Nummer tre!

Nooooniiii, täällä taas ja källi nro 3 completed!

 

Källejä keksies mietittiin pitkään ja hartaasti millasista jutuista jontte saattais diggaa. Oke, täytyy myöntää et toi eilinen ponien valjastus saattaa tuntuu liian överiltä väsyneen matkamiehen mielest, mut meil on vakaa luotto, et sitte ku jontte on vähä levänny ja kattelee sitä huoneen sokkeloo vaakatasost käsin, nii se osaa ehkä jo arvostaaki sitä. Ja etenki yöpöydäl laiduntavaa paskaponii. 😉

 

Mut asiaan. Ajatus tän päiväsestä källistä synty jo viikonloppuna ja se ite idea oli sikäli simppeli, mut toteutus sit vaati jo vähä enempi. Eli missiona oli hommaa käytävälle/jonten makkarin edustalle sellanen vanhanaikanen vuoronumeroautomaatti. Sellane mitä on esim kauppojen lihatiskeil. Ny tarvittiin vastaava siis jonten omaa lihatiskii aatellen. Täytyyhän kimmojen tietää oikee järjestys. Pahempi kränä siit varmaan syntyis, et kuka saa eka sitä jonten makkaraa, ku kaupan lihatiskil jostai hikisist grillikyljist. 😉

 

Oltiin täs pohdittu lähimmät mestat mis niit vanhoi punasii tomaatteja viel löytyy. En paljasta täs kohdemestaa, mut se oli semmonen, jossa sattu oleen yks p-manin tuttu töis ja siel ollaan siirtymäs just ens viikol digitaalisiin malleihin. Tää tomaattikeikka oli vähintään jotenki ennalta määrätty, nii smoothisti nää meidän järjestelyt meinaa meni! Eli tää p-manin kaveri oli saanu sovittua niide bossin kans et ostaa välistä si yhen vanhan itelleen. Tosin vaihto olis oikeesti vasta viikon päästä, mut sen verran isost puljust on kyse, nii kaveri vakuutteli ettei yhellä tomaatilla ja viikolla oo väliä. Mistä päästään seuraavaan vaiheeseen, eli ite salakuljetukseen. 😉

 

Oltiin käyty vähä kouluaan jonten vaatekaappia hyvissä ajoin ennen eilisiä valjasviritelmiä ja otettu sieltä talteen pari sinistä puvuntakkia. Tänää sit vuorostaan käytii painattamas pari tummansinistä lippistä tekstillä ”Penan huoltoliike”. Nokkelimmat tyypit saattaa jo ny hiffata mihin tää on menos. KYLLÄ! Me poijjaat paineltiin sisään ku mitkäki ammattilaiset, käytiin ilmottamas lähimmälle myyjälle ”tulimme nyt hakemaan tämän automaatin huoltoon, kuten aiemmin sovittiin” ja myyjä jäi tuijottelee hoomoilasena ku napattiin laite omiin pikku kätösiimme ja paineltiin pokkana pois paikalta kera tomaatin. Ai että ollaan tyytyväisii itteemme ja TÄSTÄ jonttekin tykkää iha satavarmana!! Täytyyhä jonten kaltasella äijällä ny oma lihatiski jonotusnumeroautomaatteineen löytyy, vai mitä mieltä ootte?!

 

Tässä tää tän päivänen källi, seuraavaa ootellessa. 🙂 Huomisen pläjäys on jo suunniteltuna, vaik suunnitelmat vaihtukin vähä lennosta. P-manilla oli meinaa tänää ton meidän tomaattikeikan jälkeen se lekuriaika. Siellä sit tohtori kerto kuvista, et olkapään setit on revenny pahastipahasti ja leikkaukseen pääsis joko peruutusajalla NYT tai vaihtoehtosesti sit vasta yli puolen vuoden jälkeen. P-man on siis parhaillaan olkapääleikkaukses ja sairaalas menee ainakin tää yö, huomen tiedetää paremmin miten operaatiot meni ja koska pääsee pois. Sen verran lupaan kuitenki et huomisen källi toteutetaan kyl yhdes tuumin ja ajallaan, mut sen raportin ilmestyminen voi viivästyy päivän tai pari. Mut eiköhän villa testos pysy pystyssä pari päivää meitsin ja mitsunki toimesta. 🙂 Ilmottelen heti ku tiän mikä on p-manin ja olkapään tilanne.

 

Nyt ulkoileen, mukavaa iltaa tyypeille! 🙂

Rauta nousee

Salilla oli huomattavasti kivempaa, kun palautusten ajan käytti bodypumpattujen prima-pyllyjen arvosteluun. Niiden yläpuolella olevissa mollukoissakin silmä lepasi. Ei tämä sinkkuelo ole yhtään hassumpaa. 😉 Mut kyllä mä treenasinkin. Olkapäässä nytkin oleva viiltävä kipu kertoo, että tein turhan kovan setin. Pari Buranaa ja avot.

Kun nyt naisten ulkonäköasioihin päästiin, niin täytyy sen verran kehua, että kyllä mun exäkin oli hyvännäköinen muikki. Ja on siis edelleen, vaikka täti-iässä (31) nyt meneekin. Etenkin baarissa meni käpy nenään, kun joku yritti tulla kouriin sitä, vaikka mä olin vieressä. Seijan avokauluksiset paidat ei tosin jättänyt mitään arvailujen varaan. Ne suorastaan huusivat miehiä sen luokse. Ja vielä ihmetellään sit tyttöjen kriisi-illoissa, et miks kaikki miehet haluaa vaan panna mua, eikä kaipaa tosirakkautta.

Toi on kakspiippuinen juttu. Jos muija laittautuu antavan näköseksi, eli että on tullut baariin vaan pokaamaan, niin miten siihen sit suhtautuis? Jos melonit näkyy jo kilsan päähän ja housut on niin matalat, että kumartuessa peppuvako vilahtaa, niin kyl saa syyttää ihan itseään siiman antamisesta. Ja kun tyyliin lisää rotukissan ulkoisen olemuksen, niin onhan sellainen nainen aikamoinen viehe. Suorastaan tyrkky.

Mut ei se kivalta tuntunut, et jengi yritti pokaa Seijaa. Ihan sama, missä oltiin, vientiä riitti. Aina kun menin hakeen jotain juotavaa, tai kävin vaikka vessassa, takaisin palatessani näin jo kaukaa, et jonkun ukon kanssahan se siellä jutteli. Ärsyttävää. Ja jumalauta, et sillä muuten oli niitä miespuoleisia kavereita, tuttuja ja ystäviä. Ei meinannut pinna kestää.

Mutta kaikista vittumaisinta oli se, et jopa mun omat työkaverit myyntihommista, yritti pokata sitä plekseissä ihan tosissaan. Hei haloo, joku raja. Pari kertaa jouduin käsirysyynkin tosta asiasta, mut onneks ei tullut hankittua putkareissuja. Joskus kyllä lensin pihalle Teerenpelistä, kun kuulemma pelotin muita asiakkaita uhkailevalla käytökselläni. Mähän vain puolustin omaani. No, se on mennyttä nyt…

Jaahas, jos kokeilis ehtii viel biitsille ruskettumaan, niin ei tartte tilaa solkkua. Täytyy hakea purkki Potkua mukaan. Törkeä nälkä. Mä oon niin koukussa kaikkeen lihaan, etten ikinä vois alkaa mikskään vegetaristiksi. En edes muista, milloin oisin viimeksi syönyt jotain muuta kuin punaista lihaa. Grr, mä oon alkuihminen. ;)I

Täytyy häippää, ennen ku arska kokonaan laskee.
Moro nyt!