Sieluni kadonnut peili :(

Haha ja nyt kaikki luulee, et tää olis jotenki syvällinen entry. Paskanvitut. Luvas pelkkää avautumista ja lopus pari ylläripylläriä. Kitoos…. Elikkäs:

_

Odotti sit kiva ylläri sen kerran ku jätin armaan hondani kadulle hetkeks: MOLEMMAT peilit oli potkittu irti. Ei jumalauta oo todellista tämmöne. Kuinka kateellisia/vittuuntuneita/perseestä ihmiset voi taas olla? Sen ku saiski tietää kuka potki… GAAAAH.

Mut joo, menin tänää siis autol kouluun, et pääsin sit sen jälkee kätevästi giganttiin tutkaileen uutta telkkulaitetta. Viel en ostanu, mut voipi olla, et käännyn samsungin lediin. Ehkä 40-tuumanen olis passeli. 🙂

Mut takas paskaan asiaan ja karuun todellisuuteen: kotiuduin gigantista sit joskus viiden kieppeil ja aattelin lähtee viel mitsun kans samoin lämpösin poikkeen mutsil. Jätin hondan hetkeks tohon testoksen sisäpihalle ku hain mitsun sisältä, enkä ollu pois kyl varttii kauempaa ja SILLÄ VÄLIN joku käyny potkimas mirrorit. Ei jumalauta!!!! Kuitenki alakerran leski ollu näreissään ku ei olla leivottu sille hetkeen mitää korvapuusteja ja käyny kikkaamas vetreillä kintuillaan mun peilit. Täytyy kysel kyl taloyhtiöltä onko mahkut nähä jotain videokamerakuvaa ja jos ei nii laittaa rappuun jotain lappua, et silminnäkijöitä kaivattais. Vittu keskel kirkasta päivää! Ihmiset on arsesta. This I know.

Sorge avautuminen. Ettei mee pelkäks tilittämiseks nii voisinki liittää tähän pari kevyempää juttua. Ensinnäki, mitsun kans lenkkeilles bongasin taas jotain tosi jännää. Suomen rikas luonto näyttäytyi jälleen kerran täydes ja kukkeimmas loistossaan. Kuva on pieni ja epäselvä, koska yks nainen meinas jo pysähtyä kattoon et mitä vittua mä kuvaan kännyllä. ONNEKS se tais pelätä vähä koiraa (syytä onki, kauhee peto 😉 ), nii päätti sit häippästä siitä. Mut joo löytyipä reissulta alkulimaeläimen hyvä ystävä, LIUKUVOIDE. Tai lähinnä jonkun paketin jäänteet. Näin meillä tääl manses. Hianoo.

_

Ja sit vielä toinen loppukevennys. Tää on aika hauska sketsi, pitäiskö iteki kokeilla noita neuvoja, nii vois lykästää? 😉

Ihmebantu – viisitoista askelta

Kauniita unia ja morot tyypeille! 🙂

Mutsi tulee taloon

Tää on joku helvetin painajainen. Mutsi ilmoitti, että tulee Mansee parin viikon päästä ja aikoo yöpyä mun ja Seijan luona. Hmm… En ole saanut kerrottua porukoille erosta, kun se on ollut auki koko homma. Nyt ois vissiin aika. Voin kuvitella äitini ilmeen, kun alan ladella faktoja:
Seija petti mua 19-vuotiaan kanssa, (lapsenraiskaaja, muija on itse 31!), heitti mut ulos himasta ja otti vaihdossa tilalle kangaspuut. Mä asuin Ompussa ja sain sinne porttarin grillattuani sisällä. Noh, sit kaveri (joo, joo, ihan hetero!) tarjos mulle kämppää Hämptonista ja vuokrasopimuksessa oli maininta siitä, että bloggaaminen on vuokralaiselle suotavaa, lähes pakollista. Nyt sit arvostelen työkseni rintoja ja meuhkaan netissä, koska sain fudutkin. Tosi iloisia asioita tapahtunut. 😉

Asun vajaa kaksataaneliöisessä kommuunissa maailman suorapuheisimman ja yhden Treen varakkaimpiin poikamiehiin kuuluvan yrittäjän kanssa, joka keräilee naisten pillunkarvoja ja valjastaa pitkätukkaiset poneiksi seksipuuhissaan. Hmm.

Ja ei siinä vielä kaikki! Naapurina on 86-vuotias leski, josta näin öisin seksiunia. Lisäksi tänne muutta viikonloppua yks suomenruotsalais (vai ruotsinsuomalais, en tiedä) skedepelle, jolle pappa betalar alt. Kumpa mullekin.

Ja jossei mutsi tosta viel ole moksiskaan, jatkan kertomalla seuraavat faktat:
Harrastetaan kolmestaan tissien tiirailua, mitä varten on tilattu kaukoputki terassille. Paskotaan 10 000 euron vessassa, missä on jukeboksi ja jää/baarikaappi. Mulla ei ole enää muuta omaisuutta paitsi sun antama matkagrilli, prätkä, vaatteet ja skittat. Niin ja Seija on ehkä raskaana, muttei tiedä vielä varmasti ja kenelle. Että tervetuloa vaan mutsi Manseen. Poikas elämä on hiukka muuttunut siitä, mitä se vähän aikaa sit oli.

Tosin äiti on salassa tyytyväinen, et ollaan erottu. Se ei digannut koskaan Seijasta. Ekan kerran kun ne tapas mun lapsuudenkodissa, Seija oli tarjonnut mutsille jonkun sisustussuunnittelijan numeroa, että ”saatais meidän vanhalle puutalolle sille kuuluva arvostus uuden sisustuksen myötä”. Siis suomeksihan toi oli: ”Vittu, että sulla ei ole yhtään tyylitajua työläistolla. Miten oot edes onnistunut näinkin hyvin sisustusproggiksessa”.

En yhtään ihmettele, et mutsi ei jaksanut nähdä Seijaa paitsi yöpyessäänn meillä duunimatkoilla, eli pakosta. No toivottavasti nykyiset avomiehet (so gay;) kelpais paremmin, mitä kyllä epäilen. Hyvä puoli mutsin vierailussa on se, että itse isäntä on poissa… Vain yksi hunsvotti esiteltävänä. 😉

Laaksoja ja kukkuloita

Huh huh, mitä railakkain juhannus ja rasittavin bisnesmatka takanapäin. Nyt tarjoutui ensimmäinen rauhallinen hetki moneen päivään tämän blogin aloittamiseen. Olen jo jonkin aikaa pyöritellyt mielessäni tekstin rustaamista, ajattelin aluksi jotain elämänhallinta/fitness/terveys/liikuntajuttuja, mutta se tuntuisi liikaa duunilta, samoja issueita kun pyörittelee lasipöytänsä takana päivittäin ja iltaisin omassa mielessäänkin.

Tässä suvikuussa keksin hauskan idean, jonka soveltuvuutta nyt testataan. Menin nimittäin tietynlaisessa mielenhäiriössä lupautumaan kahden frendini vuokraisännäksi. No onhan siinä puolensa: donan verran rahaa kaikkeen omaan kivaan kuukaudessa. Plus tämä hehtaarihalli on helpompi pitää siistinä, neliöitä kun on useampi sata. Pitäkää mua kusipäänä, mutta mielestäni on vain käytännöllistä, että kaikki siivoavat omat jälkensä eikä tarvitse maksaa ulkopuoliselle kämpän pystyssä pitämisestä. Varsinkin kun en ole löytänyt sellaista södeä juuri ja juuri täysi-ikäistä neitosta, jolla olisi muodot kohdallaan, mieli (ja pari muutakin paikkaa) avoinna ja kohtuullinen tuntiliksa. Siis siivouksessa.

Kokeilin Sollia ja paria muutakin firmaa mutta sieltä tuli vain kuivia röökin polttamia harppuja tai jotain historiaa lukevia reppania jotka eivät ole muitakaan töitä saaneet. Mä vaadin tasa-arvoa, jos naisille on tarjolla lastomia talonmiehiä, pitää miehillekin olla laadukkaita topless-kotihengettäriä. Hmm, olisko tossa bisnesideaa. Minimikuppikoko B 75 ja tietty vyötärö-lantio-suhde 😉 Ehkä mä joskus pyöräytän tuon idean käyntiin, nyt on vain niin paljon firmakuvioita että pitää hieman himmailla että pysyy näissäkin perässä.

Mutta siis, kaksi frendiäni tosiaan muuttaa ainakin toistaiseksi alivuokralle ja keksin, että pitääksemme mielemme virkeinä. mehän voisimme kirjoitella tällaista yhteisblogia. Juttelin kundien kanssa tästä eilen ja ne olivat sitä mieltä että on vain hyvä että mä saan jonkun kanavan johon voin vuodattaa pervoiluni ja lesoiluni kun eivät kuulemma jaksa kuunnella mua:) Mutta minkäs sille voi kun on paljon asiaa ja taito sanoa se niin kuin mulla.

Raivasin äsken viimeisetkin kamat länsimakkarista, P-man saa sen ja Erichille pitää laittaa toi toinen huone joka on toimittanut epämääräistä varaston virkaa monta vuotta. Siellä on todella extraordinarya kamaa sukulaisteni jäljillä, tässä asunnossa kun on tätä B:n sukua bunkannut jo vuosikymmeniä. Olisikohan ollut 40-lukua kun joku isotäti tän osti. En tiedä, ehkä aikaisemmin. No anyway, tuo E:lle suunnittelemani huone oli kuin skitsofreeninen aikakapseli. Löysin 70-luvun muovikamaa, vanhoja lehtiä pinokaupalla, vaarin tupakkavehkeitä, venäläisen näköisiä öljylamppuja ja haperoksi muuttuneita kynttilöitä. Osa kamasta lensi suoraa roskiin, osa pitää tsekkauttaa frendilläni Ugella. Sillä on antiikkibisnestä täällä Mansessa ja stadissa.

Vituttaa. Bisnesmatka olutmaassa oli laiha anniltaan. Ei naisia eikä olisi huvittanutkaan. Karvaisia, liian isot nenät, liian vähän meikkiä, olematon keskivartalo, kamalia vaatteita, ei chicistä jälkeäkään. Tosin paluumatkalla koneessa oli aika vetävä bööna mun takana. Tsekkailin sitä kännykän heijastavan pinnan kautta:) Ihanan nälkäkurkimainen vyötärö ja pystyt meloonit. Ja oli kiltisti pukeutunut kapeaan hamoseen ja tyköistuvaan avonaiseen paitaan. Hyvä tyttö:) Parin viikon päästä pitäisi suunnata Aasiaan hoitamaan parin firmavirityksen hommia ja tutkimaan paikallista antia.

Idän naisilla ainakin on sirot kropat, se antaa anteeksi rintavarustuksen latteudenkin. Vaikka ovathan nuo esteettiset toimenpiteet sinnekin rantautuneet. Se on mielestäni tyylikkäästi toteutettuna ihan jees. Kaikkien hyvissä varoissa olevien saksalaisböönien suoranainen velvollisuus olisi nostattaa tissinsä, imaista weissbier-läskinsä ja katsoa peiliin enemmän kuin sen kerran aamulla. Jos on varaa niihin Longchampin laukkuihin niin on kyllä itsestään huolehtimiseenkin.

Mistä tulikin mieleeni, mukaan tarttui pari aika mageaa LV:n laukkua. Toinen mammalle, toinen poikakullalle -eli mulle. Mutsille tollanen pikku Sophie ja mulle vähän isompi ja maskuliinisempi malli. Kuka sanoo ettei miehet voi käyttää merkkilaukkuja? Juntit suomalaiset, mutta muualla Euroopassa ja Aasiassa se on vain isomunaisuuden merkki 🙂

-Jontte

Edit:
Poikien muuttostoorit:

P-Man:
https://ristipissarit.wordpress.com/2009/06/25/raha-haisee/

Erich:
https://ristipissarit.wordpress.com/2009/07/05/e-rich-in-da-testos/