Koukutusta: Erkka sai pipon

Oli käsi kipee tai ei, niin pipo syntyi. Hiukka vituttaa, kun ei pysty lähteen Tammerfesteille, niin aloin sit virkata. Helvetin fiksuu, ku särkyy händyy koko ajan.  Ei toi ny priima ole mutta en oo pidellyt koukkua moneen vuotee, joten armoo please! Itse asiassa kolmioliina oli aika kekseliäs langanpidike, kun hiffasin virittää langan tuleen liinaan tekemästäni reiästä. 😉 Koskaan ei pidä loukata aktiivista kättä…

Tein ton pipon puuvillalangasta, mikä on muuten suht vaikeeta tavaraa koukuttaa. Lanka ei jousta ja myös kutistuminen kantsii huomioida. Puuvilla kutistuu vissiin n. 5% pesussa, mitä verestin muistoja netistä. Aloittelija kastelee langat ennen virkkausta.

Tein ton päästäni ja osittain Lumitykin ohjeista.  Itte aloitan yleensä alhaalta, jotkut tykkää aloittaa ylhäältä… Mun mielestä alhaalt on helpompi. No, suht simppelii se oli ja meni about näin:

PIPO-OHJE

1. Tee pään ympäryksellinen ketjusilmukoita

2. Kiinnitä/sulje ne lenkiksi piilosilmukalla

3. Virkkaa eka kerros esim. kiinteetä silmukkaa, niin saat naftin, ei lepattavan reunan. Älä tee liian tiukkaa!

4. Loput tein itte pylväillä, mut yhtähyvin joku puolipylväs toimii. Mitä isompi silmukka, sen nopeemmin valmistuu. Mä olin laiska ja sairas.

5. Muista kavennukset about korvan korkeudelta ylöspäin, ja aina suht samassa kohtaa, niin kavennus näyttää hyvältä.

6. Sovita aina välillä, miten istuu!!!

Ps. Tilasin Lankabaarista bambusta tehdyn ergonomisen koukun, mut ne on kai ny loppu. Ihan törkeen hyvä!Ja lanka on tälläistä. Sorry Erkka, saat kirjavan pipan mut must toi lanka oli ihan hauskaa. 😉 Ja perkele, josset laita tota tänään festeille päähäs…

Erkalle skedemyssy

)