Että semmonen isänpäivä

Nonii, lupasin raportoida tästä faijan mainitsemasta YLLÄRISTÄ ja isänpäivästä noin muuten. Eli aamupäivä meni tääl ihan mukavasti, Ansun kans herättiin aikasemmin viritteleen aamupalaa, joka sit kiikutettiin suoraan sänkyyn lahjojen (= Fazerin suklaamättöjen) kera. Faija on onneks huumorimiehiä ja repes ihan täysin lahjalle! 🙂 Taustoja tuntemattomille siis tiedoks, et faija työskentelee aika korkeel paikal Fazerin ruotsalaisella (tai no nykyään norjalaisomisteisella) kilpailijalla…

No joo, siinä sit aamupalailtiin ”uusioperheen” voimin, mukana mun ja Ansun lisäks siis tietty faija ja sit sen nainen ja naisen 14v tytär, Freja. Ihan kiva tyttö, mut eipä sen kans kauheesti oo puhuttavaa, paitsi se taitaa pitää jotain muotiblogia, täytyy udella siitä tarkemmin. 😉 Mut päällisin puolin se on vielä pahemmin hemmoteltu ku me. 😀 Meil sentää on mutsi aina pitäny jotain rotia täs touhus.

Faijan naisen, Carolan (ei se laulaja onneks) kans on muuten hieman kalseet välit, koska porukoiden eron jälkeen paljastu, et jotain säätöö faijalla oli Carolan kans jo joskus kauan sit. Turha sen on kuvitella, et kutsuttais sitä termillä styvmor kuten se haluais… Eikä siinä mitää, iha asiallisesti ainakin ite oon sitä kohtaan käyttäytyny ku en jaksa kehittää mitään ylimäärästä draamaa, tilanne on mikä on, eikä muutu millään raivareilla.

Mutta ny niihin ylläreihin – kyllä monikossa. P-man osu pelottavan lähelle arvauksineen… tosin ei oo tulos pikkusiskoo vaan veli!! 🙂 Tää oli hyvä uutinen ja siis se faijan mainostama ylläri ja lopulta päivän ainoo hyvä juttu, koska sit ihan ohimennen tuli ilmi asioita. Esim ihan tälläne pieni juttu, et koska ollaan Ansun kans jo molemmat ”isoja” lapsia, nii rahahanat tyrehtyy täysin, eikä meille heru enää mitään avustusta.. jumalauta! Ei siinä mitään, tavallaan ihan ymmärrettävää, mut ku tää oli ollu sen muijan idea, ei faijan. Vittuako se puuttuu meidän perheen asioihin, kun ei siihen kuulu!?! Eikä tuu kuuluunkaan, vaik pusertais tähän maailmaan 10 kersaa. Tää uus pikkunen tulee oleen mun perhettä, mut toi muija ei. Ja niin bisnespomoo ku faija onki, nii ihan tossun ja tussun allahan se on koko äijä. Ei pysty tajuaan miten hyvin Carola on sitä onnistunu manipuloimaan.

Eiks sen pitäis olla faijan itsensä päätettävis millä tavoin se on läsnä meidän elämässä? Rahan ohel ei oo kyl ollut juurikaan muuten (paitti jettikyyditysten muodos joskus, mut rahalla sekin) ja siis voin kertoo, et ottaisin sata kertaa mieluummin oikeesti läsnä olevan faijan ku sitä rahaa, mut tiiän et ensin mainittua ei oo herumas ennen ku helvetti jäätyy. Ja tää vaikuttais ny vähän siltä et se meinaa feidaa kokonaan. Vähän meinaa latistu isänpäiväfiilis… vituttaa vähä, lähin siitä aika pian sit jätkien kans skeittaan Bryggerietiin ja sulatteleen juttuja. Siel sentää oli kivaa. 🙂

No mut Ansu ei sit ollu yhtä zen vaan se veti ihan täydet kilarit, pakkas kimpsunsa ja lähti bussil kohti Uppsalaa… lähti fammulle, joka oli siis saanu kuulla faijalta tosta Carolan ”takeoverista” eikä suostunu tuleen tänne etelään ees sen uhalla, et missaa meidän näkemisen ja tiiän, et se ottaa sil koville.. Mä päästin Ansun sit lähteen sillä ehdolla, et se sit on ajoissa venaamas Tukholmas ku mä ländään huomen päivällä vaihtaa konetta. Joopa joo, tämmöstä siis täl kertaa. En mä oikeen tiedä pitäiskö itkee vai nauraa, nyt just ainaki repeilen. Mun elämä on onneks kuitenki Suomessa, Manselassa ja TESTOKSESSA!! Nih, perkele!!

Mites isänpäivä on sujunu siel kotipuolessa? Toivottavasti seesteisemmin ku tääl. No mut huomen poijjaat nähään! Löysin muuten loistavan vempeleen teemaviikon analyysiin, saas nähä jaksanko tänää viel raapustaa aiheesta. 😉

Morot ny ainaki tältä erää!

Teemaviikko: naisten raivostuttavat muotiblogit ja markkinointipohdiskelua

Näkyy P-man aloittaneen taas teemaviikon, joten runttaampa otsikon alle asiaa itseäni todella paljon hämmästyttävästä ja ärsyttävästä naisten jutusta. Nimittäin luokattoman huonoista, turhista ja tylsistä muotiblogeista. Lueskelen noita ihan siksi, että haluan bongailla kotikutoisia kuvia nuorista kireistä misuista. Mutta aika usein luku- ja katselukokemukset herättävät ärsytystä ja raivoa.

VARSAPOSEERAUS

Kertokaa nyt joku, miksi helvetissä noret naiset eivät osaa enää seistä notkean ryhdikkäästi ja kissamaisesti. Vatsa sisään, bosat ulos ja pylly hyllylle. Nykyään muidut poseeraavat Nicole Richie -tyyliin klommoiset hontelot polvet sisäänpäin käännettyinä. Kaipa tolla varsaposeerauksella tavoitellaan jotakin muka luonnollista, muka välinpitämätöntä ja muka eteeristä tyyliä, mutta näky on lähinnä IHAN VITUN ÄRSYTTÄVÄ!

HENNESIN TUSINARYTKYT JA LAATIKKOKAAVUT

On kiva lukea kunnon muotiblogeja. Esim. Vesa Silverin blogissa on oikeasti fiksua pohdintaa trendeistä. Hän esittelee tulevia huippumallistoja ja pukeutuu itsekin todella persoonallisesti. Valitettavasti suuri osa muotibloggaajista esittelee sivuillaan Hennesin, Vero Modan, Elloksen ja Josefssonin alelumppuja. Heidän tyylinsä on persoonallinen, jos persoonallisuus sattuu olemaan muodissa. Legginsit, kasarikorkkarit ja ylisuuret tunikat meni jo! Hitto kun joku mimmi poseerais ihan valkoisessa laadukkaassa kauluspaidassa ja kapeissa tummissa farkuissa ja tähän kokonaisuuteen olisi yhdistetty joku juju. Ja se mikä nyppii myös, on se että ne suomalaiset muotibloggaajat, jotka esittelevät vähän kalliimpia vaatteita, ovat näitä vitun graafikoita, jotka eivät käytä mitään muuta kuin mustia ja harmaita geometrisiä kaapuja.

VAIN POSITIIVINEN PALAUTE KELPAA

Olen kommentoinut ihan suoraan monien bloggaajien asuja ja tyylejä. Jos mielipiteeni ei ole sattunut olemaan se, mitä arvon blogibööna haluaa kuulla, sitä ei julkaista. Tietenkin on ihan eri asia, jos kommentit ovat suoranaista haukkumista, solvausta ja kiroilua. Mutta tajuatteko naiset hyvät, että kun laitatte itsestänne poseerauskuvia nettiin, te otatte samalla sen riskin, että kaikki eivät teistä pidä. Jos et kestä kritiikkiä, kannattaisi ehkä miettiä kahdesti, onko julkisen kuvilla höystetyn blogin pitäminen sittenkään se kirkkain älynväläys.

NAME DROPPING

Monelle bloggaajalle tuntuu olevan jopa vaatteita tärkeämpää sirotella blogiinsa kuvia ja mainintoja tutuista julkkiksista, niin isoista kuin pienemmistäkin. Blogista menee mielenkiinto, jos Nelliinat, Hannat ja Jennit, Stellat ja Mintut vain kehuvat toisiaan, kertovat mitä ovat keskenään tehneet ja postailevat kuvia toisistaan. Lukijalle tulee ulkopuolinen olo. Tulee sellainen fiilis, että mitä ideaa mun on lukea tätä, kun kyseessä on näköjään jonkun tiukasti rajatun jengin inside-juttu.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sitten toiseen -mutta ei yhtään vähemmän hämmentävään ja ärsyttävään aiheeseen. Kirjoittelinkin jo tuosta Henna Kalinaisen blogista ja samoin teki P-mankin. Tutkiskelin myös Hennan siipan Antti Kurhisen nettisivuja ja ei voi muuta sanoa kuin että ei hyvää päivää sentään…. ensinnäkin, Antti taitaa tehdä blogissaan maailmanennätyksen siinä, kuinka monta kertaa sanaa ”ennenäkemätön” voi käyttää. Toisekseen, jos Henna ja Antti ovat itse väsänneet tämän ”tasoiset” sivut Kotisivukoneella, miten he kehtaavat mainostaa sivujaan tyylikkäiksi ja Antti jopa lupaa, että hänen sivujensa kautta yritykset voivat saada parhaan kilpailuedun Suomen markkinoilla. Antti kertoo sivuillaan myös sen, että hän on ollut töissä Suomen Tattipakastamo Oy:ssä ja hänen lemmikkinsä on venäjänkääpiöhamsteri…. ja kuten kaikki solariumilla, silikonilla, rakenteilla, jatkoilla ja pidennyksillä höystetyt turhat julkkikset, hekin mainostavat itseään ykköstason malleina sekä markkinointi- ja PR-osaajina. Ei vittu!

Naurettiin P-manin kaa silmät vedessä kun katseltiin noita sivuja. Mulla kun on kokemusta ihan oikeasta, kunnon yrittäjyydestä ja P-man on ihan ykkösjätkä mitä tulee markkinointiin ja promotyöhön. Mä en keksi roskalehtien lisäksi mitään firmaa, joka ottaisi sen hirvittävän riskin, että menettäisi maineensa ostettuaan näkyvyyttä näiden sankareiden sivuilta. Ja kukaan itseään kunnioittava yrittäjä ei ottaisi noita ihmisiä promo-, myynti- tai markkinointihommiin. Mä olen jonkin verran käyttänyt promoottoreita messuilla, kun en jaksa enkä ehdi siellä aina itse heilua. Valitsen henkilöt seuraavian kriteerien perusteella:

1.) Henkilö ei saa olla b-luokan pikkujulkkis. Ja vaikka hänen saavuttamansa julkisuus olisi hyvääkin, se voi olla haitaksi firmalleni, koska palkkaan henkilön promoamaan mua ja mun palveluitani enkä halua, että ihmiset tulevat kojulle vain pällistelemään jotain ex-missiä.

2.) Kielitaidon on oltava kohdallaan. Englannin pitää sujua todella hyvin, ja ruotsi ja saksa ovat isoa plussaa. Lasken kielitaidoksi myös suomenkielen. En todellakaan palkkaa tyyppiä, jonka ässä sihisee ja suhisee ja joka honottaa ja kurnuttaa stadilaisittain.

3.) Ulkoasun pitää olla siisti ja neutraali. Ei lävistyksiä, ei paljastavia vaatteita, ei liikaa meikkiä. Paras on sellainen puhdas ja raikas, huoliteltu ja klassinen look.

4.) Kaupallinen/terveys/liikunta/psykologinen koulutus ovat plussaa. Jos henkilö opiskelee vaikka markkinointia ja psykologiaa, tiedän että voin huoletta jättää hänet kahdeksaksi tunniksi edustamaan urheilu- ja hyvinvointikonsultointia tarjoavaa yritystäni. Samaa en voi odottaa kynsitaiteilijalta tai brassiwaxingiin erikoistuneelta kosmetologilta.

Nyt pitää mennä. Mulla on nimittäin treffit iranilaisen kanssa! Hän itse taipui vihdoista viimein pyytämään mua syömään. Mä yritin eka miettiä tekosyitä kun haluaisin kauheesti päästä pukille, mut lerssi ei oo vielä terve. Mutta onneksi neitokainen kertoi, että joutuu jatkamaan iltaa klo 22 maissa sukulaistensa luo, hänen isukkinsa on käymässä Suomessa ja niil on jotkut isot kinkerit. Ei tule kiusausta:)

 

Syysmies

Nyt haluan piiiitkästä aikaa olla ihan vain turhamainen ja puhua vaatteista. Luen usein Vesa Silverin muotiblogia, koska se on mielestäni yksi harvoista ja varteenotettavista suomalaisista miesten tyyliblogeista. Ja tyyliblogeista yleensäkin, koska olen niin kyllästynyt katselemaan henkkamaukan alekrääsässä maailmannaisen elkein poseeraavia honteloita teinityttöjä. Nättejä ovat, mutta huvittavia. Silmänilo on eri asia kuin oikea tyylikuninkuus.

Vesa on linkannut tosi mageita kuvia herrainpukimista. Just tälläinen inspiroi minuakin tänä syksynä, tweediä, hyvin mutta persoonallisesti leikattuja ja istuvia pukuja, yllättäviä materiaaleja. Leikittelen jopa ajatuksella wet-look -takista tai käärmeenahkarotsista, mustasta ja kiiltävästä. Ja ne hemmetin kalossit mä haluun. Ja hienon kävelykepin!
Alexander McQueen is my true queen….

Nettivilauttelu omalla vastuulla kiitos

Omistetaanpas nyt muutama rivi aiheelle blogien kommentoiminen, blogikäyttäytyminen ja netiketti. Ensinnäkin ajatus netiketistä on kaunis, mutta hemmetin lapsellinen.  Onnea vaan teille, jotka olette niin hienoja ja hyviä ihmisiä, että teitä ei koskaan mikään ärsytä ettekä koskaan sano suoria sanoja nettisaiteilla nimettömyyden turvin. Minä nimittäin teen niin ja aion tehdä vastaisuudessakin. En ole kypsä, fiksu enkä jaksa olla mikään Jeesus 24h. Sitä on aivan turha vaatia ihmisiltä netissä. Netti olisi pitänyt suunnitella alun perin rakenteeltaan ihan erilaiseksi jos ihmisiltä halutaan aikuisten oikeasti velvoittaa jotain netikettiä.

Tästä päästäänkin siihen, että jos ette hyvät ihmiset halua kuulla kommentteja itsestänne -ne kaikki kun eivät voi miellyttää teitä- niin älkää nyt helvetissä laittako itsestänne mitään paljastavia pose-kuvia nettiin. Esimerkiksi tuo Tuhlaus, jonka blogista noissa kommenteissa on väännetty, http://tuhlaus.vuodatus.net/, on vissiin nyt laittanut jonkun eston blogiinsa kun kävin tsekkaamassa sen ja laitoin hänelle kommentin, että en tykkää hänen tukastaan. Sori nyt mutta aika pirun naurettavaa käytöstä. Kuten P-man sanoi, on aika surullista jos muidun itsetunto on kiinni noin paljon muista ihmisistä, vaatteista ja ulkonäöstä. Jos asia on niin, olisiko hänen kannattanut miettiä kaksi kertaa ennen kuin aloittaa blogin jonne laittaa kuvia itsestään, koko vaatekaappinsa sisällöstä ja jopa mutsistaan. Aika vinkeää että ko. nainen on ollut kunnallisvaaliehdokkaana mutta suivaantuu tälläisen yksittäisen manseäijän kommasta niin että sulkee bloginsa.

Toisekseen, tajuatteko te ihmiset että kaikki mitä laitatte nettiin todellakin jää sinne ja on kaivettaessa esiin vielä vuosienkin päästä? Mä myönnän arvostelevani häpeilemättä muiden ihmisten vaatteita, ulkonäköä jne. mutta en ole niin tyhmä että laittaisin tänne kuvia itestäni, läheisistäni tai kertoisin tuttujeni tarkkoja yhteystietoja jne.  Jos joku niin tekee ja tulee sit itkemään että minä olen niin sovinisti kun olen haukkunut häntä niin voi ihan vaan katsoa itseään peiliin. Ken leikin on aloittanut se leikin kestäköön, sellaista netissä on. Hankkikaa salainen kirjekaveri jos haluatte jotain muuta. Ja jos teillä on heikko itsetunto joka on kiinni vain toisten sanomisista niin kannattaisiko poseerata niissä henkkamaukan alerytkyissä ihan vain kavereille tai eteisen peilille? Ihan samoin jos mä laittaisin tänne kuvan erikoisesta design-vessastani oli jollain puusee hipillä ihan täysi oikeus haukkua mut ökyileväksi siaksi jos se on hänen mielipiteensä, sen riskin ottaisin JOS HALUAISIN. Että terveisiä vaan Tuhlaukselle ja hänen tukijoukoilleen. Mielenkiintoista luettavaa verkosta mediamuotona löytyy tästä Harto Pönkän blogista:

http://harto.wordpress.com/

Ja ettei nyt vallan vakavaksi menisi niin mukavampiin aiheisiin. Ensinnäkin Robin soitteli tänään ja pyysi mut ex-tempore-matkalle purjehtimaan. Kohta tuleekin pidempi tauko kun olen koko ajan menossa: Eka Robinin kans purjehtiin Suomenlahdelle, Robin heittää mut sieltä suoraa omalla koneellaan Helsinki-Vantaalle josta nousee lento Thaikkuihin jossa chillaan viikon, ehkä kaksi. Sit pitää hoitaa Kiinassa pari bisnesviritelmää, menen varmaan Honkkarin kautta että voin shopata, se on ainoa paikka Kiinassa jossa se kannattaa. Ja Kiinasta saatan lennähtää vielä Filippiineille tai mennä lautalla Japaniin, katsotaan miten äijän käy ja miten pääsen himaan 🙂 Sillä välin P-man pitää taloa pystyssä ja toinen tuleva kämppikseni Eric muuttaa omaan huoneeseensa.

Hitto kun ärsytti salilla tänään. Sinne oli tullut pari uutta laitetta eikä mitään hajua miten helvetissä niitä käytetään. Hammerin laitteet ovat siitä hyviä, että niissä on aina sekä kuvalliset että kirjalliset selkeät ohjeet. no tein sit alakroppaa vaihteeksi peruskyykyillä painojen ja tankojen kanssa.

Ja wou, näin todella mageat silarit kotimatkalla 🙂 Siinä pyöräili mimmi pelkissä valkoisissa hyvin läpinäkyvissä bikineissä. ne eivät jättäneet mitään arvailujen varaan. Mimmillä oli yybertimmi kroppa, jopa liiankin timmi mun makuuni, en sentään halua mitään vartijan näköistä friidua. Treenaaminen oli oletettavasti kutistanut sen pallot mutta typy oli hankkinut erittäin terhakkaat implantit tilalle. Sellaiset tosi kiinteät, pienet ja pystyt, luonnollisen kutsuvat 🙂 Vähän tätä tyyliä:

http://img.osobnosti.cz/foto/oksana-pochepa/N230181-52383.jpg

Kuvassa siis Mel Gibsonin uusi nuori rakas. Grrrr….

Mut joo, sellaisilla tosi isoilla silareilla ja radikaaleilla kauneusleikkauksilla on mielestäni vain viihdearvoa. Ne naiset voisi koota siihen mun friikkibeibesirkukseen josta aikasemmin puhuin. Kyllähän sitä nyt megasilareita katselee ja puristelee mut emmä sellasta naista välttämättä haluisi. Aika mielenkiintosta nähdä tuolla idässä kun naiset on niin pieniä, millaisia silareita ne on hankkineet. Voisin kuvitella että sellainen pikkuinen ja siro kinatsu jolla on sopivan treenattu kroppa ja maltilliset implantit, on oikea herkku. Pitäisiköhän tuoda tuliaisia 😉 Vaikka joku näistä:

http://www.savonsanomat.fi/multimedia/dynamic/00052/cheerit2_52099b.jpg

http://www.wallpaperbase.com/wallpapers/celebs/zhangziyi/zhang_ziyi_1.jpg

http://files3.cityweekend.com.cn/files/images/image-20090405-sbp2wx28m57q6muw1d02_t_h480.jpg

Ai niin, ihan kotimaan markkinoilta aika magea mimmi, noi tatskat vain häiritsee mutta uuuupea kroppa:

http://www.nrj.fi/fashionawards2009/muotibloggaaja/

Tää tydy on tosi nätti, ihanat hiukset ja silmät mutta liian vähän muotoja ja taas esitellään näitä halpiskauppojen rytkyjä kuin suurintakin muotia, hohhoijaa:

http://mylifeandwhitesand.blogspot.com/

Eiköhön siinä ollut julistusta tälle päivälle. Nyt mä laitan Vivaldin soimaan ja menen kaivelemaan sikarikaappiani.