Ihan oikeen karhun metsästystä

Kuulin illemmalla frendiltä, että Sarankulmassa Bauhausia lähel oli nähty karhu. AL:n sanoin ”Karhu murisi takajaloillaan”. Ensimmäinen takajaloilla murissut eläin minun biologiatietämykseni mukaan, eli varsin harvinainen elikko.

Poliisi varoitti menemästä ulos tai etsintäpaikalle. Niinpä niin! Ei muuta ku ukot kokoon ja kohti Sarankulmaa/Toiviota. 😀 Slättipyssyt, Karhu-mäyriksistä tehdyt karhunaamarit ja maastokuteet oli vähän yliampuvaa ja lopultahan siinä kävi sit niin, että kytät ajoi meidät pois alueelta. Jäätiin suht nolosti kiinni. Oltiin jakauduttu poikain kahteen porukkaan, toiset saartoi aluetta lännestä ja toiset idän puolelta. (Sotaleikit on kivoja minkäikäsenä vaan) Meitsin joukkue käveli pitkin piennarta ku takaa näkyi ajovalot. hämärtyvässä illassa. Aateltiin et jotain muutakin kiinnostaa karhun etsinnät. No poliisithan ne siinä. Yritettiin juosta karkuun ensin mut todettiin, ettei tää ny mikään rikos ole, ja ”antauduttiin” ja palattiin takas kuulemaan vittuilua.Voi luoja sitä naurua, ku poliisit tajus meidän olevan aikuisia miehii, ei meinannu tulla avautumisesta loppua. Käskivät vaan hymssä suin takas baariin Treen keskustaan! 😉

Äskön just frendi soitti ja sen isä, joka oli metsästäjän roolissa karhuetsinnöissä, osas kertoa, ettei Sarankulmassa vissiin mtn Karhua ollut ollutkaan. muutamat hirvenjäljet oli löytynyt, ei muuta. Eli Ilmeisesti elikko oli ollut kai HIRVI! Ei saatana! Läheltä liippas. Mielikuvitus on hassu juttu. Takajaloillaan muriseva hirvi on mahtanut olla hassu näky. 😉

Isänpäivä ja reissu

Jaahans… tänää sit varmistu, et lähetään perjantaina Ansun kans Malmöseen ja tullaan takas maanantaina. Isänpäiville mennään, kalliiks tulee taas sekin keikka. Tosin pappa betalar matkakulut kaikeks onneks, ku ihan ei olis nyt rahaa heittää yli 600 eukkua per naama siihen, et kävästään mestoilla..

Onneks pääsee sentään lähteen Manselan, tai siis Pirkkalan kentältä, mut ei pääse suoraa, vaan pitää vaihtaa eka Riikas ja sit Tukholmas… perus säätämistä, mut onhan tähän jo tottunu, kun siel tulee välil pyörittyy. Tampereelta vaihtoineen kestää täl kertaa 7h 35min…. yyh, toi on just niin paska väli, et joutuu venaileen kentällä aina useemman tunnin. Noh, eiköhän siitä selviä… takas tulles pääsee pelkästään tol Arlandan vaihdolla, tosin silloin venailua on senki edestä. Samalla vaivalla faija vois oikeesti asua vaikka jossain lämpöses maassa, jonne pääsis suoralla lennolla. Täytyyki kuittailla aiheesta… ja keksii täs jotain viemisiä. 🙂

Mut asiaan! Kuulin, et fammukin tulee tonne faijan luokse viikonlopuks, yayyyy! Alkaa melkein olla sit jo menemisen arvostakin. 😉 … joojoo, on faijaakin ihan kiva nähä, toivottavasti tunne on ees semisti molemminpuolinen, aina ei tunnu olevan. Ansulla on täl hetkel vielä enempi tulenarat välit faijaan ku mulla… voi tulla ihan mielenkiintonen reissu. Se näkee sit. Mitsun kippaan mutsille, en viitti jättää sitä näiden hurjien luo Testokseen, ei ne sitä kuitenkaa lenkittäis.

Koko reissun ajaks on luvattu sadetta, mut kyl mä skeden silti otan messiin, kerta siel ei oo viel lumesta pelkoo. 😉 Ja jos tosiaan sataa vaan, niin meen Bryggerietiin… se on kyl varsin jees mesta ja viel melko lähellä faijan keskustalukaalia!

Mutmut, mitäs tyypeillä on suunnitteilla isänpäiväks, onko jo lahjat hankittuna ja kortit väsättynä? 😉

Eliitistä, etiketistä ja epäkunnioittavasta käytöksestä

Tuli noista P-manin golf-postauksista mieleeni yksi asia, mikä jurppii ihan pirusti. Nimittäin se, että ihmiset eivät enää käyttäydy golf-kentillä. Mua niin ärsyttää kun kyseessä on nykyään joku kaiken kansan harrastus. Sen ei pitäisi olla. Golf menee samaan kategoriaan kuin ooppera, ankeriaanliha, kouluratsastus ja Johnnie Walkerin Blue Label. Ei kaikkien kuulukaan saada sitä. Laatu kärsii volyymin kasvaessa, niin myös viheriöiden ilmapiiri.

Käyn itse tuolla Pirkkalan kentällä, ja heidän sivuillaan on tasan tarkkaan kerrottu, miten viheriöllä pitää käyttäytyä ja MIKSI. Kyseessä ei ole turhantärkeä snobbailu, vaan säännöille on hyvät syyt. Hyvä syy on sekin, että lajilla on pitkät perinteet. Pelin kunnioittamiseen kuuluu se, että kentälle ei tulla reisitaskuhousuissa kiroilemaan ja huutamaan kännipäissään. Sitä näkee valitettavan usein nykyään, vaikka ihan kiitettävästi henkilökunta on remuajien käytökseen puuttunut.

Käyttäytymisen lisäksi kyllä pukeutumiseen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Älkää penskat pelatko golffia jos teillä ei ole siihen varaa. Älkää pelatko, vaikka teil olisi varaa kunnon kamoihin, jos ei ole vaatteisiin ja toisin päin. En mäkään käy missään vitun Doriksessa koska en ole mikään räkärokkari ja sinne menemiseni aiheuttaisi vain nolostelua puolin ja toisin.

Hitto soikoon, iranilainen polttelee mielessä ja munissa. Mutta mä en taivu. Ainakaan vielä. EN!

golf

%d bloggaajaa tykkää tästä: