecina…. kuinka todennäköistä taas voi olla, et se muija on Tippiksen vanha koulukaveri?!? Syytän paskaa karmaa tästä. Olin siinä vaiheessa jo aika kivassa nousussa, joten aattelin, et nythän mä voinkin täräyttää sille uutiset musta ja Jennasta. Tajusin sentään sen verran, et soitin Jennalle varmistaakseni onko ok. Hyvä et soitin, koska en saanut lupaa kertoo yksin kännissä. Ehkä ihan ymmärrettävää… ainakin näin jälkikäteen 😀

Mut joo, jäi sit keskustelut Karzun kaa melko pintapuoliselle tasolle. Ihan hyvä, mut se oli vähän kiusallista. Täs vaihees bileitä mua alkoi jotenki ahdistaa se tilanne – Tippis, Karzu, Karzun rekkalesbonainen, pieni kämppä, vitusti vieraita ihmisiä, vielä vitummin kaalia ja kaalimatoja ja kaiken kukkuraks pojat vähän väliä jossain häveyksissä. Tiesin jo silloin, et tulee oleen aikamoinen kaalien yö ja aamul PAHA olo. Ei ihmiskroppaa oo tehty kestään niin paljon kaalia ja tippuria yhdelle illalle. .___.

Turpakii-Tiinalle pakko mainita pahoitteluni täs vaihees, etten osaa sanoa tapahtuiko Tippiksen ja P-manin/Yonten välil jotain. Voin olla varma ainoostaan omasta puolestani, ettei tapahtunut ja poikienkaan ostalta ainakaan alkuillasta ei ollut mitään. Mut sit dildoteen ja Karzun myötä meni omat pasmat jokseenkin sekasin ja aloin vetää niitä hapankaalidrinksuja ja shotteja ahkeraan tahtiin, joten leikepöytä on vielä toistaiseksi vajaa. Mun käsittääkseni P-manillakin oli pasmat vähän sekasin, kun Julia soitteli sille vähän väliä -> oli edelleen rokuvessassa ja äijää ahdisti, et se olis siellä vielä krapulapaskankin aikaan. Siinä vasta todellinen tulikaste tuoreelle suhteelle. 😀 Yontelle mulla ei oo mitään pasmat sekaisin -alibia, eli jos joku on haksahtanut ja kiksauttanut, niin se. Saa pojat naputella omat raporttinsa. Mulla olis sellanen muistikuva, et loppuillasta pelattiin kiinankaalilla kaalinpyöritystä. x___x Ja aamuyöstä lähettiin vielä Ilvekseen… siitä ei sit ookaan mitään tarkempaa rapskua itellä. Muistan vaan, et taksissa meillä oli aika monta kaalia mukana ja yritettiin jopa maksaa kyydistä kaalilla. Se ei ihme kyl onnistunu. 😀

Mut näihin kuviin ja tunnelmiin. Nyt käyn tsekkaan onko rokuvessa vapaa! 😉 Rauhallista sunnuntaita tyypeille!

Krabbeko päivän viiveellä?

…. näemmä näinkin voi käydä. Jessus mikä olo. Heräsin äsken ja nyt tärisyttää. Ei puhettakaan, et olis kouluun selvinny. Eikös sen pitänyt olla selvä peli, et kun vetää keittoo lauantaina, niin sunnuntai podetaan ja sit maanantaina on entistä ehompi olo?! Näin se on ainaki ennen menny. Ehkä tehtiin jotain väärin… tai mä tein. 😀

Tosiaan lauantai käynnisty jo aamukahvin puitteis alkoholilla ku sitä kahvikermaa ei ollu. Onneks kermaligööri toimii siinäkin. Yleensä juodaan vaan pari kuppia aamusta, mut ny ei ees kehtaa sanoo montako ehti mennä ennen puoltapäivää. Siitä olikin sit helpompi siirtyä tuttuihin nalleihin iltapäivästä. Tiedos oli ollu jo muutaman päivän, et Jontte raahaa mut ja P-manin illaks Tabuun maisteleen viinejä. Voitteko kuvitella?! Eihän raavaat miehet nyt sellasta ihan selvinpäin pysty tekee. Onneks ei tarvinnukaan. 😉

Täytyy sanoo, et ei oo mitenkää kauheen selkeet muistikuvat Tabusta, vaikkei mitää varsinaista blackouttiikaan oo. Illan kulku on tallessa pääpiirteissään, mut hämärtyy tasaseen tahtiin loppua kohden ja pienet yksityiskohdat on kateissa. Muistavat osapuolet saa avautuu tarkemmin. Ite muistan, et porukkaa ei ollu mitenkää ihan hullusti, pääpiirteissään hyvä meininki ja siel lounges oli meneillään todnäk jotku isommat synttärit/luokkakokous/läksiäiset tms, evt. Hyvä melu välillä ku porukka jollotti karaokee… sekin ilmeisesti kannusti entistä enemmän ”maisteleen” näitä etukäteen hieman pelättyjä viinejä. Jontte valaisi jo eilen asiaa, et P-manin kans vedettiin niitä viinejä muutenki ku pelkäs maistelumielessä ja meidänki piti mennä laulaa, mut sit ku oma vuoro tuli, oltiin jo jossain ihan muual, perussettii siis. 😀

No joo, meitsi oli sit aamul jo ihan pirtee ja hyvähappinen ja yritin käydä nykimässä täriseviä kämppiksiä aamujäille. Turha yritys. P-man ei oo edelleenkää tietonen, et oon ylipäänsä käyny sitä herättelee. Mut joo, lätkän pariin selvittiin vasta illansuussa ja se varsinainen lätkäosuuskin oli vähä niin ja näin. Turha noita vanhuksia näemmä yrittää mihkään sporttieventteihin, ei tuu kesää. Kyl ne vähän aikaa pörräs hokkareis mailan ja kiekon kans, mut lyhyeenhän se jäi. Lopulta mä pelasin joidenki skidien kans ja pojat istu katsomossa rommikaakaoo lipittäen. Huoh… go, Testos! .___.

Mut näin jälkiviisaana ku pohtii, nii ei ollu ilmeisesti paras mahdollinen vaihtoehto tempoo meneen day afterina. Kiitos seisoi täl kertaa maanantaiaamussa. Ei hjuva. Nyt lähen haukkaa vähä happee ja toivon, et elämä lopulta voittaa!

Morot tyypeille! —>

EI jaksa, EI pysty, EI voi, EI halua

Laiska_lanssariPitäisi vissiin nousta, mutta ei jaksa. Koko yön oli kuumetta. Ei mulla mittaria ole, mutta hikoilin kuin läski sika saunassa. Valvoin aamukuuteeen asti (taas vaihteeksi) ja kattelin boksilta 24:n uusintoja. On se Jack aika äijä. Joskus keskellä yötä blogiin oli tipahtanut Hennon kommentti, muttei jaksanut julkaista sitä. Aattelin, että säästetään nyt aamullekin vähän tekemistä.

Mitähän helvettiä sitä sit tänään keksis? Salille tekis mieli, muttei pysty meneen. Saatana soikoon, kun ei ole Jonttekaan tilannu AIO:a. On tää niin väärin että ne, joita huvittais liikkua, ei pysty. Ja sohvaperunat pysyy jostain kumman syystä terveenä, jotta voi jatkossakin kuluttaa laiskalla perseellään sitä yybermukavaa tv-tuolia. Niin, ja lihoa tyytyväisinä, saada kaikenmaailman sydän- ja verisuonisairaudet sekä kakkostyypin sokeritaudin. Pystyisköhän sitä meneen uimahalliin?

Ei kyl kantsis ottaa riskejä ja urheilla kipeenä. Yks suunnistajakaveri sai pahan sydänlihaksen tulehduksen, kun veti treeniä kuumeessa. Oli sairaalassa viikkoja ja pääs liikkumaan vasta puolen vuoden päästä! Hullukshan tossa tulis, jos moiseen joutuis.

BTW:Etsiessäni aiheeseen sopivaa kuvaa, löysin psykedeelisen sydän -gif-animaation, jonka oli tehnyt Länsipuiston koulun oppilas Jane. Koska haluan säästää lukijoiden krapulaisia silmiä vilkkuvalta ja pomppivalta animaatiolta, pistän sen ainoastaan linkkinä tähän. Jos tuntuu siltä, että krabbeoksu ei meinaa millään tulla, paina tästä ja tuijota tota brightnesit täböllä 10 minuuttia. Linkin avaaminen omalla vastuulla. 😉

Seksiä, paskaa ja yksityisjetti

Huhhuhhuhhuh. Venähti sit HIEMAN tää kotiinpaluu (ja olis venähtäny vieläki pitempään, ellei faija olis lennähtäny yksityisjetillä roomaan .. tästä alempana lisää). Jumalauta koulutki alkaa iha just… alkaakohan se huomen vai koska, ei miiitään hajua. Ja jäbät on tääl varmaa meitsin poissaolles polttanu kaikki tärkeet paperit kostona ku ei niit mistää löydy prkl… pieni tuskahiki ja krabbe. Tyylikkäästi jetis vedettii kotimatkaperseet.

 

Mut nii, pieni kertaus reissusta. Meitä oli liikentees kolme: mä, jukkis ja make: pari muuta jäi viime hetkil pois reissusta. Mentii siis eka laival saksaan ja sieltä lähettii kiemurtelee siksakkii junilla ja busseilla kohti etelää. Reissun paino oli pienes budjetis, eli snadien nyssäköiden plus skedejen kans oltii liikentees, eikä ollu tarkotus maksaa erikseen yöpymisistä, ainakaa ite. Se onnistuki enimmäkseen. Junailtiin meinaa öisin aina maasta toiseen ja siel kyydis si kunnon koomat. 🙂 

 

Selostan ny vaa nopsaa maat ja merkitykselliset paikkakunnat, ja keskityn enempi loppureissuun. Kyselkää si jos tarkemmin kiinnostaa reitit. Elikkäs: Saksasta matka jatku puolan, tsekin ja slovakian kautta itävaltaan, wieniin, jossa tapahtui reissun ensimmäinen käännekohta. Meitsi tapas ihanaisen NAISEN, Sabinen! Kysees oli itävaltalainen, mut italias asuva mua pari vuotta vanhempi plikka. Tutustuttiin paikallises yökerhos ja siinä pienes sieväs Sabinen ehdotus lähtee sen mukana Italiaan kuulosti hyvinki houkuttelevalta. Tää oli lauantai-ilta ja laatuaan ensimmäinen ku jäätiin mestoille yöks, eikä reissattu. Sabine oli itävallas työmatkal ja sil oli siel asunto. Päästii sinne yöks ja täytyy täs ny iha pikkasen kuuluttaa: MEITSI SAI!!!!!! Kyyyylläääääää. Ei oo väärin… kuivaa kautta oliki jatkunu aina Karsu-kaudesta asti. Ja en ees kehtaa täs kerrata kuinka kauan siit on aikaa. Noh, yhdyn kuitenki p-manin vertaukseen etnasta: räjähdysaltista aluetta down there. Mut olipa autuasta ja plikka oli tyytyväine kerta oli viel aamullaki sitä mieltä et meidän pitäis lähtee sen mukana italiaan.

 

Tos vaihees aloin jo pyöritellä päässäni jotain iha hulluja kuvitelmia sabinen tuomisesta manselaan ja testokseen… liekö seksi vai joku ihme rakkaushuumakohtaus pistäny äijän pään sekasi. EVT. No mut kuka ny ei olis sulaa vahaa sellasen hottiksen edes. Sabine teki kyl uskomattoman ensivaikutelman. Vähä sellanen sportti/hiphop -look, meitsi diggas. Timmi kroppa (UNELMAPERSE), pituutta ~170, ruskeet silmät pitkine ripsineen, nätti suora nenä, täyteläiset huulet, siistit kulmat ja tummat pitkät hiukset vedetty korkeelle kii ponnarilla. Ja (myöhemmältä)näppituntumalta 70B etuvarustus. Päällä mimmil oli vähän sellaset löysemmät housut, toppi ja SKEITTIKENGÄT. Uijuijui. Hiphop-tyttö.

 

Mut joo, takas reissuun. Aluks tarkotus ei ollu lähtee niin kauas etelään ku italia, mut miehen on tehtävä mitä miehen on tehtävä. Onneks make ja jukkis oli iha tules ajatuksesta suunnata roomaan. No sinne mentii si parilla junal ja bussil. Ei ollenkaa paska kaupunki (ainakaa ensivaikutelmalta), täytyy myöntää. Ja hyvii skeittimestoi! 🙂 Tosin täytyy sanoo sekin et sabineen tutustumisen jälkee skeittaus jäi ehkä inasen kakkossijalle reissun aktiviteeteis, juu nou. 😉 Roomasta si varattiinki viiden tähden hotla isukin piikkiin, kiitsa isu! Ei varmaa tarvis erikseen mainita et paljo tuli vietettyä aikaa viiden tähden makkaris! Samois merkeis meniki sit useempi päivä. En valita.

 

Mut ei makiaa mahan täydeltä… tästä meinaa päästäänki hiljallee uuteen, vähemmän mukavaan käännekohtaan. Keskiviikko (12.8) aamuna sabine oli noussu mua aikasemmin ja poissa ku ite heräsin. No ei siin mitää, aattelin lähtee tsekkaa läheisee puistoon onko pojat skeittaas. Matkal puistoon törmäsin sabineen ja pieneen 2-3v lapseen ja ne oli selk…. wait, WHAT?! LAPSI. Mitä helvetee?? Mun ilme oli varmaa aika näkemisen arvonen… ja nii oli kyllä sabinenki, vaik eri taval. Se oli jotenki yhtä nolona ku teini, jonka porukat on yllättäny kuksimasta.. mut se ilme myös paljasti asioita. Ei auttanu vaik se kuinka yritti selittää muksun olevan siskon lapsi. En uskonu ja aika pian muksu sit paljastikin kun kyseli jotain ”mamma_blaablaa_italiajargonia_tähän”. Jepjep. Ja kaiken kruunas se, ku hetken ihmettelyn jälkeen paikalle asteli sellanen italogigolo, joka otti lapsen syliin, antoi sabinelle suukon, kätteli mua ja kysyi selkeesti, vaikkaki italiaks et kuka oon?! En ymmärrä sen paremmin italiaa, joten ei mitään hajua mitä sabine sille selitti mun henkilöllisyydestä. Tuskin ainakaa totuutta kerta en turpiin saanu. Ei oikeestaa voinu siinä vaihees enää vähempää kiinnostaakaa. Käännyin pois, vinkkasin makelle ja jukkikselle et lähen kohti hotlaa.

 

Siellä si jumitin ja ihmettelin itekseni et miten vitus naiset voi olla noin perseestä?! Mies ja lapsi, eikä vaivautunu sit infoon aiheest. Ei mul lapsia vastaa mitää oo, mut minen iha periaatteesta koskis varattuun… hyvät morkkikset pukkas, vaik mistä olisin voinu tietää ku muija kirkkain silmin vakuuttaa sinkkuuttaan ja hehkuttaa kuinka ihanaa meil yhes on, eikä sormessakaan näkyny sormusta. Jontte olis varmaa ollu iha tules tosta paljastuneesta asetelmasta… Tosin kai tääki on pieni upgrade, et muikki on naimisis, eikä sentää vaiha nakista sämpylään, kuten eräskin nimeltä mainitsematon karsu aikonaan teki.

 

Täs vaihees elettiin muistaakseni viime viikon torstaita ja yks nihkee ylläri oli viel tulos. Jukkis syöksy meinaa kämpille tuli perseen alla ja huusi mua äkkiä apuun. Tiesin et kyse on pakko olla makesta. Joopa joo, se oli ryöstetty ja mukiloitu. Fiksu jätkä oli pitäny passia ja rahoja messis skedeparkis… cool. Mukiloinnista se selvis pienillä ruhjeilla, mut oli se aika sekasin tapahtuneesta. Tehtii kyl rikosilmotus mut ei paljo jossai italiassa paina jos ulkomaalanen käy tekemäs. Turistin omaa syytä myös ryöstetyks tuleminen ilmeisesti, ainaki semmosen vaikutelman sai. Tää episodi oli siis pääsyy siihen miks jumituttii roomaan… 

 

Tos vaihees ei olis voinu yhtää vähempää kiinnostaa jäädä samaan kaupunkiin sen paskan naisen kans. Se muute on yrittäny vähä väliä soittaa mulle, mut en oo vastannu puheluihin enkä tekstareihin, pitäköön tunkkinsa. Sama se näyttää olevan mikä maa, mikä valuutta (tosin sama valuutta kyl)… nii naiset on aina naisia. En ala. Alan harkittee vakavasti takas ruotsiin muuttoo… sieltä on parhaat kokemukset naisista.

 

Mut nii se maken passi. Soitin isukille et onko sillä jotain kontakteja tai ideoita et mitä vittua tehään ku ny kävi näin. Se oli just honkkareis työmatkal ja vähä kiireinen, nii piti venailla muutama päivä sen apua. Mut kyl sitä apua sit herukin. Meille soitti joku tyyppi sit suomen konsulaatista ja järkkäs nopsaa väliaikasen passin makelle. Ei ollu vaikeeta, ku kyseessä sentää eu-maa. Ja isäpappa lupas vielä kurvata kotimatkal rooman kautta ja poimia meidät jettiin. Loistavaa, joskus siitäki jotain konkreettista apua. Ei tarvinnu enää siksakata uusiks paskaeuroopan läpi paskafiiliksil… 

 

Tänää siis kotiuduttii aamusta ja päivä on menny täyskoomates ja sitä koulun alkamista selvitelles. Noh, alko koska vaan, nii huomen en viel oo tod menos. Pakko saada nollattua vähä. Et semmone reissu täl kertaa. Ainii… myös maken digipokkari pöllittiin samas rytäkäs, eli kuvia ei oo herumas, ellei nyt viitti laittaa jotain paskalaatusii kännykamerakuvii..

 

Jäi varmaa paljon settiä pois tästäki entrystä mut on pää nii jäässä ettei ny pysty parempaan… ja oha tää jo iha saatanan pitkä, hyvä jos kukaa pääsee loppuun asti. Siistiä jos joku jakso lukee. Se olis ny adjö, palataa asiaan myöhemmin!

 

Morot ja öitä tyypeille!

Jadesoturin hyökkäys

Huh huh, olipa yö. Pakko myöntää mut ne bileet oli tosi hauskat, vaikka epäilinkin aluksi konseptia.  Kämppä vaan on mitä on taas…meinasin jo hetken että tilaan tänne siivoojan. Mutta vittu sikshän mä osittain toin noi kaks natiaista tähän kämppään et säästän siivouskuluissa kun saan siihen apua ja voin laittaa nekin rahat johonkin hedonistisempaan hemmotteluun. Tänään ei kyllä jaksa. Mun ruho on kipeä viinasta, laulusta ja….naisesta!!!!!

Eilinen oli kyllä mimmilabyrintin suhteen aika kimurantti ilta. Eka mun polvella kiehnäsi joku bileisiimme eksynyt mirri. Tosin ei kauheen viehättävä tapaus, pakko sanoa. Sellainen, jota olisin pannut vuonna 2002. Siis matalalantioiset farkut joissa jotain ihme kulutuksia ja glittereitä, joku Shakira-henkinen kimalletoppi, teräväkärkiset korkkarit ja kaksivärinen tukka. Sellanen ku Christina Aguileralla oli vähän vajaat 10 vuotta sitten, alta tumma ja päältä ihan valkoisen blondi. Kaipa se nainen on jonkun mielestä seksikkyyden ruumiillistuma, mutta mulle tulee noista muijista mieleen vain Big Brother -kilpailijat. Siihen ohjelmaan osallistuu aina jotain peräkylän jengiä, joka näyttää jämähtäneen tyylillisesti 2000-luvun alkuun ja henkisesti esikouluikään.

Ilta jatkui Hämeensiltaan. Pakko kertoa tässä vaiheessa, että olin tekstaillut iranilaisen kanssa illalla. Kissa-hiiri-geimiä, vaihdettiin vaan kuulumisia et minne kumpikin on menossa, mutta ei kutsuttu toisiamme samaan paikkaan eikä ehdotettu mitään. Lähellä kyllä oli kun se lähetti mulle kuvan itsestään. Vittu. Se oli liikkeellä ihanan ruskettuneena hyvin lyhyessä ja tyylikkäässä hennosti kullanvärisessä minihameessa. Paksut ruskeat hiukset valtoimenaan kiharoilla, täydellinen meikki. Vain isot korvarenkaat, ei muita helyjä ja kiluttimia.  Ja ihan saletisti tosi mageat korkkarit vaikka sitä ei kuvasta nähnyt. Jumalauta se on varmaan Tampereen hyvännäköisin nainen.

Mutta eipä ollut valittamista siinä mitä yön aikana tapahtui. Jostain syystä Hämeensiltaan oli eksynyt myös toinen porukka, pari-kolmekymppisiä naisia. Iskin silmäni saman tien punapäiseen gaselliin. Kuin Nicole Kidman nuorena! Pitkä, iho kuin kermaa ja persikoita, upea kuparinpunainen pitkän pitkä tukka. Tyttö oli yhtä säärtä ja pitkää hoikkaa luustoa sen unelmanpehmeän ihonsa ja tykkitissiensä alla. Se oli pukeutunut vihreään toppiin joka korosti upeasti sen värejä.

Sain jonkin aikaa taivutella sitä, mutta muutaman Singapore Slingin jälkeen homma oli selvä. Mut sitten huomasin, että Iranin ihanaiselta oli tullut viesti. Ja se oli selvä pyyntö. Tai niin selvä kuin sellaiselta naiselta vain voi tulla. Tyyliin ”Lovessa on tylsää, entä siellä. Meillä oli aika hauskaa viimeksi”. Se olisi halunnut mut viihdyttämään itseään! Siinä oli melkoinen dilemma kun mulla oli lähes sylissäni se punapääkauris. Mietin asiaa hetken. Kumpi, kuumaksi todettu etelän hedelmä, jonka ainoa miinuspuoli on se hirveä karvoitus, vaiko houkutteleva riski? Mietin asiaa myös siltä kantilta, että jos pääsisin testaamaan jadeleluni, kumpi olisi miellyttävämpää, upottaa se siihen pehkoon vai mahdollisesti jopa posliiniin. Tietenkin jälkimmäinen vaihtoehto voitto. Ja ajattelin et punainen hius/pimppikarva olisi aika kiva mauste mun kirjaani.

En kyllä katunut vaikka en Iranin viestiin vastannutkaan. Hitto mikä yö. Ja se vaaleanvihreä jadelelu sointui vielä täydellisesti sen punapään väritykseen. Sillä oli poslari kuten arvelinkin. Hiusten nappaamisen kans meinasi tulla ongelma kun se nukkui niin huonosti. Mutta sain sen sillä tekosyyllä et sanoin et ”sun hiuksiin on jääny jotain kii” ja nappasin pari suortuvaa. Pitäisi löytää nyt se vitun kirja jostain.

Tänään olen vain maannut autuas hymy huulillani kattoterassilla arskaamassa. En halua ajatella huomista siivousta, en salikäyntiä, en viinan ja suolan keräämää turvotusta. Ah tätä elämää!

Hot:

nicole-kidman

Ja not:

christina-aguilera

Whoops

Hyi helvetti mikä olo. Lähin si illal kans sinne miskalle… p-man sai juotettua mulle TAAS jotain ponua karhujen ohel. En tajuu miten se taas meni siihe. Ja löyty aamul sähköpostista jotain tosi jäätävii intiimikuvii puoli tyhjän krokonpatjan kans (joita EN taida julkasta tääl). Se onki se ensimmäinen mitä haluis herättyään kattella, tiiätte varmaa. Et näin meni si tää vkl… Ja jotta morkkis ei jäis turhan vähäiseks, kadotin samalla reissulla skedekenkäni. WHAAAT?! En vaa tajuu, ei näkyny aamul missää. Pistetää p-manin piikkii. Onko äijil aiheest jotai tietoo? En kai mä sentää käyny uimaa niiden kans? Ja mun housutki oli viel aamul jotenki kosteet ja kulahtaneet. Hmm. Ei kauheen tarkkoja muistikuvia, voitko p-man valasta vähä pliis tai tää on vika kerta ku lähen sun ja miskan kans yhtää mihinkää. Sun pitäis vanhempana ja vastuullisena pitää pienemmästäs huolta. Nih, perkele! 😀

Jontte oli iha oikees, katottii parhaaks liueta paikalta ennen ku se virkos koomasta Hayley Williams look-a-likena. Päätettii liskohenkee vaalien lähtee pyntsalle ja sen kautta tasottaville. Mut joo… kylhä mä sen tiedän et me ollaa vähä käyttäydytty tääl lapsellisesti jonten poissa olles, mut kyl jontte tiesi mihi rupes ku meidät vuokralle otti.. itteensä voi pikkase syytellä. Taitaa tietää sen iteki ja siks oli niin kiukkunen, luulen ma.

Nyt jos vetäis päikkärit ja alkais sit illal kattelee mitä ottaa reissuun mukaan. Niijjoo, en oo varmaa ees kertonukaan tääl. Lähen tiistaina skede poikain kasn reilaa ympäri eurooppaa. Mulla ei oo ees tarkkaa kuvaa meidä reitistä ku jätin sen suunnittelun muide huoleks, mennää fiiliksen mukaa. Tarkotus olis olla reissus joku reilu viikko… skedeilyä, biletystä ja chiksei. Saas nähä mite onnaa… etenki viimosen kohal. Vaiiikea. xD

Todellisuus valkenee ja Leena kuumenee

Ei perkele, aivan kamala olo edelleen… mä en käsitä mitä vittua tässä kämpässä on tapahtunut. Ja noi saatanan pikkunilkit ovat sitten tehneet vaikka mitä mun poissaollessani. Ensinnäkin, näin jossain vaiheessa unta että mulla oli rintaliivit päällä, sellanen pistelevä ja puristeleva tunne. No eipä ihme kun aamulla herään -tai siis äsken- jonkun vitun hevostarvikepinon keskeltä!!!!! Ja kuten nyt huomasin Peemänin viimeisimmästä kirjoituksestakin niin voitte vain arvata mitä mun naamalle oli tehty. Ja kakaroita ei näy mailla halmeilla, ovat varmaan paenneet Pynsän rantaan ja hiipivät kotiin vasta sitten kun tietävät että mä olen taas vajonnut koomaan. Niiltä tuli äsken pahoittelun ja vittuilun sekainen tekstari koskien mun jagua. En halua edes käydä katsomassa mitä sille on tapahtunut. Onhan mulla vakuutus mutta tää tuntuu menevän jo niin täysin yli että musta tuntuu että jos vielä yksikin pisara tippuu tähän lasiin niin sitten alkaa totaalinen rytinä. Pitää soittaa mammalle. Sen seura on niin elävöittävää ja tervehdyttävää. Enkä sano tätä nyt vain siksi että se on äitini vaan siksi, että kyseessä on oikeasti todella hieno ja empaattinen ihminen joka tietää tasan tarkkaan mitkä sanat pitää missäkin tilanteessa sanoa.

Hunsvottisyrralta tuli äsken tekstari jossa se kyseli taas majoitusasioista. En ole jaksanut vastata. Jos äidin ja toisen siskon seura on inspiroivaa ja voimia antavaa niin tämä toinen on kyllä pelkkä verta imevä luuserimoskiitto.

Yritän saada jotenkin päätäni järjestykseen. Laitan korteni kekoon ja osallistun kundien Päivän pimu -reittaukseen. Tämä pimu on kyllä hivellyt silmiäni aikaisemmin Taloussanomian ja kauppalehden jutuissa hyvin leikattuihin jakkupukuihin soinnustautuneena bisnestiikerinä. Mutta löytyypä neidosta näköjään villimpikin puoli. Ette ikinä arvaa kenestä on kyse. Enpä olisi minäkään arvannut vielä jonkin aikaa sitten, että listalleni pääsisi Nordean pääekonomisti Leena Mörttinen. Vai olikse nyt joku affairs-osaston johtaja, iso jehu kuitenkin. Hitto mikä kissa. Löysin nimittäin googlettelun ja naamakirjailun kautta aika hemmetin kuvaavan foton tämän naisen todellisesta luonteesta. Näin sitä pitää beibi, paksu sikari huuleen, konjamiini käteen ja hiukset valloilleen. Ai saatana.  Tietääkseni tämä mimmi on valtiotieteen tohotori ja suoltaa niin fiksua niin fiksua ja vastuuntuntoista läppää Aamu tv:n haastattelussa, olen muistaakseni joskus nähnyt jotain livesettiä töllöstäkin. Mutta mun mielestäni tämä bilekuva paljastaa kaiken. Leena on juurikin nainen mun makuuni. Tiedän että ei uratykkimimmejä kiinnosta vittuakaan tämän maan kansantalouden tila ja köyhien ostovoima. Mä oikeasti näen sen tietyn hehkun donnien silmistä. Pitää etsiä tänne lisää kuvia jakkupukumimmeistä joilla on tuo tietty ihana hehku iiriksissään. Veikkaisin että tämän tyyppisiä lyylejä kiinnostavat erilaiset paksut patukat, hyvät alkoholijuomat ja vaikutusvaltaisissa urospiireissä pyöriminen. Toisin sanoen: talouslyylit haluaa rahaa, valtaa, rahakkaita ja vallakkaita ystäviä, edustuskämppiä ympäri Eurooppaa ja kevytmielistä hippailua raskaan kaliiberin seurassa. Ihan samaa haluan minäkin, tosin nuo patukat ihan vain sikareina:) Mutta nämä ovat juuri niitä asioita, joita Suomessa ei saa sanoa. Siksi talousmisut verhoaa todellisen minänsä kuivakkaaseen virkamieheilyyn ja lässyttää Ylen haastattelussa yhteisvastuullista paskaa maailmantaloudesta. Mutta ei tämän luokan naisia kiinnosta muu kuin oma talous ja hyvä niin. Tietenkin mun mielipidehän se vaan on mutta aika pirun monta naista hyvin monella tavalla tutkineena uskallan sanoa että näin on marjat.

Ärsyttävää kun Suomessa on niin valtava tabu sanoa, että pitää rahasta ja materiasta ja haluaa ympärilleen sitä ja ihmisiä, jotka jakavat samat intressit ja resurssit. Mä haluan tutustua Leenaan. Sitä ennen voisin koeajaa pari jakkupukuista pikkupomoa matkalla kohti suurta tavoitettani. Kuulkoon sen nyt koko maailma: Minä haluan kellistää Leena Mörttisen!!!!!!!!!!

1036-Leena_Morttinen

Leena%20M%F6rttinen%20211108

leenakuumana

Väsynyt maailmanmatkaaja

Ei tsiisus kraist….tulin pari päivää sitten Aasian turneelta Tallinnaan Robinin luo ja nyt taas Mansessa. Aivan järkyttävä jet lag edelleen. Asiaa ei ainakaan auttanut se että Tallinnassa ei tullut levättyä yhtään vaikka siksi sinne menin. Jotenkin arvasin että Testoksessa on melkoinen hulina päällä nyt kun toinenkin kämppis muutti tänne. Robin lupasi että saan hengata sen white palacessa pari päivää jotta saan unirytmin takaisin kondikseen. White palace on siis sen toinen kämppä joka on sisustettu lattiasta kattoon pelkällä valkoisella.ö Ja se on tehty todella innovatiivisella ja upealla tavalla, uskokaa tai älkää.’

Enivei, meidän piti ottaa Robinin kanssa yhdet Cuba Libret ja sit sen piti häippästä toiseen luukkuunsa. Mutta eihän se niin mennyt….vedin niitä Cuba Librejä, Mojitoja ja Singapore Slingejä kaksi vuorokautta putkeen, ihan hämärää menoa…. en ole ihan varma näinkö unta vai olinko jossain vaiheessa oikeasti sellaisessa pitkässä limossa joka oli sisustettu vaaleanpunaisella karvalla.  Ja Robin, se vitun kettu, ei tietenkään suostu kertomaan mulle oltiinko me jossain vaiheessa sellaisessa vai onko kyse mun omasta häröilystä.
Mä olen ihan sekaisin. Täytyy ottaa omaa lomaa ensi viikko. Pitää detox-kuuri ja tutustua vaikka buddhismiin tai kabbalaan. Jotain. Mulla on ihan epätodellinen olo ja mietin vain missä mun pillukirjani on. En ole nähnyt juurikaan jätkiä tänään kämpillä ja mulla on pahoja aavistuksia niiden tekemisistä, en ole jaksanut lukea tätä blogia tarpeeksi tarkasti joten en tiedä mitä kaikkea pahaa ne ovat tehneet ja tuskin ne sitä kaikkea tänne kirjoittaisivatkaan. Tai toisaalta en yhtään ihmettelisi. P-man on juuri sen tyyppinen jamppa että sen mielestä on hauskaa kirjoittaa blogiin pahanteostaan kun tietää frendin olevan avuttomana maapallon toisella puolella.

Ei tässä auta kuin yksi tasoittava urospaukku. Tuhti siivu chorizoa vodkanaukun kyytipojaksi. Mutta oli se pojjaat tämän olon arvoista. Tuntui upealta vaellella hienoissa hotelleissa vaaleisiin pellavahousuihin ja panamahattuun pukeutuneena ja imeskellä johonkin ananakseen väkerrettyä paukkua samalla kun taskuvenukset kehräävät jaloissa ja suunnilleen taistelevat huomiosta.

Vittu. Pitäisi katsoa postit. Ei jaksa. Haluaa nukkua.

KP: Tapparafani kylmiössä

… tämä bilettäminenhän käy ihan työstä. 😉

Hyvää yötä ja huomenta. Meikäpoikaa sammuu just ny. Voi luoja, missä kunnossa Testos on. Kirjoitan huomenna lisää mutta muutamana nyanssina kerrottakoon, että;

– ribsit oli uunissa etkoilla n. 2,4 tuntia

– suljettii poikain kanssa yks Tappara-fani kylmiöön ja pidettiin siellä, kunnes sen munakarvat oli huurteessa…

– mä keräsin käheetä huomioo Lovessa puhuvissa kalsareissa, jotka tungin farkkujen alle omien boksereiden päälle… Long story.

– Erkan dekissä on nykyään Sale Niinistö -tuninglook

Moro ny!

OHI ON! :D

Eli ensimmäinen kokonainen päivä testokses alkaa kääntyä iltaansa. Tähän asti kaikki ok. Jatkettii tos p-manin kans viel muuttopuuhii, eli siirreltiin vähä huonekaluja mun luukus ja otettiin kyytipojaks pari otsoo. Oon viel vähä pyörryksis täst kulttuurishokista. P-man osu aika nappiin tol ikäarviol, oon siis 20v jäpikkä ja testokseen päädyin suoraan kotoo. Lukion jälkeen ja armeijan kautta tosin. Syksyllä olis tarkotus alottaa koodariopinnot ammattikorkees. Jotenki oon vähä skeptine tommosen kans, ku oon kuitenki koodaillu koko pienen ikäni, mut kattellaa jos siinä si neljän vuoden aikana tulis opittuu jotain uuttaki. Sais ny ees ne paperit, nii olis helpompi soluttautuu sit aikanaan työmarkkinoille. 😉

 

Pakko myöntää et on kyl helpottunu olo ku ei tarvii olla missää opiskelija-asuntoloiden jonoissa kyttäämäs mitää kuppast 12 neliön siivouskomeroo lapinkaaresta kerroskeittiöllä ja jaetulla vessalla ku kerta voi asua hulppeesti suurinpiirtein samalla hintaa villa testokses ~200 neliön puitteis. Ei ollenkaa huono tää ratkasu, meitsi diggaa! 😀 

 

Ja oon mä kyl p-maninki puolesta onnellinen, et se pääsi sen syöjättären pauloista ja valmisomakotitalopakettihelvetistä irti!! Mäki tiän yhtä ja toista seijasta ja vielä enempi sen pikkusiskosta… sitä kauttahan me siis p-manin kans muutama vuosi sitten tutustuttiinkin, ku seukattiin syöjätärsiskosten kans. Istuttii joskus nelistään iltaa ja me äijät bondattiin aika instanttina vaikka ikäerooki vähä oli. Ny ollaan kohtalotovereita nii monella tapaa. Kuka olis arvannu et muutama vuosi myöhemmin asutetaan villa testosta, en mä ainakaa!! 

 

Mut nii, kaarina oli sinänsä vähän vähempi kusipää ku seija, ei mulla sitä kohtaan suurempii kaunoja oo. Kaarinaa vaa jostai syystä lakkas kiinnostamasta pippeli. Mitähän se si kertoo musta miehenä?!? Tästä vois avautua joskus ajan kans vaikkei se ny mikään ihmeellinen tarina ookaan. Tiivistettynä: seukattiin pari vuotta, päädyttiin teinikihloihinki asti. Kaarina ”pääsi” vuos sitte opiskeleen siskonsa jalanjäljissä naistutkimusta ja sit keksi aika pian et sämpylä kiinnostaaki nakkia enempi. Ja niin se si dumppas mut toisen (muijan) takia… toivottavasti puskat on aidan toisel puolen rehevämpii ja mehevämpii. Syytä olis si kans olla. 

 

Mut ilosempiin asioihin. Olisittepa muute nähny p-manin ilmeen ku se tajus tänää et en muuttanu yksin, vaa mukana tuli tollanen pieni laivakoira nimeltä Mitsu… must tuntuu et Mitsu sai mua enempi alotuspojoja kerta se on lihansyöjä, toisin ku meitsi. 😀 

 

Oon täs illasta tuijotellu tubest videoita. Löysin tälläsen sketsisarjan ku ”ihmebantu”. En oo aiemmin törmänny, vaik ilmeisesti tää on aika suosittu. Mut siis iha loistava. En tiä onko se tää krabbe, uus pienehkö uusittu nousuhumala (kiitos p-man tuopista) vai mikä mut tää kyl jotenki iskee nauruhermoon. Tässä hyvä esimerkki tyylikkääst tosi-tv parodiasta. http://www.youtube.com/watch?v=1MTL-QbeWS8

 

Näihi tunnelmiin onki hyvä lopettaa tältä iltaa. Kohta Mitsun kans puistoon iltakuselle. Läheks p-man megeen, kuselle siis? 😉

%d bloggaajaa tykkää tästä: