Tippuriteinin piinaviikot!

Muistattekos, mitä tapahtuu huomenna, 27.11.? Älä osta mitään -päivä. Tuli siis hiukka kiire sännätä kauppaan. Pitäis löytää uus puhelin (btw: Yonten firman piikkiin!) sekä ostaa safkaa ja juominkia viikonlopulle. Kännykkä on renkannut siitä asti, ku heräsin Siuron mökiltä etumus jäätyneenä joitain villei iltoi sitten. Voi kulliparkaa ja tupla voivottelut puhelinparalle…

Näyttö oli pimeenä osittain ja sitä koristi myös suhteellisen isokokoisen tassun aikaansaama raapasujälki. Käytännössä ruutu oli laidasta laitaan asti halki. Ottaisin kuvan, mut se on hankalaa, ku kamera on puhelimessa. 😉 Aloin miettiä, olinko Ipassa tai Siurossa jossain kovemman luokan katutappelus, koska ei ruutu hajoa mistään pikkukopautuksesta. En muista ainakaan moista. Ehkä oon vaan kaatunut puhelimen päälle tai lyöny sen vahingossa johku takan kulmaan. Kajari on tööt. Soittajan ääni rätisee helvetin ärsyttävästi. Tuli mieleen mummolan 60-luvun luuri.

Viimeinen niitti oli korjata puhelinta itse. Jouduin teippaan kuoret kii, ku paskoin parit ruuvinpäät flow-tilassa. Samoin jäi yli pari osaa. Mitä lie. Toinen on semmoinen kuparinvärinen nuppineulan pään kokoinen ja ampullin mallinen jude. Toinen taas musta muoviosa, jossa saattaa mikroskoopilla havaita jotain vitun liimaa. En tiedä, ihan sama, ku nyt toimis jotenki huomiseen tuo kaamea kapula. Nim. Koulutusta vaille elektroniikkainsinööri. 😉

Luuttua perkele.

Puhuin tänään Tippuriteinin kanssa tulevaisuuden työkuvioista. Niin, meistähän tuli siis työkaverit. Yontte jätti mut suht kuseen eukon perehdyttämisen kanssa, koska äijä ittehän on suuntaamas Lappiin stressisemmaan. Ja meikän pitäis ajaa femakko sisään tuleviin tehtäviin. Voi vittu, mä oon yhtä noviisi. Sain Yontelta onneks suht selkeet speksit: ”Tee muijan elämästä helvettiä”. Reilu peli on perseestä, eiks jeah…?

En ottanut tota täysin tosissani, koska tiedän femakko-hippi-radikalisti-vegaani-anti-kapitalistin kärsivän riittävästi jo siitäkin, et joutuu ylipäänsä tekemään töitä toiselle ja vieläpä mulkun alaisena ja suht ahdistavassa ilmapiirissä. Ja virheisiin ei varaa, koska Y kostaa taatusti. Se on pidettävä mölyt mahassa ja tippuri omissa pöksyissä.

Koitin tänään kasata jonkinmoista alustusta eukolle ja sainkin sen suht hyvälle mallille. Pistän muidun paitsi hoitaan kaikki assarin, sihteerin ja harkkarin paskahommat kahvinkeitosta siivoukseen, myös duunaamaan meitin ens vuoden hittituotetta varten pohjatutkimusta. Tarkoittaa siis käytännössä eräänlaista media-analyysia. Toimistolla oottaa parin vuoden Seiskat paperinumeroina paskahuussissa. Eukko saa putsaa ja lajitella ne. Lisäksi tein alustavan listauksen Suomen suosituimmista juorusaiteista ja pistän neitokaisen käymään ne läpi ja kirjaamaan halutut havainnot rapsoiksi. Tarkoituksena ois luoda jonkinmoista pohjatietoa siitä, milaisiin vaikeuksiin nämä realitysarjojen taukit ovat ajautuneet yksityiselämässään, ja etenkin median näkökulmasta.

Tippuriteinihän ei ole ikinä käyttänyt exceliä, mutta Yontte laittoi sille jotku amk-aikaiset excel-prujut meilillä tänää. Oliko siinä nyt sit 114 sivu asiaa ja maanantaina pitäis olla pro excelöinnissä, tai tulee noutaja = meikkis. Mutta tällaista Manseen loppuviikosta. Täytyy joku päivä avautua uimareissusta. Oli muuten viimeinen kerta seuraavaan 80 vuoteen. Moron! Älkää unohtako Totuuden hetkeä tänää! 😉

Teemaviikko: Miehet ostaa, naiset shoppailee

Mul oli täs parikin erikoist härveliä esiteltäväks mimmiteemaviikolle, mut sit törmäsin ni mielenkiintoiseen katsaukseen naisten kulutuskäyttäytymisestä, et värkit saa venaa. Meikä on jotenki kuvitellut, että teinit ja keski-ikäiset äijät ois sitä suurint ostajamassaa, mut ainakin Jenkkilässä tilanne on toinen. Tässä lyhyt kooste naisista kuluttajina! Ei passaa aliarvioida GirlPOWERIA.

"Hei! Minä olen nainen ja olen perheen kulutusjohtaja".

1. Vaikka naisten dollari (ja euro) on about 80 prossaa miesten palkkaeurosta, niin naiset tekevät kaikista ostopäätöksistä kotona n. 80 prossaa. Naiset myös paneutuvat shoppailuun aivan eri tavalla kuin me miehet. He vertailevat vaihtoehtoja, selvittävät tarkempaa tietoa ja ennen kaikkea ostavat vähemmän mainoshuumassa kuin me ukot! Naisostajaa tulis kutsua ”perheen kulutusjohtajaksi” sanoo ammattilaiset.

2. Naiset eivät luota perinteisiin tv-mainoksiin, mikä on pakottanut myyjät muuttamaan markkinointitapaansa. Perinteisten mainosten sijaan rahaa tulisi laittaa lehtien tuotekatsauksiin sekä erilaisiin täsmäiskuihin, kuten tuoteasetteluun mielenkiintoisissa ja arvostetuissa talk showssa (Esim. Oprah) ja promootioihin myyntipisteissä. Näitä kohtaan mimmit on vähemmän skeptisiä. Ai, on vai?

3. Naisten ostovoima on kasvanut 50 vuodessa n. 63 prosenttiyksikköä, kun miehillä vastaava luku on n. 0,6. Jenkeissä 75 prosenttia naisista, jotka työskentelee vähintää toimitusjohtajan tittelil, tienaavat enemmän kuin miehensä. (Martha Barletta, Marketing to Women. How To Understant, Reach and Increase Your Share of the World’s largest Market Segment). Aika kovia lukua, wow!

4. Yritykset, jotka aikaisemmin suhtautuivat naisostajiin skeptisesti, ovat kääntäneet kelkkansa täysin. Perinteiset miesten tavarat, kuten puutarhasetit, työkalupakit ja autonkorjausvermeet, on stailattu ja personoitu naiskohderyhmille. Meidänkin mutsi nakuttelee taulut seinille pinkinpunaisella pörrövarsisella vasaralla. Kukkapenkin välit se mittaa Burberry (?)-mitalla. Isällä ei ole enää mitää saumaa tehdä näitä hommia. Faijaa varmaa harmittaaki ni helvetisti. 😉

5. Naiset muodostavat merkittävän osan luksuskuluttajista! Keskituloiset naiset ovat omaksuneet merkkituotteiden ja -suunnittelijoiden arvomaailman, ja innostuneet syytämään rahaa ko. sektorille. Markkinoijat ovat luoneet näille naisille oman kategorian: keskituloiset massaluksuskuluttajanaiset. Mm. BMW:tä ja Mercedekseltä löytyy naisille suunnattu tyylikäs semiluksusmallisto. Kokemuksia plikat?

6. Naiskuluttajat ovat markkinoijalle suurempi haaste kuin mieskuluttajat. Naiset ovat kiireisiä ja heillä on lukuisia eri rooleja, joissa he ovat yhtä aikaa ostopäätöksiä tehdessään. Nainen voi olla samaan aikaan johtaja, äiti, puoliso, lapsi, ystävä, testimonial-henkilö, mielipidejohtaja yms. Naisille markkinointi vaatii näiden roolien ymmärtämistä, ja miehillä ei useinkaan ole naisten haluista ja tarpeista mitää käryä, vaikka he kuvittelisivat näin. Jep, voin niin kuvitella ton! Tätä jo Reenolle muistaakseni hehkutin…

7. Kun ennen puhuttiin multitask-ihmisistä, jotka suorittivat monia tehtäviä yhtä aikaan, nyt naisista puhutaan termillä multiminding. Naisten päässä pyörii enemmän ajatuksia, muistamista ja huomiota vaativia asioita kuin miesten. Minuutissa mimmi saattaa ajatella: lapsen hakemista kerhosta, auton pesettämistä, ruuan laittamista kotona, junnun vaatteidenpesua, sopivaa tv:n katseluhetkeä, tulevaa tyttöjeniltaa sekä miehen viettelemistä. Tällaisen multiminding-naisen huomio on suht vaikea saavuttaa perinteisen median keinoin! Siksi erilaiset tuotekokeilut, spottaukset, tapahtumat ja arvostelut tavoittavat naiset paremmin. Ni, ettäs tiedätte!

8. Naisostajia ei kiinnosta/vakuuta bullshittiä tai liian vaikeaa termistöä käyttäjät myyjät, eikä etenkään tylsät ja tekniset tuotteet. Etenki knoppailevat miesmyyjät saa naiskuluttajan pakenemaan. Toisin kuin luullaan, naiset ostavat paljon tekniikkaa ja elektroniikkaa, mutta myyjän on ymmärrettävä naista ja puhuttava tälle käytännöllisin ja selkein termein. (Wendy Liebmann, President of WLS Strategic Retail ja author of How to America Shops) Teknisiin tuoteryhmiin on alkanut ilmestyä yhä enemmän designattuja kameroita, läppäreitä, puhelimia ja televisioita. Näitä naisetkin ostavat mielellään! Eikun pinkkiä pintaan… 😉

Niin, että pitäkää vaa tunkkinne sellaiset firmat, joihin palkataan pelkästää miesinsinöörejä, -tuotteistajia, -myyjiä ja -markkinoijia. Mä palkkaan ainaki vaan mimmejä jatkossa. Ja perustellusti: Nainen naista ymmärtää!

Lähde:
http://www.businessweek.com/bwdaily/dnflash/feb2005/nf20050214_9413_db_082.htm