Flunssainen farmari

Kuume alkaa olla laskusuunnassa, mutta olo on vielä ontto ja unirytmi ihan sekaisin. Eikä tää kaamos auta asiaa yhtään. Tylsäksi käy kun ei ole vielä iskussa, mutta tulee kohta makuuhaavoja tästä makaamisesta. Onneksi mä olen keksinyt itselleni peintä viihdykettä, nimittäin naamakirjan Farmville-pelin. Pelaan sitä siis yksityisessä naamakirjassani. Ihmettelin pitkään, että mitä vitun sorsa- ja kurpitsapostauksia kaverit lähettelee mun seinälle. Olisikohan ollut uutisissa pari viikkoa sitten juttua siirtolapuutarhoista ja siitä, että ihmiset joil ei ole omaa pihaa tai palstaa, ovat kiinnostuneet Farmvillestä.

Peli on yllättävän addiktoiva. Olen nyt tasolla 9 ja huomaan miettiväni, ovatko palstat tasaisissa riveissä, missä järjestyksessä mun kannattaisi viljellä, istuttaisinko koko pläntin täyteen samaa tavaraa. Aluksi vedin sinne kaikki mansikat, soijapavut ja kurpitsat sekaisin. Mutta sit huomasin, että on paljon kivemman näköistä, jos palstalla on vain yhtä ja samaa kasvia. Nyt mä alan varmaan keskittyä artisokkiin. Tossa pelissä toimii paljolti verkostoitumisen logiikka, joka mua on pitkään kiinnostanut ja josta olen luennoillakin puhunut. Smile and they will smile you back. Niinku lannota kaverin siemeniä ja se lahjottaa sulle kanan, jonka voit myydä tai ottaa tilallesi munimaan 😉

Olen viritellyt taas peliä iranilaiseen tsubuuni nyt kun kkulli on parantunut. Sovittiin eilen tekstareilla, että kun olen parantunut, tehdään jotain kivaa. Mitäköhän se vois olla 😀 Jos mä pelaisin sen kaa Farmvillee ja vähä lannottaisin sen vakoo…

Nyt se naapurin räkäperhe mesoo tuolla rappukäytävässä. Se mutsi on ällöttävä hurmosmamma. just tollanen hirviö, jonka on pakko päästää räkäpaiseensa tarhaan levittään tauteja heti kun on eka kuumeeton päivä. Mä kerran murisin sille yhelle mukulalle kun se mutsi ei huomannut. Kakru alkoi itkeä kuin vietävä mutta kun ei se natiainen mitään puhua osaa vielä, niin se mutsi ihmetteli että mikäs meidän Aatueemeliadalmiinalle tuli. Buaahhhhaahhhhhaaaaah!

Ai niin, se tippuriteini aloittaa yhdyskuntapalveluksensa viikon lopulla. Ehkä mussa on vielä bakteereja jäljellä ja voin tartuttaa sen vuorostani.

Julkinen anteeksipyyntö

No tässä olis nyt tämmönen. Kaikille tilannetta tuntemattomille siis tiedoksi, että mä olen pelännyt sikalnenssua ihan hulluna, koska en saa rokotetta, vaikka se kuuluisi mulle. Mä kun olen yrittäjä=toimeentuloni on täysin riippuvainen itsestäni ja terveydestäni. Päätin viime viikolla että olen saanut tarpeekseni kaikista paskaperseistä jotka liikkuu kaupungilla räkimässä. Ja kun meidän taloyhtiössä joku lapsiperhe tuli sairaaks, mä päätin, että kämppä eristetään nyt ja me jäädään sisälle turvaan kunnes mä saan rokotteen. Meillä meni sukset ristiin P-manin ja E-richin kanssa. P karkas heti ekana iltana ja nyt näky erppakin kadonneen. Ja kaiken kukkuraksi mä olen tullut viikonloppuna kipeeksi vaikka olen desinfioinut koko ajan, tukkinut ilmastointikanavat jne. Kauhee ripuli, kurkkukipu ja kuume perjantaista asti. Mulla saattaa nyt olla se sikalenssu, mutta multa ei oteta testejä kun en ole tarpeeks huonossa kunnossa.

Anteeksi nyt sitten P ja E että pahoitin mielenne karanteenilla, vaikka olen edelleenkin sitä mieltä että mulla oli ihan hyvät syyt siihen. Millään ei oo enää mitään väliä koska mää oon jo kipee ja jouduin perumaan jo tämänpäiväiset palaverit ja huomisen isohkon koulutuksen. jee jee.

Ristipissarit Twitterissä

Me ollaan ny nääs Twitterissä.

Mitäs sitä muutakaan kipeenä kun netissä. Loin meille vihdoinkin Twitter-tilin, muttei mitään hajua miten toi saatana toimii. Iloiset linnut lentelee ympäriinsä pitkin ruutua ja tuntuu, että kuume nousee pelkästään niiden ylipirteistä liikkeistä. Tsiisus sentään. Neuvoja ja vinkkejä Twitterin kanssa puljaamisesta otetaan ilolla vastaan.

Nyt pieni tauko nettailusta. Karhu laskee kuumeen, eiks joo? Kyytipojaksi HK:lta viljapossun sisäpaistia, makuna tietty hunaja. Bongasin ton jostain uutuusluettelosta. Nam, nam, nam… 😉 JÄÄKAAPILLE SIIS.

EI jaksa, EI pysty, EI voi, EI halua

Pitäisi vissiin nousta, mutta ei jaksa. Koko yön oli kuumetta. Ei mulla mittaria ole, mutta hikoilin kuin läski sika saunassa. Valvoin aamukuuteeen asti (taas vaihteeksi) ja kattelin boksilta 24:n uusintoja. On se Jack aika äijä. Joskus keskellä yötä blogiin oli tipahtanut Hennon kommentti, muttei jaksanut julkaista sitä. Aattelin, että säästetään nyt aamullekin vähän tekemistä.

Mitähän helvettiä sitä sit tänään keksis? Salille tekis mieli, muttei pysty meneen. Saatana soikoon, kun ei ole Jonttekaan tilannu AIO:a. On tää niin väärin että ne, joita huvittais liikkua, ei pysty. Ja sohvaperunat pysyy jostain kumman syystä terveenä, jotta voi jatkossakin kuluttaa laiskalla perseellään sitä yybermukavaa tv-tuolia. Niin, ja lihoa tyytyväisinä, saada kaikenmaailman sydän- ja verisuonisairaudet sekä kakkostyypin sokeritaudin. Pystyisköhän sitä meneen uimahalliin?

Ei kyl kantsis ottaa riskejä ja urheilla kipeenä. Yks suunnistajakaveri sai pahan sydänlihaksen tulehduksen, kun veti treeniä kuumeessa. Oli sairaalassa viikkoja ja pääs liikkumaan vasta puolen vuoden päästä! Hullukshan tossa tulis, jos moiseen joutuis.

BTW:Etsiessäni aiheeseen sopivaa kuvaa, löysin psykedeelisen sydän -gif-animaation, jonka oli tehnyt Länsipuiston koulun oppilas Jane. Koska haluan säästää lukijoiden krapulaisia silmiä vilkkuvalta ja pomppivalta animaatiolta, pistän sen ainoastaan linkkinä tähän. Jos tuntuu siltä, että krabbeoksu ei meinaa millään tulla, paina tästä ja tuijota tota brightnesit täböllä 10 minuuttia. Linkin avaaminen omalla vastuulla. 😉