Työpäivä #5: Tippuri Is Back.

Tippuri on takaisin mesessä. Onneks vain töissä, ei pippelissä. Se on ihmeparantunut sikiksestä, vaikka kuulemma perjantaina oli ollut kuumetta yli 39. Joojoojoo… Mä sain saikkutodistuksen, joka näytti aidolta, niin täytyy sit vissiin uskoa. Sovittiin, et jatkossa sairaspoissaoloista ilmoitetaan soittamalla, ei vajoamalla maan alle tai laittamalla tekstari. Käytiin muutenkin muutama perusjuttu läpi aamun ratoks.

Työvaatteet:
Jontte on elpymään päin ja erittäin hyvällä tuulella (varmaan saanut lappitoosaa) ja suostui siihen, että Tippuri saa hankkia firman piikkiin hyvät työkengät. Yhdellä ehdolla: Mun pitää mennä muijan mukaan vahtimaan, ja paikka on ennalta määrätty. Oisko ollut Fidzi tai Fichi, missä on joku Yonten kaveri auttamassa. Voi vittu, sanon mä. No, huomenna ostoksille sit.

Työajat:
Jatkossa Tippurilla on suht itsenäiset viikot ja liukuma välillä 7-18. Eli muija saa itte sovittaa sen 7,5 tuntia, miten lystää, kunhan asettuu tolle välille. Ja torstaina ei ole tulemista ennen 10, koska meillä on jatkossa aamupalaveri 8-10.

Työtehtävät:
Tippuri jatkaa media-analyysin parissa koko harjoitteluaikansa. Ollaan jo nyt about 3 päivää dediksestä jäljessä, vaikka koitin viikonloppuna kuinka paikkailla. Tänään muuten neiti on siivonnut toimistoa ja täydentänyt safkakaapin tarjontaa. Annoin muijalle vanhan tukkukuitin käteen ja sanoin, että ostaa sen mukaan saman satsin ku ennenkin. Ja mitä kävi…

Auto ja kulukorvaukset:
Maksetaan Tippurille kulukorvaukset oman auton (= äitinsä) käytöstä, koska Yontte ei halua saastuttaa Kiesiään. Mä mietinkin viime viikolla, miks auto piti pesettää sisältä ja ulkoa tätä viikkoo varten, mut se selvis. Äijä on ehtiny kuksasta Tippuria kaarassa. En kyllä tajunnu, oliks tää silloin The Tartuttamishetkellä, vai siis myöhemmin. Iha sama. Nyt ei pitäis itää enää tippurit penkissä.

Omatoimisuus:
Tippuri pyrkii mahdollisimman omatoimiseen suoriutumiseen kaikesta. Eli ei soittele mulle niinkuin eilen kesken linnanjuhlien ja kysele, ”voiko tulla töihin, kun on nyt terve”. Miksei vois, kun niin on sovittu?! Melkein missasin Karpelan tissien sisääntulon eilen, ku tää yks dorkkis häiritsi kesken kaiken.

Ja omatoimisuus koskee myös kaikkea muuta työtä. Tänään tosiaan lähetin muijan Tukkuun hakeen täytettä asiakassafkoihin. Annoin vanhan kuitin käteen ja pyysin tuomaan samanlaisen setin Nekalasta. No, menikö puolta tuntiakaan, ku mimmi soitti, ettei löytäny tukkuun, vaan oli Pirkkalan lentokentällä. Sit neuvottiin kädestä pitäen takas isolle tielle ja siitä Viinikan kautta Nekalaan. Saatanan dorka. Jos sanotaan, että Viinikan liikenneympyrän jälkeen vasemmalle Nekalan kylttien mukaan ja annetaan navi mukaan just in case, niin kuinka voi ajaa 20 kilsaa risteyksen ohi? Mimmi on edelleen ostoksilla, mut katotaan löytääkö takas toimistolle.

Kyllä tää tästä pikkuhiljaa alkaa lutviutua. Mukavaa työpäivää kaikille tyypeille. Meikkis jatkaa kans puurtamista. 🙂

Morooo!

—

Tästä kaikki alkoi:

https://ristipissarit.wordpress.com/2009/10/12/pilli-hellana/

https://ristipissarit.wordpress.com/2009/11/05/jouluapulainen/

https://ristipissarit.wordpress.com/2009/11/27/tippuriteinin-piinaviikot/

Työpäivä #1:

https://ristipissarit.wordpress.com/2009/11/30/tyopaiva-1-tippuriteinin-balettitos-sut-ja-jarjeton-paskalohkare-pontossa-ei-menny-iha-nappiin/

Työpäivä #2:

https://ristipissarit.wordpress.com/2009/12/01/tyopaiva-2-hiukka-parempi/

Työpäivä #3:

https://ristipissarit.wordpress.com/2009/12/02/tyopaiva-3-tippuri-kadoksissa-ja-tekoinnovatiivisuus/

Työpäivä #4

https://ristipissarit.wordpress.com/2009/12/03/tyopaiva-4-ei-sanottavaa/