Mainosten ahdistama

Oon jotenkin ihan äärettömän pettynyt tän hetkiseen telkkarin mainostarjontaan. Täs vaihees saattaa joku miettiä, et miks mua ees kiinnostaa. Itekin mietin, mut kun nyt vaan kiinnostaa! 😉 Isot pojat koomaa täl hetkel tai huitelee jossain, en tiiä enkä jaksa kyl nousta tsekkaankaan. Olkoot…

Mut niin, pointtina se et Mitsun kans lenkkeilyä lukuun ottamatta oon vaan kattellut telkkaria tän päivän. Tai no kävin mä pyörähtään koululla… mut siel luki vanhanaikaisesti liitutaululla, et tän päivän tunnit on peruttu. Ei syytä, ei tietoa mistään. Meidän luokalla on pari ulkopaikkakuntalaista, jotka tulee aina bussilla kouluun, toisella matka kestää tunnin suuntaansa, toisella puolitoista. Niitä vähän vitutti ja ne lähtikin päiväkaljalle… ymmärtäähän sen. Kyl muakin se periaate ottaa päähän, et asioista ei yleensä infota niinku pitäis. Näin eräässä nimeltä mainitsemattomassa ammattikorkeakoulun haarakiilakonttorissa. Eniveis, ite tulin suorinta tietä takas himaan, nappasin karvakerän ja käytiin vähä juoksemas. Lenkin jälkeen olikin sit telkkarin vuoro ja siitä päästään mun tän päiväisen avautumisaiheen ytimeen:

Sensodyne

Telkkarin tarjonta tuntuu olevan ihan järjettömän köyhää päivisin – ei sillä, että se iltaa kohden juurikaan parantuis. En kuitenkaan täl kertaa aatellut avautua itse ohjelmista, koska suurimmat puistatukset mulle aiheuttaa mainoskatkot ja niiden sisällön luokattomuus. Ootteko ikinä pistäny merkille esim noita Sensodynen hammastahnamainoksia?! Tsiisus… en tiiä kuka peukku sinne on kameran taakse päästetty, leikkaajasta puhumattakaan. Kaikki kulmat ja zoomit on ihan päin vittua ja ääntäkin on pätkitty ja miksailtu ihan miten sattuu. Tulee vaan paha mieli tollasesta ja lopulta alkaa palaa käpy… Ehkä aletaan poikain kans tehtailla pieniä vastinemainoksia Youtubeen. Vois olla kova sana. xD

No joo, ei varmaan oo helppoo keksiä hyviä mainoksia, mut oli kässäri miten paska tahansa, niin vois sen sentään yrittää kuvata ja leikata ees sinne päin. Ilmeisesti se on liikaa pyydetty. Okei, ei kaikki mainokset oo paskoja – kuten tuli eilisessä entryssä todettua, esim Atria Freshin mainos on varmaan parhaasta päästä. Mut se riemu loppuukin aika lyhyeen. Koko päivän oon katellu telkkaria ja nää kaks mainosta on ainoot, jotka nyt lopulta tulee mieleen.

En mä oikeesti voi olla ainoo ketä se Sensodyne (ja aiemmin pyörineet Corega -mainokset samoine kuvaajineen) ahdistaa ja pahasti?! Kaipaisin tähän ihan vähän vertaistukee, niin pääsisin joskus nukkuunkin hyvil mielin! Auttakaa ny miestä mäessä! 😉

Morot!

Vuoden vaihteen realityt syyniin

Ihan ekana, mulla on äärettömän hyvä syy seurata realitysarjoja, koska olen P-manin kanssa kehittänyt Mediapastori-konseptia, johon sisältyy mm. tosi tv-uraa suunnittelevien/sen jo luoneen ihmisten sparrausta ja mediauran tavoitteellista kehittämistä. Ja katseltuani kolmea uutta realityä voin kyllä sanoa että pastorille piisaa työnsarkaa tässä maassa:
1. Suurin pudottaja. Eipä anna eka jakso kovin ruusuista kuvaa näiden läskien yhteistyötaidoista. Miten nämä tyypit tämän skaban jälkeen kauppaavat itseään töihin kuluneilla fraaseilla ”sosiaalinen, yhteistyökykyinen ja hyvin ihmisten kanssa toimeen tuleva”. Ensinnäkin se ukko, oliko nyt Seppo vai Esko, joka kaverinsa kanssa vain väänsi ruokia kysymättä yhtään, haluavatko muut osallistua, onko heillä ruokaideoita jne. Ja miten tämä mököttävä kapinoijapariskunta reagoi kahden äijän sooloiluun? Alkaa mielenosoituksellisesti vääntää yksinään jotain vitun fetasalaattia sen sijaan että reilusti sanoisivat että hei, voidaanko pitää pieni palaveri liittyen ruokailuun, meitäkin kiinnostaisi ruuanlaitto, voidaanko jakaa kokkailuvuoroja ja ideoida ruokia yhdessä. Voi morjens miten tyhmiä ”aikuisia” ihmisiä…

2. Satuhäät. Ykkösjakso teinipari meni naimisiin tunnettuaan kolme kuukautta. Jos mun lapseni tekisi noin, en todellakaan suostuisi maksamaan pentujen häitä. Opetelkoot vitun ipanat tienaamaan ja maksamaan itse laskunsa. Miten toi muija voi muka kuvitella luovansa uraa mallina, jos se antaa itsestään avoimesti kuvan laiskana ja lapsellisena unohtelijana, joka soittaa heti äidille kun kivi menee kenkään.

3. Martina ja Esko vauvakuumetta. Olen todellakin kiinnostunut siitä, kuka näitä tyyppejä palkkaa hommiin ja mistä he repivät rahaa niin paljon, että voivat asua kaivopuistossa ja viettää yönsä Klaus K:ssa. Esko vaikutti ihan ok:lta, mutta Martinasta valitettavasti huokuu vain kylmyys ja kypsymättömyys, jälkimmäistä aina selitellään naisen temperamentilla. Tämä pari vedonnee mediaan aikansa, mutta mitään kestojulkkiksia, sellaisia, joista kansa oikeasti olisi kiinnostunut, ei voi kehittyä. Ne julkkikset, jotka ovat pysytelleet parrasvaloissa vuosikymmenet, ovat aina jollain tavalla sympaattisia ja maanläheisiä. Nykäsessä kiinnostaa tavismaiset laukomiset ja monella valitettavan tuttu ja surullinen ongelma, alkoholismi. Jari Sillanpää on aina hyväkäytöksinen ja hymyilevä. Frederik kutsuu itseään häpeilemättä junttidiskon kuninkaaksi. Mitä samaistumispintaa tarjoavat nirppanokkaiset tyypit, jotka eivät ole erityisen hauskoja ja joissa ei ole mitään inhimillistä säröä?

Ah, tänään kävi ikävä juttu. Olin hakemassa Stokkan herkusta oliiveja ja chorizoa iltapalaksi, kun törmäsin entiseen deittiini iranilaiseen tsubuun. Meillä meni sukset ristiin siks että a.) sillä oli ihan hirveen karvanen toosa ja b.) se suuttu kun haukuin Ason BB-voittoa jota tyyppi ei tod. ansainnut ja sit tän iranilaisen rättipääkaverit alko lähettään mun henk.koht. naamakirjaan kamalii törkyviestejä. Kohtaaminen olisi ollut viileän aikuismainen, ellei misu olisi sortunut naurettavaan temppuun. Se talloi mun varpaalle! Sillä oli vielä Loboutinit jalassa kun sil oli sellanen tapa et mentiin mihin tahansa niin se vaihtoi aina sisätiloissa korkkarit jalkaan. Vitun ämmä. Kyllä mää tiän et sun diplomaattifaijas nekin kengät on maksanut ja sää et oo muuta kuin huonoitsetuntonen karvanen eukko! Mullapas sattuu oleen oikeesti vitun hyvännäkönen malli nyt kierroksessa joka ei oo samanlainen karvalompsa ja joka osaa vittu käyttäytyä ja käy töissä!

Kypsät timantit

Vittu mikä sää. Mun piti mennä koeajaan yks Skoda mut peruin sen. Ei tolla kelillä todellakaan nauti ajamisesta eikä mistään muustakaan. Kaiken lisäks toimiston lämmitys reistailee, jee jee! Mä oon istunut koko päivän takki päällä ja hanskat kädessä. Hävetti aika helvetisti pitää pieni asiakaspalsu toimistolla kun siel oli kylmä kuin siperiassa. Ja sit Tippis näytti taas ”parhaimmat” puolensa vaikka erehdyin hetken jopa pitämään siitä muijasta meidän henkevän pikkujoulukeskustelun jälkeen. Se oli päättänyt leipoo palsuun jonkun sitruunapiirakan mikä oli tosi ok. Mutta mä en jumalauta tilannut siltä asiakkaalle esitelmää Reilun kaupan tuotteista, Nestlen riistokapitalismista ja elintarvikkeiden hiilijalanjäljestä. Tarviikin keksiä pikkuneidille taas jotain ikävää puuhaa että se palais ruotuun. Onks ideoita P-man?

Iloisempiin aiheisiin. Vaiks toi Päivän pimuilu on ollu enemmän P-manin heiniä niin mä sörkkään nyt lusikkani soppaan. Kuten osa saattaa tietää, hieman kypsemmät naiset viehättää mua jos ne on luunkovia bisnesnaisia. Mä rakastan jakkupukuisia juristeja ja nutturapäisiä ekonomeja. Nyt esittelyssä olisi kaksi bisnesbeibeä, nimittäin Susanna Tirkkonen ja Päivi Kärkkäinen -olkoonkin et jälkimmäinen on lähtöjään joku humanisti.

Tirkkosesta kiinnostuin, kun huomasin hänen olleen esitelmöimässä viime vuoden Markkinointiviestintäviikolla. Ja vieläpä niin sopivasta aiheesta kuin sosiaalisesta mediasta. Tirkkosen nimi pulpahti esiin jo opiskeluaikana kun duunasimme ryhmätyötä suomalaisista naisjohtajista ja Tirkkonen oli tuolloin TNS Gallupin tutkimusjohtaja. Eli aivosoluja tältä naiselta löytyy! Puhumattakaan siitä, että kuinka moni 40-50-vuotias on noin timmi mimmi! Ei puhettakaan mistään alleista tai raskausarvista vaikka hän on käsittääkseni äitikin.  Arvatkaa olinko kusasta housuuni kun tsekkasin meiän naamakirjan ja tajusin et hitto SUSANNA TIRKKONEN on meidän kaveri. Myönnän että oon kiireideni ja tän masiksen takia ollu epäaktiivinen naamakirjassa enkä oo varma, onko P-man tai Erppa laittanut hänelle kaveripyynnön vai lukeeko hän peräti meidän blogia. Voi luoja jos Susanna Tirkkonen lukee juuri tänkin tekstin!

Toinen nainen jota on tosi miellyttävä katsella on Päivi Kärkkäinen joka siis johtaa stadissa kansallisoopperaa ja on laittanut siellä bisnekset sössineet mörkötaiteilijat kuriin. Sitä ennen hän oli big bossina TV2:ssa ja on ollut kuulemma itsekin toimittaja. Olen pari kertaa ollut kuuntelemassa Kärkkäistä eri tilaisuuksissa, ja voin sanoa, että tän naisen ääni saa mun polvet veteliks. Siis luoja. Sen ei tarvii käyttää mikkiä eikä mitään, se osaa heittää läppää niin et se kuulostaa oikeesti hauskalta ja sillä on seksikäs tapa istahtaa usein pöydän reunalle 🙂

Tässä Päivi tiukkana tätinä:

Susannasta on julkisesti tarjolla valitettavan vähän kuvia ja nekin huonoja, mutta ehkä googlettamalla löytää. Enkä valitettavasti löytänyt juutuubista Kärkkäisen Päivistä pätkää että kuulisitte sen ihanan matalan äänen.

Piristipäs tää pimuilu ankeeta päivää:) Ja nyt alkaa taas hyvää reality-shittiä telkkarista: Martinan ja Eskon vauvakuumetta, Satuhäät ja Suurin pudottaja!

%d bloggaajaa tykkää tästä: