Kengällä päähän

Voi vittu! Saatanan sikainfluenssa! Suomi on kussut tämänkin taas ihan totaalisesti, mikä nyt ei ollut kenellekään mikään yllätys. Soittelin eilen terveyskeskukseen ja yritin selittää tädille, että meidät yhden hengen firmaa pyörittävät yrittäjät pitäisi rokottaa riskiryhmänä, koska meillä ei ole minkäänlaista turvaa jos sairastumme. Kuka vittu mua muka sijaistaa? Tai sitä nakkikiskanpitäjää tai kukkakauppiasta tai ketä tahansa muuta yksityisyrittäjää, jonka firman toiminta on täysin oman työn ja terveyden varassa. Helppohan se on räkiä kotona ja maata jossain vitun hengityskoneessa kun sairaslomapalkka juoksee. Vittu mun kävi niin nyppiin se saatanan hoitsu joka siellä luurin toisessa päässä jollotti. Hyvähän se on mokoman ämmän jeesustella, kun töitä piisaa ja edut juoksee. Mä toivon ja rukoilen että en sairastu, koska nyt on käsillä firman tärkein sesonkiaika ja mun tulot romahtaa jos en pysty vetään noita koulutuksia.
Joskus mietiskelen sitä, miten helppoa olisi olla toisen palveluksessa. Varmat lomat, lomarahat, sairaslomat, työterveys jne. Paperikoneduunarit eivät edes tajua miten vitusti rahaa yritykseltä menee palkanmaksuun ja miten saatanan kehno tilanne tälläisillä pienyrittäjillä on. Hah, laitetaan Oiva Lohtander vaalimainokseen mähkimään ja edustamaan pahoja verenimijäyrittähiä. Saatanan sosialistivaltio.

Vituttaa vain kaikki. Ei kiinnosta mennä ees molskille peuhaan Erkan kanssa. En jaksanut mennä tänään Hennesin Jimmy Choo -hässäkkään. Mä olen kuvien perusteella tosi pettynyt Jimmy Choon mallistoon. Ensinnäkin siksi, että etenkin kengät olivat tosi yllätyksettömiä. Eiks noi terävät piikkikorot olleet joskus 2000-luvun alussa kovaa huutoa….ja kaikkein suurin pettymys oli se, että kuvissa kengät näyttivät vain siltä mitä ne ovatkin: HALVOILTA. Yksityiskohdat eivät olleet huoliteltuja, vaan ompeleet repsottivat. Odotan jo kauhulla sitä kun hontelot teinit ja ylipainoiset lihapullat valtaavat Tampereen kadut ja hoippuvat säälittävästi noilla kengillä. Naiset eivät saisi käyttää korkkareita jos eivät osaa kävellä niillä. Pitää tsekkaa Vesa Silverin ja Nelliinan mielipiteet Choosta, käsittääkseni molemmat kävivät siellä.
Oliskohan se vitutuskebabin paikka. Onneks kulli sentään alkaa olla kunnossa.

shoe

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

shoe2

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

shoe3

Teemaviikko: naisten raivostuttavat muotiblogit ja markkinointipohdiskelua

Näkyy P-man aloittaneen taas teemaviikon, joten runttaampa otsikon alle asiaa itseäni todella paljon hämmästyttävästä ja ärsyttävästä naisten jutusta. Nimittäin luokattoman huonoista, turhista ja tylsistä muotiblogeista. Lueskelen noita ihan siksi, että haluan bongailla kotikutoisia kuvia nuorista kireistä misuista. Mutta aika usein luku- ja katselukokemukset herättävät ärsytystä ja raivoa.

VARSAPOSEERAUS

Kertokaa nyt joku, miksi helvetissä noret naiset eivät osaa enää seistä notkean ryhdikkäästi ja kissamaisesti. Vatsa sisään, bosat ulos ja pylly hyllylle. Nykyään muidut poseeraavat Nicole Richie -tyyliin klommoiset hontelot polvet sisäänpäin käännettyinä. Kaipa tolla varsaposeerauksella tavoitellaan jotakin muka luonnollista, muka välinpitämätöntä ja muka eteeristä tyyliä, mutta näky on lähinnä IHAN VITUN ÄRSYTTÄVÄ!

HENNESIN TUSINARYTKYT JA LAATIKKOKAAVUT

On kiva lukea kunnon muotiblogeja. Esim. Vesa Silverin blogissa on oikeasti fiksua pohdintaa trendeistä. Hän esittelee tulevia huippumallistoja ja pukeutuu itsekin todella persoonallisesti. Valitettavasti suuri osa muotibloggaajista esittelee sivuillaan Hennesin, Vero Modan, Elloksen ja Josefssonin alelumppuja. Heidän tyylinsä on persoonallinen, jos persoonallisuus sattuu olemaan muodissa. Legginsit, kasarikorkkarit ja ylisuuret tunikat meni jo! Hitto kun joku mimmi poseerais ihan valkoisessa laadukkaassa kauluspaidassa ja kapeissa tummissa farkuissa ja tähän kokonaisuuteen olisi yhdistetty joku juju. Ja se mikä nyppii myös, on se että ne suomalaiset muotibloggaajat, jotka esittelevät vähän kalliimpia vaatteita, ovat näitä vitun graafikoita, jotka eivät käytä mitään muuta kuin mustia ja harmaita geometrisiä kaapuja.

VAIN POSITIIVINEN PALAUTE KELPAA

Olen kommentoinut ihan suoraan monien bloggaajien asuja ja tyylejä. Jos mielipiteeni ei ole sattunut olemaan se, mitä arvon blogibööna haluaa kuulla, sitä ei julkaista. Tietenkin on ihan eri asia, jos kommentit ovat suoranaista haukkumista, solvausta ja kiroilua. Mutta tajuatteko naiset hyvät, että kun laitatte itsestänne poseerauskuvia nettiin, te otatte samalla sen riskin, että kaikki eivät teistä pidä. Jos et kestä kritiikkiä, kannattaisi ehkä miettiä kahdesti, onko julkisen kuvilla höystetyn blogin pitäminen sittenkään se kirkkain älynväläys.

NAME DROPPING

Monelle bloggaajalle tuntuu olevan jopa vaatteita tärkeämpää sirotella blogiinsa kuvia ja mainintoja tutuista julkkiksista, niin isoista kuin pienemmistäkin. Blogista menee mielenkiinto, jos Nelliinat, Hannat ja Jennit, Stellat ja Mintut vain kehuvat toisiaan, kertovat mitä ovat keskenään tehneet ja postailevat kuvia toisistaan. Lukijalle tulee ulkopuolinen olo. Tulee sellainen fiilis, että mitä ideaa mun on lukea tätä, kun kyseessä on näköjään jonkun tiukasti rajatun jengin inside-juttu.

scarf

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

spfw_osklen_5

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sitten toiseen -mutta ei yhtään vähemmän hämmentävään ja ärsyttävään aiheeseen. Kirjoittelinkin jo tuosta Henna Kalinaisen blogista ja samoin teki P-mankin. Tutkiskelin myös Hennan siipan Antti Kurhisen nettisivuja ja ei voi muuta sanoa kuin että ei hyvää päivää sentään…. ensinnäkin, Antti taitaa tehdä blogissaan maailmanennätyksen siinä, kuinka monta kertaa sanaa ”ennenäkemätön” voi käyttää. Toisekseen, jos Henna ja Antti ovat itse väsänneet tämän ”tasoiset” sivut Kotisivukoneella, miten he kehtaavat mainostaa sivujaan tyylikkäiksi ja Antti jopa lupaa, että hänen sivujensa kautta yritykset voivat saada parhaan kilpailuedun Suomen markkinoilla. Antti kertoo sivuillaan myös sen, että hän on ollut töissä Suomen Tattipakastamo Oy:ssä ja hänen lemmikkinsä on venäjänkääpiöhamsteri…. ja kuten kaikki solariumilla, silikonilla, rakenteilla, jatkoilla ja pidennyksillä höystetyt turhat julkkikset, hekin mainostavat itseään ykköstason malleina sekä markkinointi- ja PR-osaajina. Ei vittu!

Naurettiin P-manin kaa silmät vedessä kun katseltiin noita sivuja. Mulla kun on kokemusta ihan oikeasta, kunnon yrittäjyydestä ja P-man on ihan ykkösjätkä mitä tulee markkinointiin ja promotyöhön. Mä en keksi roskalehtien lisäksi mitään firmaa, joka ottaisi sen hirvittävän riskin, että menettäisi maineensa ostettuaan näkyvyyttä näiden sankareiden sivuilta. Ja kukaan itseään kunnioittava yrittäjä ei ottaisi noita ihmisiä promo-, myynti- tai markkinointihommiin. Mä olen jonkin verran käyttänyt promoottoreita messuilla, kun en jaksa enkä ehdi siellä aina itse heilua. Valitsen henkilöt seuraavian kriteerien perusteella:

1.) Henkilö ei saa olla b-luokan pikkujulkkis. Ja vaikka hänen saavuttamansa julkisuus olisi hyvääkin, se voi olla haitaksi firmalleni, koska palkkaan henkilön promoamaan mua ja mun palveluitani enkä halua, että ihmiset tulevat kojulle vain pällistelemään jotain ex-missiä.

2.) Kielitaidon on oltava kohdallaan. Englannin pitää sujua todella hyvin, ja ruotsi ja saksa ovat isoa plussaa. Lasken kielitaidoksi myös suomenkielen. En todellakaan palkkaa tyyppiä, jonka ässä sihisee ja suhisee ja joka honottaa ja kurnuttaa stadilaisittain.

3.) Ulkoasun pitää olla siisti ja neutraali. Ei lävistyksiä, ei paljastavia vaatteita, ei liikaa meikkiä. Paras on sellainen puhdas ja raikas, huoliteltu ja klassinen look.

4.) Kaupallinen/terveys/liikunta/psykologinen koulutus ovat plussaa. Jos henkilö opiskelee vaikka markkinointia ja psykologiaa, tiedän että voin huoletta jättää hänet kahdeksaksi tunniksi edustamaan urheilu- ja hyvinvointikonsultointia tarjoavaa yritystäni. Samaa en voi odottaa kynsitaiteilijalta tai brassiwaxingiin erikoistuneelta kosmetologilta.

Nyt pitää mennä. Mulla on nimittäin treffit iranilaisen kanssa! Hän itse taipui vihdoista viimein pyytämään mua syömään. Mä yritin eka miettiä tekosyitä kun haluaisin kauheesti päästä pukille, mut lerssi ei oo vielä terve. Mutta onneksi neitokainen kertoi, että joutuu jatkamaan iltaa klo 22 maissa sukulaistensa luo, hänen isukkinsa on käymässä Suomessa ja niil on jotkut isot kinkerit. Ei tule kiusausta:)

 

Syysmies

Nyt haluan piiiitkästä aikaa olla ihan vain turhamainen ja puhua vaatteista. Luen usein Vesa Silverin muotiblogia, koska se on mielestäni yksi harvoista ja varteenotettavista suomalaisista miesten tyyliblogeista. Ja tyyliblogeista yleensäkin, koska olen niin kyllästynyt katselemaan henkkamaukan alekrääsässä maailmannaisen elkein poseeraavia honteloita teinityttöjä. Nättejä ovat, mutta huvittavia. Silmänilo on eri asia kuin oikea tyylikuninkuus.

Vesa on linkannut tosi mageita kuvia herrainpukimista. Just tälläinen inspiroi minuakin tänä syksynä, tweediä, hyvin mutta persoonallisesti leikattuja ja istuvia pukuja, yllättäviä materiaaleja. Leikittelen jopa ajatuksella wet-look -takista tai käärmeenahkarotsista, mustasta ja kiiltävästä. Ja ne hemmetin kalossit mä haluun. Ja hienon kävelykepin!
Alexander McQueen is my true queen….

amfw0910AnttiAsplund_2

AM_FW200944

%d bloggaajaa tykkää tästä: