Maanantaimestaus

Huhhuh. Olipas päivä. Tänään nimittäin oli tapaaminen läskilyllerön kanssa. Sen piti olla jo aikaisemmin, mutta muijalle tuli hänen asianajajansa mukaan ”peruuttamaton este”. Hah, olis pitäny kattoo oliko saksalaiset makkarat silloin Lidlissä tarjouksessa, kai se eukko oli ylensyönyt itsensä eikä mahtunut himastaan ulos.

Otin mukaan oman asianajajani, joka siis on hyvä kaverini ja auttaa frendipohjalta, siis ei laskuta, ellei keissi veny ihan tolkuttoman pitkäksi. Tavattiin oikein virallisesti vastapuolen asianajajan byroossa. Tsekkasin heti toimistokalusteiden pintamateriaalit, halpaa paskaa. Siis ei edes Vepsäläistasoa, vaan jotain lastulevystä väännettyä wannabe-Vepsäläistä.  Ja sillä asianajajalla oli Dressmanin huonosti istuva kauluspaita, joita sai ainakin vielä pari viikkoo sit Kuninkaankadun myymälästä puoli-ilmaiseksi poistomyynnissä. Niin siis tää muidu oli vielä vaihtanut asianajajaa, kai. Mulle soitteli aluksi samasta byroosta nainen, mutta tämän miehen kanssa pallero nyt sit tapasi mut. Pallo oli laittautunut varmaan omasta mielestään oikein vimpan päälle. Se oli tunkenut lihansa tietenkin ihan liian pieneen vintage-mekkoon, jossa oli tummansinisellä pohjalla valkoisia täpliä, pienet puhvihihat ja napitus kaulaan asti. Ja koko komeuden kruunasi sen ohimolla vinossa keikkunut pillerihattu. Se muija näytti valtavalta täytekakulta, jonka päälle kerma ei ole riittänyt.

Joristiin siinä sit tunnin verran ja äijä lateli faktaa pöytään syrjinnästä työnhaussa, asiallisista ja asiattomista kysymyksistä. Sanoin siihen, et eihän niihin tarvii vastata. Kaverini tökkäs mua pöydän alla ja pakotin itseni oleen loppuajan hiljaa. Vittu sen ämmän ilme, se oli kuin hiiren imaissut kollikissanmötkäle, muikisteli siinä vaan repeemispisteessä olleessa makkarankuoressaan. Loppusaldoksi pärähti 5000 euroa. Meinasin paskoa housuihini, mutta onneksi frendi tuli tässä vaiheessa apuun. Se hiillosti Dressmann-ukkoa, esitti vastaavien tapausten korvaussummia ja paukutti argumenttia pöytään. Lopulta summa putosi 3500 euroon. On siinä sille ämmälle vuoden opintotuet.

Tuli ihan mieleen kaiken maailman Henna Kalinaiset, Martina Aitolehdet ja A-M bergit tosta muijasta -siis ei ulkoisesti missään nimessä. Mut tiedättekö sellanen naistyyppi, joka hyökkää heti kimppuun kun on rahaa tiedossa. Se Kalinaisen ja Kurhisen vikinä jostain täysin naurettavasta Petri Nygårdin videostakin on niin uskomatonta. Mut sen lisäksi et tollaset ihmiset on ahneita, ne haluu pitää julkisuusmyllyn pyörimässä.

Vittu mä vielä jonain päivänä postitan tolle läskimuijalle kauniisen pakettiin kiedotun pötkön koiranpaskaa ja oksennusta, onhan mulla nyt sen yhteystiedotkin.

Nyt on pakko verää pari äijäsnapsia, siis vodkaa tulisilla chorizo-viipaleilla. Pari suolasta oliivia kyytipojaks ja Megan Foxin kuvat pyörimään ja aijai 🙂

 

Sänkypuuhia

Tuli täs mieleen, et taisin luvata Jontelle, et oon duunannu huoneeni (ja grillin) kuntoon, ennen ku äijä palaa mestoille. Tiiä sit, onko pilotit tehny taas joukkomarssin ulos busseistaan ja Jonde jääny pysyvästi idänmaalle. Sen nimittäin piti mun muistin mukaan olla jo Suomessa. Tai sit se on vaan jääny pistään aluilleen pari nohevaa bisnestä plus skidiä ja nainut sit hätäpäissään töröt silikonit omaavan kiikkerissa tolppakoroissa ja pikkupikkuessussa päivät pitkät hilluvan thaipimun, eikä aio palata enää ikinä Manseen. Ei huono veto tuokaan! Kun Jonttea yhtään tunnen, niin se on todennäköisesti sijoittanut  johonkin jadesepänpajaan ja alkaa trokaa Eurooppaan jadeiitistä tehtyjä aikuisten erotiikkavälineitä. Ehkei ne sen jädehöpinät ollutkaan vitsi, vaan se oli jo suunnitellut kaiken valmiiks ? No, toivottavasti me saadaan ees pitää haarakonttorii Testoksessa.

Silikoneista sulava siirtyminen sänkyihin…

Tässä ois vaihtoehdot. Siis makuumestat pitäis hankkii Vepsäläiseltä, koska siellä on joku tuttu duunissa ja Jontte on luvannu keskittää invetointejaan sille. En taas tiiä, mistä diilistä on kyse, mutta eipä kiinnostakaan. Varmaan joku raskaana oleva hoito, jonka äijä yrittää ostaa hiljaseks. Ei vais. Ei Jontte oo semmoinen. Josse lapsen vahingossa siittäis, se pitäis kyllä huolen niin muksun kuin mammanki selviämisestä arjessa – siis taloudellisesti.  Sieluni silmin näen, kuin Hämptoniin perustettais ensimmäinen yksityinen neuvola yms. kivaa mukeloa varten. Yonten vaipanvaihtohalukkuudesta saati taidoista en sit ookkaan niin vakuuttunut! Enkä oikeestaan tahdo funtsiikaan yhtään enempää näit perheenlisäysasioita. Tulee mieleen Seija ja sen MAHDOLLISESTI syömättömät pillerit. Tik-tak … No joo, oli tälle keskittämiselle joku ihan oikeeki syykin, mutten ny muista mikä.

Miss Bed -ehdokkaiden kolmen kärkikaski

Tää on helvetin magee – ainaki kuvassa. Kivan matala, mikä toisaalta tekee takaapäin ottamisen polvet maassa hiukka hankalahkoksi. Samoin tuo sängyn sivulaidan ja itse patjan välinen etäisyys hiukka huolettaa, vaikka mulle suht iso kalu on geeniperintönä suotukin. No ollaas ny rehellisiä ja mietitään, kuin usein mä oikeesti pääsen köyriin ketään tossa sängyssä, jos kroppa on täs kunnossa? Mä vaan lihon jokainen päivä, ku ei pysty treenaan ni kovaa, ku haluais. Koht oon semmonen sopusuhtaisen pyöree pullapulla, että ansaitsenkin Piparipoika-lisänimen. Äh, unohdetaas nyt hetkeks nussiminen ja mietitään asiaa rationaalisesti: Mä en haluu mitään parvisänkyy, joten tää ny olkoon sit vakavasti otettava ykkösehdokas. Mustaksi petsattu tammi sopis huoneen väreihin helvetin hyvin, toki toi täytyis nähdä livenä.

Tämä taas on jotenkin hauskan mallinen. Ainoa ongelma on noi värivaihtoehdot. Jumalauta mä inhoon kaikkea kiiltävää valkoista. Tulee niin mieleen meitin kämppä Taka-Huhdissa (anteeksi, Seijan kämppä), missä kaikki oli tommost helvetin peilipintaa. Kiiltävä valkoinen näyttää jotenkin tosi halvalta. Ja vanhalta. Ja se on aina likainen… Toisaalta, se henkis myös puhdasta neitseellisyyttä ja saattais houkutella jonkun nuoren tyttökullan uskomaan immenkalvon puhkomisen hellän ja hitaasti etenevän rakastajan huomaan! Ei paha fantasia. Ja etenkin, jos kaupan päälle sais tommosen studiolandemaiseman mut aitona, niin ottaisin ton lennosta.

Tää viimeinen olis hauska noiden päätypaneeliyksityiskohtiensa takia. Oispahan jotain, mihin pistää silkkinarut tai/ja käsiraudat kiinni… Ja jos mun silmät oikein näkee, ainaki noissa kuvan paneeleissa on sen verran syvyyttä, että niis vois säilyttää liukkareita ja seksivälineitä. Selkeä plussa! Huono puoli on se, että täs vikas on valittavana vaan kaks patjakokoo, joko 160 x 200 cm tai 180 x 200 cm. Muissa oli 140 – 180 ja 20 sentin välein.

Voihan helvetti että menee vaikeeks. Ehkä mä ostan suosiolla jonku täysin erilaisen ja yllättävän rohkeen vaihtoehdon. Vaikka tän! Mä taidan mennä rimpauttaan mummelin kelloo ja kysyy sen mielipidettä. Se on tyylitajuinen rouva, vaikka puolisokee onkin. Ensisijaisesti tiedustelen, sopisko sen mielestä toi eka ehdokas doggystyleen.

Moro ny!

Ps. Tiesittekö, että Suomes on sen niminen koirankledjuliike kuin Doggystyle? Täytyy vihjaa Erkalle, että alkaa asioida siellä Mitsun takii. tsiigatkaa ny, mitä muotituotteita sielt löytyy. Mun uutta wanna-be-suosikkiani Svedustaraa lainaten: OMG!!! 😉