Mikko Alatalo ja mystinen yöpukumies

Nyt on muuten menossa TET-viikot. Ei mikään työelämään tutustuminen, vaan Tolkkua Erpan Teksteihin -viikot, eli koitan edelleen sinnitellä ja kirjoittaa enimmäkseen nättiä suomea… Haluan muuten kysyä, että millainen teksti on lukijoiden mielestä parasta: persoonallinen pätkitty slangi, perus puhekieli vai sitten ihan puhdas kirjakieli… joku muu, mikä? Ja tärkein kysymys, onko se mun oma slangi vaikealukuista? 😉

Mutta olipahan taas jännääkin jännempi matka Fressiltä kotiin. Reitti vei Koskikeskuksen ja Kehräsaaren läpi Laukontorille, josta nousin Aleksis Kiven Katua ylös kohti Hallituskatua. Kävin hakemassa Sokokselta salaattia ja siitä sitten Hämeenkadulta Hämeenpuistoon ja aina koti-Testokseen asti.

Matkalle mahtui siis parikin jännähköä nyanssia, joista ensimmäinen oli Mikko Alataloon TÖRMÄÄMINEN (kirjaimellisesti) Aleksis Kiven Kadulla. Mulla oli tietenkin luurit päässä ja sitten näin pimeässä siniset lasit, muutaman päivän skägän ja maalaispojan… oli varmaan sheivannut viimeksi itsenäisyyspäivänä, ainakin juhlissa näytti olevan suht siisti naama. No juu, sopersin siinä sitten jotain sekavaa ja pyytelin anteeksi, kun olin tuijotellut maata ja törmäys oli ilmeisesti mun vika… Mikko vaan taputti mua olalle ja sano jotain, meni ihan ohi mitä, kun edelleen oli ne luurit päässä… ei muuten tullut Miksan biisejä sieltä, ei. xD

Sitten matka jatkui sinne Sokokselle, jossa vastaan käveli mies yöpuvussa tai jossain muussa kulahtaneessa kalsarikerrassa……… PALJAIN JALOIN. Ja sit seurasin hetken tilannetta, niin kyyyyyllääääää, mies käveli suoraan ulos! 😀 Juurikin näin. Pisteet kotiin… oli tulossa siitä Sokoksen apteekista ja tais meinaan puuttua pari muumia laaksosta. Mutta tää oli taas jo sellanen tilanne, että ei mua kyllä naurattanut yhtään. Okei, nyt ei oo kamalan kylmä, mutta on siellä jumalauta nyt alta nollan! PALJAIN VARPAIN!!!!!!!! Jessus. Toivottavasti ei asunut kaukana ja sai otettua lääkkeensä… huhhuh.

Se siitä. Kohta Mitsun kanssa lenkille ja sitten molskille. Missäs muut poijjaat on, saisikos sitä lenkki- tai molskiseuraa? Lähen abt NYT. Morot tyypeille! 🙂

Sähköhammasharjoja ja kielenhuoltoa

No nyt on potkaistu meikäläisenkin työura käyntiin. Sopparit tuli kirjoteltua ja sain eilen mun ekan toimeksiannonkin… Ei tosin mikään hohdokas, meinaan pitää kääntää jonkun ruotsalaisen sähköhammasharjan ohjekirja suomeksi. Noh, mikäpäs siinä, jos siitä kerran saa rahaa! 😀

Ja nyt jo terävimmät lukijat ovat ehkä havainneet, että SEHÄN KIRJOITTAA TÄÄLLÄ BLOGISSAKIN LÄHES SELKEÄÄ SUOMEA… aivan, ajattelin, että munkin on ehkä nyt tän duunin takia aika kirjoitella myös blogiin vähän selkeämpää kieltä. Ajattelin kyllä edelleen naputella osittain puhekieltä, mutta ehkä en enää muualle kuin kommentteihin sitä pätkittyä Erpa-slangia.

Eli tästä lähin lupaan yrittää kirjoitella myös täällä ihan kokonaisia sanoja, vaikka oonkin sitä mieltä, että se vie osan entryn persoonallisuudesta. No mutta pakko vähän terästäytyä, muuten on ihan kamalan tuskaista ja kestää ikuisuuden tehdä niitä käännöksiä, kun korjailen slangivireitä vielä viidennelläkin oikolukukerralla.  x)

Saas nähdä onnistunko jossain vaiheessa kehittämään sellaisen sopivan mixturen, että teksti on rentoa, mutta pilkkusäännöt kohdillaan ja sanat kokopitkiä… sitä odotellessa pitää lähtee käymään koululla.

Mukavaa päivää tyypeille! 🙂

P.S. P-man, poikkeen teidän toimistolla parin tunnin päästä… Prepare yourself!

%d bloggaajaa tykkää tästä: