Erilainen kesäloma

Terppa!

Elossa edelleen, vaikka ei jossain vaiheessa kesää siltä välttämättä vaikuttanutkaan. Ehdin pelästyttää kyl ittenikin pahanpäiväisesti. Palasin tossa viikko sitten meinaan kotiin Ruotsista, jonne jumiuduin pikkuveljen ristiäisten aikaan jo heinäkuun puolivälin kieppeillä. Reilu pari kuukautta siel sit vierähtikin, eikä missään perus kesälomafiiliksissä.

Itse ristiäiset meni kyl iha jees ja pikkuveli sai kivan nimen: Axel Oliver. 🙂 Sen jälkeen alkoikin sit tapahtua. Vedän tapahtumia vähän pikakelauksella, ettei venähdä ihan järjettömäks tää.

No joo, eli ristiäisiä seuranneella viikolla Honda pöllittiin. Se vietiin meidän kotipihasta joskus aamuyön hämärinä tunteina ja ennen ku tajusin sen ees kadonneen, poliisit soitti aamukasilta, kun se oli jo löydetty… ei tosin kauheen hyvässä kuosissa. Voitte kuvitella, et meitsi oli ihan kujalla tilanteesta. Sitä oli käytetty läheisen postin ryöstössä ja mm. takakontissa olleella tunkilla oli rikottu postin ikkuna. No ei täs viel mitään… lopultahan mun rakas honda oli POLTETTU. Rekkarit ilmeisesti oli säilyny, kun kytät tiesi soittaa mulle. Ei helvete… .___. Vedin hullut kilarit aiheesta ja lähin ryyppään. Ei siinä, materiaahan se vaan on, mut silti. Mulle ihan järjettömän tärkee ku olin sen ite kuitenkin tuunannut.

Palanut Honda (ei mun)

Ansu lähti sit mun kans pussikaljaileen samana iltana. Aateltiin, että tekis hyvää nollata. Nähtiin jotain vanhoja tuttuja ja alkuillasta ihan hyvä meininki, ei vituttanut Hondankaan kohtalo sillä hetkellä niin paljoo. Olin kyl juonut jonkun verran, mut muistan selkeesti, et siihen tuli sit jossain vaiheessa jotain ulkopuolisia tyyppejä. Aluks nekin rupatteli ihan rauhallisesti niitä näitä, mut sit ku olin lähteny kuselle ja palaamas takas, niin kuulin ku Ansu huusi mua. Pari tyyppiä oli alkanu lähenteleen sitä. Juoksin takas niin lujaa ku vaan pääsin ja oli kyl jäätävän olonen tilanne. Sentää ehdin mennä siihen väliin. Oma happi oli tosin jo sen verran heikko, et eihän se kauheen nättiä ollut. Sain tyypit sentää Ansun kimpusta pois. Päädyin ottaa ite aika pahasti pataan ja vietinki yön puoliks ensiavussa ja puoliks putkassa. Tosin lopulta MUSTA tehtiin rikosilmoitus, kun olin ilmeisesti murtanut sen toisen tyypin leuan. Mut jumalauta MUN pikkusiskoon ei kosketa!!

Aamulla ihan järjetön hedari, murtuneita kylkiluita, musta silmä ja aika paha morkkis. No ei ehkä ylläri putkareissun jäljiltä, mut pahin morkkis oli kuitenkin siitä et olin ees suostunut ottaa Ansun messiin koko reissulle. Vaikka eihän sille lopulta tapahtunut yhtään mitään, mut silti. Selitin tilanteen aamulla juurta jaksain poliisisedille, jotka ihme sinänsä oli mun puolella. Ne muisti poltetun Hondan casen ja sit kun täs oli vielä tää mahdollinen siskon raiskausyritys, niin hätävarjelua ei katsottu liioitelluks. Pääsin siis huomautuksella ja lopulta yks poliiseista tuli taputtaan mua selkään ja sanoi off the record, että oli ihan ok suojella siskoo.

Huh. Perus setit siis taas… olin tosiaan jo Malmöön lähteissä suht down, edelleen Jennan takia. Ei me vaan sit saatu kovasta yrityksestä huolimatta pakettia enää kasaan… sit Jennapaskojen päälle toi Hondan case, Ansun tilanne ja ensiapu-/putkareissut vaan oli kombona mulle jotenkin ihan ylivoimaisia. Ihan kaikki stressit purkautu ja meitsi zippas. Kroppa veti ihan jökkiin ja samoin pää. Mulla oli päivä päivältä entistäkin pahempi olo.

Faija pelästyi aika paljon tilannetta ja tais olla ihan ensimmäinen kerta, kun tajusin, että taitaa se ihan oikeasti välittää. Tai siis en mä sitä silloin tajunnut. Nyt tajuan. Puhuttiin sen kans pitkät pätkät ja todettiin, että vois tehdä hyvää, jos saisin ladata akkuja hetken jossain ihan muualla. Aluks oli puhe viikosta, mut lopulta olin semmosessa yksityisessä mestassa kuukauden. Se oli ehkä arvokkain kokemus mun tähänastisessa elämässä. Nyt on taas fiilis, että saan elämästä kiinni ja arvojärjestys on kunnossa.

Ansun lisäks mutsi, P-man ja Yontte on mun lähipiiristä ainoot, jotka tietää koko stoorin. Nyt tekin tiiätte, eikä sillä väliä. Asioista on ihan hyvä puhua joskus kunnolla. Jos vaikka tajuaiskin välil jotain ja sais elämän parempaan jamaan. Nyt on lauantai-ilta ja istun koulul dataamas, päiväl oltiin äijien kans kalamarkkinoilla, siitä P-man lupas raportoida tarkemmin. 😀 Mut oon tosiaan yrittänyt nyt vähän kiriä koulus ku missasin pari ekaa viikkoo. En onneks sen enempää, ei pitäis olla paha. Toi oman elämän latailu tuli kyl iha tarpeeseen ja se voi pelastaa paljon pitkällä tähtäimellä. Mut joo, heja sverige… en taida lähtee sinne enää omalla autolla (olettaen, että joskus saan uuden, vakuutussetit on vielä vähän vaihessa) tai siellä hengates iha hetkee lähtee pussikaljalle.

Hauskaa ja turvallista viikonloppua, meitsi uppoutuu takas JavaScriptin maailmaan. …… R.I.P. Honda ❤

Ero

Nyt ollaan sitten tultu siihen tilanteeseen, et meitsikin on näillä näkymin taas sinkku. Saattaa tulla yllärinä, kun en oo oikein ehtinyt päivitteleen tänne mitään viimeaikaisia tapahtumia, mut näin on. Ja tulihan se oikeestaan mullekin yllärinä. Olo on sanoinkuvaamattoman paha, enkä jaksa tehdä mitään. Tuntuu ihan uskomattoman paskalta, että taas yks muija pettää luottamuksen.

Noh, tällä kertaa ei sentään tarvinnut purkaa kihlausta, eikä muija vaihtanut sentään suuntaustaan… ei todella, kun kehtas juhannuksena säätää yksissä bileissä mun luokkakaverin kans ja vielä heittää syyn mun niskoille. Onneks nyt on kesä, muuten olisin ehkä tehnyt sille jätkälle jotain mitä olisin voinut myöhemmin katua. Kivat kolme vuotta ”yhteistä” opiskeluakin vielä edessä sen kusipään kans.

Koko paskakierre lähti oikeestaan siitä, kun Seija silloin ramppas ”hoitamassa” meidän toipilasta Testoksessa. Ja sit eräänä viikonloppuna, kun Jennakin jäi yöks niin Karzu oli jostain syystä ängennyt aamulla mukaan. En tiedä mitä se oli Jennalle sanonut sillä välin, kun olin suihkussa, mut jotain oli selkeesti tapahtunut, koska Jenna oli niin erilainen. Jotenkin etäisempi ja kylmempi… mun on pakko vielä selvittää mitä se oli, koska ilmeisesti sen perusteella Jenna koki oikeudekseen perseillä jussina ja vielä mun nähden. Tai en mä ainakaan muuta siihen sen käytökseen pysty linkittään.

Tää viikko on mennyt jotenkin ihan sumussa. Ei oo varmaan kovin äijämäistä todeta, mut sydämeen sattuu. Nyt saa P-man ja Yonttekin tietää asioiden todellisen laidan, ellei oo vielä tilannetta hokannut mun käytöksestä. En oo ollut oikeen juttutuulella.

Tän kaiken lisäks fammu on ollu tosi huonossa kunnossa taas jonkin aikaa. Senkään takia mua ei oo näkynyt eikä kuulunut. Olin kesäkuun aikana muutamaankin otteeseen Uppsalassa.

Kelit on sentään kesäiset. Harmi vaan, ettei lohduta nyt. Onneks on voinut sentään kattella futista. Muuhun ei ehkä nyt kykenekään. Kiva kesä, jee.

Ajatuksia parisuhdejutuista ja läheisyydestä

Ystävänpäivä ohi. Vatsa arka, mut selkeesti parempi jo… Jennakin soitti sit lopulta eilen illalla ja kaivattu anteeksipyyntökin tuli ihan itsellään. Mä yritin tosiaan soittaa sille lauantaina ennen Edeniin lähtöö. Aattelin, et se oli ainoo tsäänssi vaikuttaa mun matkaseuraan, mut nainen ei vastannut, nii lähin sit P-manin kans. Edellisistä jutuista voi kiinnostuneet lukee miten hommat eteni. Alkuilta oli siis varsin jees – uimista, syömistä ja turvekylpyjä tjs. Sit menikin pakki sekas jostain safkasta ja se miniloma oli mun osalta siinä. Ei tosin haitannu hirveesti, jäin huoneeseen töllään olympialaisia ja P-man katos sinne toimintaterapiamammojen helmoihin.

Joku täällä mainitsi, ettei saa soitella jatkuvasti naisen perään. Selvennettäköön, et soitinkin tasan kerran silloin lauantaina ton reissun takia. Saattoi saada sellasen kuvan, et oon jatkuvasyötöllä tykittänyt, mut ei. Mä vaan ihmettelin sitä tääl blogin puolella useempaan otteeseen, et miks se ei silloin vastannut tai ees soittanut myöhemmin takaisin…

Sen verran oon itekin oppinut, ettei saa olla liian hyökkäävä, muuten ne ahistuu – etenkin tommoset helposti friikkaavat naiset, kuten Jenna. 😉 Jos kysees olis ollut Karzu, olisin ehkä soittanut vielä sit pariin otteeseen myöhemmin mut Jennan kans yritän parhaani mukaan olla varovaisempi. Muistan sen meinaan silloin meidän kaveriaikoina hajoilleen silloisen poikaystävänsä käyttäytymiseen. Miika oli siis kaikin puolin tosi fiksu ja hyvä tyyppi, selkeesti tosi rakastunutkin Jennaan, mut jollain tapaa se vaan oli tosi epävarma itestään ja ehkä siks vähän läheisriippuvainen ja jopa kontrolloiva. Jennan olis aina pitänyt olla Miikan kans tai ainakin raportoida milloin oli missäkin menossa.

Jenna joskus purki sitä tilannetta mulle ja Karzulle, jos Miika ei ollu paikalla… kyseli neuvoja ja tukee, kun kerta oltiin ”paras ja toimivin pari ikinä”… joopa joo, sehän nähtiinkin kuinka helvetin hyvin se homma lopulta toimi. x)

Mut niin… mä näin sen niihin aikoihin kuinka onneton Jenna Miikan kans oli, mut ei vaan jotenki uskaltanu tehdä päätöksiä asian suhteen. Saattaa kuulostaa kliseiseltä, mut muistutin sitä et vaikka Miika onkin hyvä tyyppi niin ei sen tarvii silti olla SE. Yksin me tääl kuitenki loppupeleis ollaan, yksin tullaan ja yksin lähdetään… ei toista vaan voi eikä pitäis ees yrittää omistaa tai kahlita, ei vaikka kahleet ja häkit ja muut sälät olis kuinka kullasta tehtyjä. Toi oli oikeestaan sitä aikaa kun Karzu sitten kiinnostui tytöistä ja vähän ajan päästä sit heivas mut. Mul oli siinä armyt ja muut, joten yhteydenpito myös Jennaan ja Miikaan väheni radikaalisti. Kuulin sit myöhemmin, et Jenna oli lopulta jättäny Miikan. Mul oli hetken aikaa siitä jopa vähän syyllinen olo, vaikka enhän mä tehny mitään muuta ku pointtasin esille pari faktaa ja ihan ilman taka-ajatuksia. Me ei itse asias olla puhuttu paljoo tosta näin jälkikäteen. Ehkä pitäis…

Hmmh… ny karkas taas ajatus. Eli mitä täs yritin sanoo oli se, et oon mielestäni ihan syystäkin Jennan kans aika varovainen ja yritän tietysti parhaani mukaan noudattaa omia neuvojani, antaa tilaa ja aikaa asioissa. Nyt on ainakin ihan optimistinen fiilis sen suhteen…. nyt kun riidatkin on sovittu ja Jennan menkkahajoomiset hiipumaan päin, toistaiseksi. 😀

Huolenpitoa vai hulluutta? ÄÄNESTÄKÄÄ PLS.

Mietittiin Eerikin kanssa tos molskilla möllötellessämme, että Yontte EI voi mennä ottaan boxia naamaan. Ollaan kuultu juttua, että se myrkky saattaa lähtee leviin verenkiertoon ja aiheuttaa halvauksen tai kuoleman. Missä me sit majaillaan, jos sukukämppä siirtyy Yonten jäämistöistä vaikkapa sen hippisiskon osaomistukseen? Ei saatana voi olla mahdollista!!!

Fightihan tästä aiheesta vaan tuli, ku yritettiin kääntää äijän pää ja saada se meneen botoxin sijaan vaikka thaihierontaan. Meikä katteli jopa Uusi maa -energiafoorumilta Yontelle turvallisempii vaihtoehtoi ton hermomyrkyn tilalle, mut suht huonolla menestyksellä?

Niinpä langetamme vastuun Yonten mahdollisesta poisnukkumisesta blogiyleisöllemme. Pls, äänestäkää nyt tekin vastaan tätä hulluutta!!! Oon ihan varma, et ukko tulee järkiinsä, jos suurin osa teistäki on tätä kahjoilua vastaan. Kiitos!

Nim. Huolestuneet kämppikset Eerikki ja P-Man

Pissataan jatkossakin ristiin, jooko?

Gaytraumoja Nokian Edenissä

Ei tätä tänään kiitos!

Ei tsiisus sentään, mulla on trauma,joka pahenee jatkuvasti. Lähdin siis Eerikin kans Edenin Kylpylään Noksulle, koska Jennaa ei huolittu. Aivan oikein, ei tommosen riitelyn jälkeen jaksa panostaa mihinkään romanttisiin yllätyksiin tai sekstailuun. Ei sillä, et seksii ois ehkä muutenkaan saanut, jos kerta oli joko se aika kuukauesta, aika nnen sitä aikaa kuukaudesta tai kenties aika se ajan kuukaudesta jälkeen. Paskaa käytöstä Jennalta, sanon mä! Jos kerta elämä heittää kerran kuussa tommosta häränpersettä, niin hankkis apua, vaikka Magnet Pantsit tai jotkut mielialapillerit.

Katkeruuteni Jennalle johtuu oikeesti siitä, et joudun nukkuun puolisvedun kans parisängyssä!!! 😉 Yritettiin vaihtaa huonetta respassa ku tultin, mut koska kysees oli joku tarjouskamppis ja täällä suht täyttä, niin ei onnistunut. Niinpä nukutaan, jos edes nukutaan tiukassa lusikassa, ens yö. Todennäköisesti ei kyllä nukuta, koska töllöstä tulee Vancouverii! Mä olin hiukka pettynyt, et listan mukaan ei ois mitään tansseja La Lunassa. Höh. 😦

Aika elämys olla Edenissä, koska viimeks olin täällä kutemassa Seijan kanssa. Siitä reissusta jäi paitsi perkeleesti valkoista lakanapyykkiä siivoojille, myös erityisen erikoisia seksiokeiluita. Seijalla oli menossa joku Tantraseksi-innostus, joten voitte kuvitella, että oli aika jännät hetket meikkiksellä. Siis sehän on selllsthme hiplausta ja pidättelyä koko tantraaminen. Yks sessio saattoi kestää jopa 5 tuntia… Sick. Mut koska se oli Seijalle tärkeetä, niin meikä poika jousti ja pisti pitkään ja hartaasti ja kiusoitellen parastaan!  Hauskoja muistoja, jotka EI sovi tähän parisänkyhetkeen Eerikin kanssa.

Yritettiin soittaa Yontelle, et ajelis tänne. Täällä oli lisävuode sopivasti kaapissa, koska tää on joku vitun perhehuone, ja Y ois voinut yöpyä tossa 160-senttisellä pikkupatjalla. Luonnollisesti omat eväät = Nallet venaa minijäkiksessä, tosin en voi edelleenkään juoda ku muutaman, tai pakki tulee heti kipeeks. 😦 Mut vedin safkalla snapsuja, ja niistä ei tullut mtn oireita. Mallasallergia?

Dodii, täytyy kertoo later, mitä pikkukommelluksia meille sattui tos aiemmin altaalla, jäätävää, mut nyt mäkihyppyy. Moro!  😉 😉

Ensimmäinen ”perheriita” takana, paluu Testokseen tosiasia.

Ollaan Mitsun kans siis hengailtu abt viikon verran nyt Jennalla. Enimmäkseen P-manin paskatautia paossa, mut tietty myös siks, et Jennan kans on niin helppo olla… tai ainakin tähän päivään asti on ollut. En oo ihan varma miten tilanne oikeesti repes niihin mittasuhteisiin mitä repes, eikä sillä oikeestaan oo enää väliäkään. Pistettäköön vaikka nyt sit täl kertaa naiseuden piikkiin.

Ennen kun puran tilanteen auki, haluaisin tietää et onko naisilla oikeesti joku OIKEUS räjähtää kerran kuussa käsiin ihan totaalisesti?? Joku raja… tai siis, et voiko niihin kuukautisiin oikeesti vedota jos tulee hajottua naamalle ihan täysin? Eihän miehetkään saa vedota känniin ees kerran kuussa… okei vähä eri asia, mut ei toisaalta kuitenkaan. Se on ihan uskomatonta kuinka se hormonintäyteinen nainen voikaan mesota. Ei mitään suhteellisuuden tajua… ja tää tulee vähän nyt puun takaa, koska Karzun kans ei vastaavia tilanteita ikinä ollu, se oli pelottavanki seesteinen siihen aikaan kuusta. Hmmh. Liian hyvinhän tää on tähän asti sujunutkin. Aina ei voi voittaa…

Kaikki lähti siis siitä, kun oltiin syöty ja arvottiin perinteisesti kps:llä kumpi korjaa pöydän & tiskaa ja kumpi sit täs tapaukses sai valkata illan leffan. No tiskinakki osu meitsille täl kertaa. Ei siinä mitään, aloin kerää kamoja jääkaappiin ja astioita pöydästä, mut otin ilmeisesti liian suuren satsin kerralla kyytiin. Pari lasia, lautanen ja maitopurkki sit rysähti lattialle ja siitäkös se riemu repeskin… kevyttä huutoo vaiks pyysin moneen kertaan anteeks ja siivosin jäljet. Lasit ja lautanen meni rikki, mut se oli VAHINKO. Jenna valitti et oon huolimaton, enkä ikinä aattele mitään loppuun asti… voi olla joskus ihan totta, et tulee monesti vaan toimittua spontaanisti ja sit vasta mietittyä, MUT JUMALAUTA VAHINKO!!!

Sit kun olin kuunnellu sitä avautumista hetken, pyörähti käyntiin kiva jatkoavautuminen, joka ei sit enää liittyny yhtään mihinkään. Siinä mä sit kuuntelin huuli pyöreenä syytöksiä siitä, et haikailen edelleen Karzun perään ja oon Jennan kans kuitenki vaan siks, et Karzu kiinnostu tytöistä ja dumppas mut. Ei saatana… juurikin näinhän se meni. VAD?!?! Ja koska tää ei tietty vielä riittäny, jatkui tilanne pienellä itkupotkuraivarilla siitä kuinka en oo täs parin kuukauden aikana keksiny mitään kivoja ylläreitä tai ostanu ees kukkia. Ooookei, voin kertoo et tarkotus oli viedä Jenna ystävänpäiväks kylpylään ja viettää edeltävä yö siel, mut voi olla et jää nyt välistä… yöpymiset on jo tosin maksettu. Mites P-man onko pakki jo kondiksessa, lähekkö mun kans huomenna Edeniin?? Meitsi piffaa… x)

No joo, takas asiaan viel hetkeks. Olin siis tän koko episodin ajan ollut melko zen ja sit vaan lopuks totesin, ettei mun tarvii kuunnella tällästä paskaa (etenkään tota Karzu-liitännäistä). Pyysin vielä kerran anteeks rikkomiani astioita, kehotin Jennaa kokoomaan ittensä ja pohtiin keskenänsä mikä vaivaa ja että haluaako se oikeesti olla mun kans, jos asiat kerran on näin perseestä ja se on noin pirun epävarma itsestään mun silmissä. Sit ilmoitin lähteväni Mitsun kans kotiin ja pyysin ottaan yhteyttä, kun on vähän rauhottunut ja funtsinut asioita… huhhuh. Oudointa täs on oikeesti se, et Jenna on muuten tosi itsevarma ja oikeestaan ihan vastakohta tolle mitä tänään todistin. Saas nähä mihin suuntaan tilanne etenee.

Jepjep, näin täällä… ootteko pojat kotona?! Voisin kaivata vähä vertaistukee. Taidan viritellä kohta viel leffastudiot molskille, saa liittyä seuraan.

Pause

Dodii, Piimänni ois taas kahlitsematon. Ainakin toistaiseksi. Mitä tohon nyt voi sanoa, jos toinen inttää, että mä oon sille liian hyvä ja ettei hän tahdo pilata mun(kin) elämää? ”Sua alkaa harmittaa kuitenkin jossain vaiheessa ja sust tulee vaan yhtä katkera ku musta”. Vittu ku vituttaa. Mä todella tykkäsin tosta plikasta mut nähtävästi se ei uskonut meidän jutun kestävän tulevii muuttoja ja tätä lapsettomuushommaa.”Mut ollaan ystäviä”. Joojoojoo.

En mä mitään ystäviä enempää tartte, niitä on tarpeeks. Mä halusin jonku, joka ymmärtäis mun erikoista persoonaa ja diggais meikästä just ellaisena mitä oon. Niin mäki oisin digannut Juliasta mut ei vittu riittänyt. ”Tulee ni huono omatunto, ku joudut oleen tällaisen puolikkaan naisen kanssa”. Argh. Aivan vitun sama. Sainpahan syyn jauhaa ton vuoteesta löytyneen kiinankaalin palasiks blenderissä ja jatkaa eilisissä tunnelmissa vielä tänäänkin. Kaalit rulez vittu saatana helvetti perkele. Ja missä ne apinatkin on just silloin kun tarttis hauskuuttajaa.

Hapanta huomenta!

Anna väitti kommenteissa, ettei kaalibileitä voi missata mut nähtävästi voi. Ei ollut ehkä paras idea lähtee bilettään vitunmoisen perhedraaman jälkeen. Tai paskat me mikään perhe olla. Kunhan deittaillaan. Julia jäi sit eilen keskenään Testokseen ku me äijien kans paineltiin kaalille Tippurin luokse. Mä en oikeesti enää ihmettele mitään Tippurin tekemisiä eilisen jälkeen. samaa kysyn mäkin kuin Eerikki, miten joku keksiikin järkkää Kaalibileet?!? Toisaalta olihan meilläki Heidi Holmavuo-pirskeet, et ehkä mä jotenkin ymmärrän.;)

Kuten kaalibileistä vissiin kuuluuki, jäi aika paha maku suuhun. Lisäks tuntuu siltä, et persreikää ois hinkattu jollain hiomapaperilla. Paska on lentänyt ku varpusparvi. Ja ei, ei oo Julia ollut rokuvessassa, vaan pahempaa. Muija oli nukkumassa Yonten huoneessa ku tultiin aamulla himaan jatkoilta. Hiukkasen vitutti, ettei voinu pitää kemui täällä mut se ois vähän turhan härskii Julian vuoksi. ”Hei, meillä on jatkot täällä, ei kai haittaa et sä tulit tänne setviin lapsettomuusasiaa mun kanssa KAHDEN”. 😉

Nyt ei pysty rapsaan enempää, koska pitäis lähtee hankkiin ravintoa, jotain muuta ku kaalia! Ja sit niitä henkevii juttui. Pojatki lupas ystävällisesti poistuu takavasemmalle, niin saadaan jutskailtuu rauhassa.Mut hyvät ihmiset, älkää koskaan hävitkö vetoa, jossa on vaihtoehtona joutua kulkemaan keräkaali housuissa Ilveksessä koko saatanan illan ajan. Mulla on kassit aivan saatanan kipeet, ku se muhkula painoi aika huolella. Toisaalta, mieluummin keräkaali housuissa kuin se toinen vaihtoehto, eli että oisin langennut Tippikseen. Meikän mielestä nää oli kyl molemmat vähän heikkoja vaihtoehtoja, mut Yontella ja Eerikillä oli ilmeisen hauskaa. Jossei ois muuten ollut tuttu poke eilen ovella ja Yontte hieman jelpannut sisäänpääsyä euroilla, meidän kaalille haisevalla tilataksillisella ei ois ollut mitään asiaa Ipaa. Oisittepa nähny poken ilmeen, ku vedettiin tietty suoraan oven eteen parkkiin ja ekana ku taksin ovi aukes, kadulle putos kolme vitunmoista KERÄKAALIA! Ja sit seuraavaks pari ukkoo, jolla roikkuu tosiaan vyön alta kaalin repaleet. Sit Tippuri, joka heiluttelee suurieleisesti sitä vitun Kaalimatoaan ja esittelee suureen ääneen lesboKarzun frendille, kuinka tytötkin voi hyödyntää matomatalaa leikeissään. Et semmosta. Oltiin aika näyttävä porukka. 😉

Jatketaan tästä. Nyt joku kaali tahtoo ulos mun aunuksesta. Parempi mennä avaamaan portit. Moro!

Kaalibileet – Rapsku by Erpa

Huhhuijjakkaa mikä olo… kaalibileet. Ei voi muuta sanoo. No sen sanon, et kamalinta paskaa mitä oon alkoholin vuoks kurkustani alas (väliaikaisesti) kulauttanut, on tästä lähin nyt ja aina hapankaalidrinksu. Enempi muistutti kyl jotain smoothiee. Eikä ne shotitkaan sen parempia ollu. En tiiä tarkkaan mitä muuta siinä oli, mut väkevää se oli ja maistui ihan helvetin pahalle. Sai olla kyl viimenen kerta ku meitsi lähtee mihkään Tippiksen luotsaamiin bileisiin. KAALIBILEET. Kelle tulee oikeesti ees mieleen järkätä sellaset??!? … tai no siis kylhän me tiedetään kelle, mut tää oli enempi retorinen kyssäri. 😉

Illan teema oli aika selkeesti näkyvissä ku kaikki mahdolliset syötävät ja juotavat oli jotenki kaaliin liittyviä. Kaalilaatikkoo, kaalipiirakkaa, kaalikääryleitä (kaikki tietty pelkästään vegeversioita) yms… Oon ite kuitenki vege, mut en tod oo nähny ikinä noin paljoo tuoretta kaalia esillä yhtä aikaa, enkä enää ikinä haluakaan nähdä… oli keräkaalia, kukkakaalia, kiinankaalia, lehtikaalia, parsakaalia, kyssäkaalia, ruusukaalia ja mitä lie. Tippis oli kaivanut esille myös teemaan sopivasti jokusen ”kaalimadon” – kyllä, sillä oli niitä useampi. Jotkut oikeesti vielä kosketteli niitä ja leikki niillä. Meille aiheutti lähinnä puistatuksia ku mietittiin missä nekin mato-parat oli käyny ja millasta viruskantaa levittelivät ympäriinsä. Illan parhaat oksurefleksit ilmeni kyl siinä vaiheessa kun siemailtiin kaaliteetä. Olihan se pahaa, mut laatta ei hissannu ylös suinkaan sen pahan maun takia, vaan siinä vaihees ku Tippis ilmoitti desinfioineensa kaalimadot VEDENKEITTIMESSÄ!!!!! … onneks se paljasti sit kuitenkin lopulta, et kaaliteevesi oli keitetty kattilassa. Ja silti edelleen toivon, et se vaan sanoi epähuomiossa väärin ja dildot ei oikeesti oo ollu siel vedenkeittimeSSÄ sisällä. Mut Tippiksen tuntien, ei voi silti olla ihan varma. Huhhuh. Melkein vois käydä testeissä varmuuden vuoks??! Miten selitän Jennalle, et ei en oo pettänyt, mut mul saattaa olla silti tippuri, kun join jotain kuppasta dildoteetä?!!!

Täs vaihees meikäpoika alkoi naukkailla niitä hapankaalisnapseja kaksin käsin, kun aattelin desinfioida vähän sisuskaluja ja mahdollista kuppaa kavereineen. Sen myötä ymmärrettävästi myös muistikuvat taas alkaa hämärtyä illan osalta. Olis kiva jos kerrankin olis joltain kännireissulta ihan koko filmi tallella, eikä epämääräistä leikepöytää, josta pitäis yhdistellä looginen tarina. Tosin meidän tapaukses loogista tarinaa on turha havitella kokoavansa muutenkaan.

Jaa niin… illan epätodellisin ”kohokohta” oli siinä vaiheessa ku KARZU ilmestyi sinne sen lesbosyöjättärensä avecina…. kuinka todennäköistä taas voi olla, et se muija on Tippiksen vanha koulukaveri?!? Syytän paskaa karmaa tästä. Olin siinä vaiheessa jo aika kivassa nousussa, joten aattelin, et nythän mä voinkin täräyttää sille uutiset musta ja Jennasta. Tajusin sentään sen verran, et soitin Jennalle varmistaakseni onko ok. Hyvä et soitin, koska en saanut lupaa kertoo yksin kännissä. Ehkä ihan ymmärrettävää… ainakin näin jälkikäteen 😀

Mut joo, jäi sit keskustelut Karzun kaa melko pintapuoliselle tasolle. Ihan hyvä, mut se oli vähän kiusallista. Täs vaihees bileitä mua alkoi jotenki ahdistaa se tilanne – Tippis, Karzu, Karzun rekkalesbonainen, pieni kämppä, vitusti vieraita ihmisiä, vielä vitummin kaalia ja kaalimatoja ja kaiken kukkuraks pojat vähän väliä jossain häveyksissä. Tiesin jo silloin, et tulee oleen aikamoinen kaalien yö ja aamul PAHA olo. Ei ihmiskroppaa oo tehty kestään niin paljon kaalia ja tippuria yhdelle illalle. .___.

Turpakii-Tiinalle pakko mainita pahoitteluni täs vaihees, etten osaa sanoa tapahtuiko Tippiksen ja P-manin/Yonten välil jotain. Voin olla varma ainoostaan omasta puolestani, ettei tapahtunut ja poikienkaan ostalta ainakaan alkuillasta ei ollut mitään. Mut sit dildoteen ja Karzun myötä meni omat pasmat jokseenkin sekasin ja aloin vetää niitä hapankaalidrinksuja ja shotteja ahkeraan tahtiin, joten leikepöytä on vielä toistaiseksi vajaa. Mun käsittääkseni P-manillakin oli pasmat vähän sekasin, kun Julia soitteli sille vähän väliä -> oli edelleen rokuvessassa ja äijää ahdisti, et se olis siellä vielä krapulapaskankin aikaan. Siinä vasta todellinen tulikaste tuoreelle suhteelle. 😀 Yontelle mulla ei oo mitään pasmat sekaisin -alibia, eli jos joku on haksahtanut ja kiksauttanut, niin se. Saa pojat naputella omat raporttinsa. Mulla olis sellanen muistikuva, et loppuillasta pelattiin kiinankaalilla kaalinpyöritystä. x___x Ja aamuyöstä lähettiin vielä Ilvekseen… siitä ei sit ookaan mitään tarkempaa rapskua itellä. Muistan vaan, et taksissa meillä oli aika monta kaalia mukana ja yritettiin jopa maksaa kyydistä kaalilla. Se ei ihme kyl onnistunu. 😀

Mut näihin kuviin ja tunnelmiin. Nyt käyn tsekkaan onko rokuvessa vapaa! 😉 Rauhallista sunnuntaita tyypeille!