Panchosta ”mummolaan”

Pancho Villa pieksee Mäkit ja Heset

Meikäpoika on vajonnut alas. Ku kukaan ei lähtenyt mun kans syömään ulos, niin mä menin lesken luo kerjään safkaa. Mä oon sille jo ku lapsenlapsi. 😉 Ihmeporukkaa noi kaverit, ku ne väittää menevänsä huomenna duuniin ja siks ei voi haukata nopeesti hamppia Pancho Villassa. Mansessahan ei Mäkit ja Heset pärjää, koska niiden pieruburgerit ei pysty kilpailemaan Panchon mahtavien ja fiksun hintaisten annosten kanssa. (Toim. huom. Pieruburger = kun kerran pierasee taas on nälkä).

Kai toi uloslähtemisen nihkeys arkena liittyy jotenki siihen, et mun aikatauluttomassa ja stressittömässä seurassa ukot erehtyy safkojen jälkeen ”yhelle” ja päätyy punkkaa lopulta joskus aamuyöstä. Ilmanko noi niitten neitokaiset ei oikein diggaa must. Oon se työtön hampuusi, iso paha susi, joka vikittelee niiten kunnolliset ukot keskellä viikkoo harrastaa kaikkee typerää. 😉

Itseasiassa mä oon TODELLA alkanut nauttia täst vapaudestani. Toki jossain vaiheessa toi likviditeettivaje alkaa ahistaa, mut viel on erorahoi ja säästöi jäljellä. Mysteryista saa kans vähän liksaa, mut ei niillä ny rahoiks lyö. Tuntipalkka. Ja joskus ens viikol alkais sit sen PR-jutun suunnittelu. Ei oo kuulunu tosi mitää, liekö vetää puihin… Eikä oo Terveystalon muidukaan ottanut yhteyttä, mikä ny ei oo ihan hirvee menetys. Niinku aiemminki taisin miettiä, mä en oo mikää sokkotreffityyppi.

Ei muuten mutsikaan ilmotellut millon aikoo päräyttää Testokseen. Tulis ny, kun on viel rauhallista. Täytyy rimpautella ja kysellä, ettei sit vaan ilmesty kapssäkkeineen samana päivänä, kun Jontte ja Erkka. 😉 Joo, mut olin sit lesken luona safkaamassa. Iha vitu koomista! Mut me selkeesti lunastettii niillä siirtomaalohkareita muistuttaneilla pullilla sen luottamus, ja enhä mää täällä oo ees hirveesti sikaillu ny. Kyl lauantain etkot oli kuulemma kuulunut alakertaan, mut leidi ottaa tiukan setin unilääkettä, niin ei kuulemma haittaa varsinaisesti. Hyvä mummeli! Jatka samaan tabuun!

Uus paras kaveri, harmaahapsinen pikkuruinen rouva avokkaineen, koirineen ja satoine hajuvesineen on ehkä liikkisintä, mitä oon taas hetkeen kokenut. Ja mä en ihan pienestä liikutu. ylipäänsä tää koko muutto ja asuminen Testoksessa on jotain iha helvetin outoo. Siis positiivisella tavalla! Sen jälkeen ku lensin pakettitalost veks elämä on ollut elämisen arvoista. Mä oon ollut ollu onnellinen, iloinen ja energinen oma itteni. Kai se pallo jalassa painoi sit ni paljon, ettei osannut Seijan kanssa nauttia oikein mistää. Elämä oli yhtä rutiinia. No, poikain kanssa ei kyl aika tule tylsäksi. Sen sijaan ilman kundei alkaa kyl olla oudon yksinäistä. On ne aika velikultia molemmat. Tai oikeestaan me kaikki kolme. Ollaan kyl ni äärilaidoilta, mut silti homma natsaa yhteen perfekto!

Aina välil mä mietin Jonttee ja sitä, et onkohan se oikeesti onnellinen poikamiehenä täs vitun isos lukaalissa, joka on oikeesti kyl designii katost lattiaan, mut ei tääl sellast kodin tuntua ole yhtää. Mut toisaalta, mä tunnen Jonten ni hyvin, et sille on tärkeetä, et kulissit on kunnossa ja elämä on ”luksusta”. Jontte elää kuluttamisen, työn ja saavuttamansa statuksen kautta. Ja sitä ei hirveesti liikauta, et jotkut suhtautuu sen pinnalliseen elämäntapaan suht nihkeesti. Mäki olin aluks vähä skeptinen, mut sit ku tutustuttiin paremmin, tajusin, et kulissien alla on ihan fiksuja ajatuksia ja mielipiteitä.

Jontte on jontte. Mielummin Jontte Y:llä. 😉 Pitää olla siisti kämppä, autoja ja kiva pikkunen edustusvaimo. Jossei edaria, niin ainaki mukiinmenevii vakihoitoja, joita voi sit roudata erilaisis muka-tärkeiden ihmisten illoissa ku esittelykarjaa konsanaan. Duunia se painaa ku hullu ja toisaalt tuhlaa yhtä paljon, mitä tienaa. Verkostot on kunnossa vähä joka suuntaan, mitä meikä ei taas jaksa yhtään. Siis olla kaikkien kaveri. No joo, enpäs ny ala avautuu täst enempää. Ei oo kiva lukee ekana blogist, kun on kämppis ja frendi dissaa sun elämäntyyliä. 😉 Tosin, kyl se tietää, mitä mää näist jutuist ajattele. Antaa toisen elää niink haluaa ja ei anneta erilaisten näkemysten tulla meitin ystävyyden välille. Se on Testoksen poikain sanoton sopimus. Jeps, ei enempää liian vakavaa vuodatusta. Mä jatkan nyt egogooglausta, jos saisin tän savotan joskus loppuun. Luoja, että oli hyvää lihasettii mummelilla. Karjanpaistii! Aidolla reseptillä, kuulemma. Mulle ny menee liha ku liha…

Moro ny! Öitä itse kullekin. Ja nähkää unia Nataliesta. 😉 Niin, siis seksuaalisesta suuntautumisesta riippuen…