Rektaalirauha!!!!

Koin tänään yhden elämäni kamalimmista hetkistä. Vatsa möyri levottomasti jo Thaikuissa eikä se ole vieläkään asettunut kunnolla. Ei mitään kauheaa varpusparveilua mutta enpä uskaltaisi lähteä torikahveille paikkaan, jossa ei ole kunnon saniteettitiloja lähistöllä. Menin tänään Koskiklinikalle valittamaan vatsaani. Mut tutki sellainen setämies-lekuri, jonka valkoiset hampaat hohti häkellyttävinä ruskeaksi paahtunutta ihoa vasten ja paksut kultaketjut killui kaulassa ja ranteissa. Tää postaus keskittyisi varmaan koruihin -olen harkinnut samantyyppistä korusettiä kuin setämiehellä oli- mutta siellä tutkimuksessa tapahtui jotain niin kamalaa että en pysty ajattelemaan mitään muuta ja tää tulee varmaan painajaisena uniinikin ens yönä.

Lekuri paineli vatsaani ja alaselkääni siinä tutkimuspöydällä ja totesi vain yht äkkiä kylmän viileästi että ”minäpä koitan vielä tuolta peräaukon kautta”! Menin niin shokkiin että en ehtinyt reagoida siihen mitenkään kun kumihanskaan verhottu sormi jo muljahti kakkoseeni. EI SAATANAN HELVETIN VITTU! HYI VITTU VITTU VITTU! Ensinnäkin, mun perseeseen ei kajoa kukaan, ei edes yksikään nainen. Se on exit only -meininki meikäläisellä. Ja miehistä puhumattakaan saatana! Mulla on oikeasti sellainen olo kuin mut oltaisi raiskattu. Hyi helvetti. Lähtee meinaan sellaista palautetta Koskiklinikalle ettei mitään rajaa. Soitin jo lakimiesfrendilleni ja se selvittää voisiko tosta nostaa jotain kannetta, tosin se sanoi että heikolta näyttää kun sen hoito, joka opiskelee lekuriksi, oli sanonut että tollaisessa tutkimuksessa se oli mukamas ihan ok toimintatapa. No ei vitussa ollut!

Nyt meni pillun päreiks detox-kuurikin. Juoksin nimittäin saman tien Konttoriin vetään kaks tuoppia ja sit hippulat vinkuen Stokkan Alkon ja Herkun kautta himaan. Mä en toivu tästä ilman paria äijä-snapsia eeeerittäin tuhdilla chorizo-lirvulla.

Vituttaa sekin että mä en tod. voi ostaa nyt sitä himoitsemaani korusettiä kun sen äijän teko nousee mun mieleeni vaan koko ajan. Ja mua alko jopa ällöttää mun kantasormus, mun rakas 24 karden rakkaani joka on uskollisesti killunut tossa sormessa jo kymmenen vuotta. Mutta toisaalta mun pitäisi varmaan vähentää korujen käyttöä nyt kun on toi tatuointi ettei ala muistuttaa jotain miesstripparia. Niin mä tosiaan otin siellä matkalla tatskan. Mutta nyt masentaa niin vitusti etten sitäkään jaksa hehkuttaa. laitan vaikka huomenna siitä kuvaa jos olen jo paremmalla mielellä.

Nummer tre!

Nooooniiii, täällä taas ja källi nro 3 completed!

 

Källejä keksies mietittiin pitkään ja hartaasti millasista jutuista jontte saattais diggaa. Oke, täytyy myöntää et toi eilinen ponien valjastus saattaa tuntuu liian överiltä väsyneen matkamiehen mielest, mut meil on vakaa luotto, et sitte ku jontte on vähä levänny ja kattelee sitä huoneen sokkeloo vaakatasost käsin, nii se osaa ehkä jo arvostaaki sitä. Ja etenki yöpöydäl laiduntavaa paskaponii. 😉

 

Mut asiaan. Ajatus tän päiväsestä källistä synty jo viikonloppuna ja se ite idea oli sikäli simppeli, mut toteutus sit vaati jo vähä enempi. Eli missiona oli hommaa käytävälle/jonten makkarin edustalle sellanen vanhanaikanen vuoronumeroautomaatti. Sellane mitä on esim kauppojen lihatiskeil. Ny tarvittiin vastaava siis jonten omaa lihatiskii aatellen. Täytyyhän kimmojen tietää oikee järjestys. Pahempi kränä siit varmaan syntyis, et kuka saa eka sitä jonten makkaraa, ku kaupan lihatiskil jostai hikisist grillikyljist. 😉

 

Oltiin täs pohdittu lähimmät mestat mis niit vanhoi punasii tomaatteja viel löytyy. En paljasta täs kohdemestaa, mut se oli semmonen, jossa sattu oleen yks p-manin tuttu töis ja siel ollaan siirtymäs just ens viikol digitaalisiin malleihin. Tää tomaattikeikka oli vähintään jotenki ennalta määrätty, nii smoothisti nää meidän järjestelyt meinaa meni! Eli tää p-manin kaveri oli saanu sovittua niide bossin kans et ostaa välistä si yhen vanhan itelleen. Tosin vaihto olis oikeesti vasta viikon päästä, mut sen verran isost puljust on kyse, nii kaveri vakuutteli ettei yhellä tomaatilla ja viikolla oo väliä. Mistä päästään seuraavaan vaiheeseen, eli ite salakuljetukseen. 😉

 

Oltiin käyty vähä kouluaan jonten vaatekaappia hyvissä ajoin ennen eilisiä valjasviritelmiä ja otettu sieltä talteen pari sinistä puvuntakkia. Tänää sit vuorostaan käytii painattamas pari tummansinistä lippistä tekstillä ”Penan huoltoliike”. Nokkelimmat tyypit saattaa jo ny hiffata mihin tää on menos. KYLLÄ! Me poijjaat paineltiin sisään ku mitkäki ammattilaiset, käytiin ilmottamas lähimmälle myyjälle ”tulimme nyt hakemaan tämän automaatin huoltoon, kuten aiemmin sovittiin” ja myyjä jäi tuijottelee hoomoilasena ku napattiin laite omiin pikku kätösiimme ja paineltiin pokkana pois paikalta kera tomaatin. Ai että ollaan tyytyväisii itteemme ja TÄSTÄ jonttekin tykkää iha satavarmana!! Täytyyhä jonten kaltasella äijällä ny oma lihatiski jonotusnumeroautomaatteineen löytyy, vai mitä mieltä ootte?!

 

Tässä tää tän päivänen källi, seuraavaa ootellessa. 🙂 Huomisen pläjäys on jo suunniteltuna, vaik suunnitelmat vaihtukin vähä lennosta. P-manilla oli meinaa tänää ton meidän tomaattikeikan jälkeen se lekuriaika. Siellä sit tohtori kerto kuvista, et olkapään setit on revenny pahastipahasti ja leikkaukseen pääsis joko peruutusajalla NYT tai vaihtoehtosesti sit vasta yli puolen vuoden jälkeen. P-man on siis parhaillaan olkapääleikkaukses ja sairaalas menee ainakin tää yö, huomen tiedetää paremmin miten operaatiot meni ja koska pääsee pois. Sen verran lupaan kuitenki et huomisen källi toteutetaan kyl yhdes tuumin ja ajallaan, mut sen raportin ilmestyminen voi viivästyy päivän tai pari. Mut eiköhän villa testos pysy pystyssä pari päivää meitsin ja mitsunki toimesta. 🙂 Ilmottelen heti ku tiän mikä on p-manin ja olkapään tilanne.

 

Nyt ulkoileen, mukavaa iltaa tyypeille! 🙂