Krabbeko päivän viiveellä?

…. näemmä näinkin voi käydä. Jessus mikä olo. Heräsin äsken ja nyt tärisyttää. Ei puhettakaan, et olis kouluun selvinny. Eikös sen pitänyt olla selvä peli, et kun vetää keittoo lauantaina, niin sunnuntai podetaan ja sit maanantaina on entistä ehompi olo?! Näin se on ainaki ennen menny. Ehkä tehtiin jotain väärin… tai mä tein. 😀

Tosiaan lauantai käynnisty jo aamukahvin puitteis alkoholilla ku sitä kahvikermaa ei ollu. Onneks kermaligööri toimii siinäkin. Yleensä juodaan vaan pari kuppia aamusta, mut ny ei ees kehtaa sanoo montako ehti mennä ennen puoltapäivää. Siitä olikin sit helpompi siirtyä tuttuihin nalleihin iltapäivästä. Tiedos oli ollu jo muutaman päivän, et Jontte raahaa mut ja P-manin illaks Tabuun maisteleen viinejä. Voitteko kuvitella?! Eihän raavaat miehet nyt sellasta ihan selvinpäin pysty tekee. Onneks ei tarvinnukaan. 😉

Täytyy sanoo, et ei oo mitenkää kauheen selkeet muistikuvat Tabusta, vaikkei mitää varsinaista blackouttiikaan oo. Illan kulku on tallessa pääpiirteissään, mut hämärtyy tasaseen tahtiin loppua kohden ja pienet yksityiskohdat on kateissa. Muistavat osapuolet saa avautuu tarkemmin. Ite muistan, et porukkaa ei ollu mitenkää ihan hullusti, pääpiirteissään hyvä meininki ja siel lounges oli meneillään todnäk jotku isommat synttärit/luokkakokous/läksiäiset tms, evt. Hyvä melu välillä ku porukka jollotti karaokee… sekin ilmeisesti kannusti entistä enemmän ”maisteleen” näitä etukäteen hieman pelättyjä viinejä. Jontte valaisi jo eilen asiaa, et P-manin kans vedettiin niitä viinejä muutenki ku pelkäs maistelumielessä ja meidänki piti mennä laulaa, mut sit ku oma vuoro tuli, oltiin jo jossain ihan muual, perussettii siis. 😀

No joo, meitsi oli sit aamul jo ihan pirtee ja hyvähappinen ja yritin käydä nykimässä täriseviä kämppiksiä aamujäille. Turha yritys. P-man ei oo edelleenkää tietonen, et oon ylipäänsä käyny sitä herättelee. Mut joo, lätkän pariin selvittiin vasta illansuussa ja se varsinainen lätkäosuuskin oli vähä niin ja näin. Turha noita vanhuksia näemmä yrittää mihkään sporttieventteihin, ei tuu kesää. Kyl ne vähän aikaa pörräs hokkareis mailan ja kiekon kans, mut lyhyeenhän se jäi. Lopulta mä pelasin joidenki skidien kans ja pojat istu katsomossa rommikaakaoo lipittäen. Huoh… go, Testos! .___.

Mut näin jälkiviisaana ku pohtii, nii ei ollu ilmeisesti paras mahdollinen vaihtoehto tempoo meneen day afterina. Kiitos seisoi täl kertaa maanantaiaamussa. Ei hjuva. Nyt lähen haukkaa vähä happee ja toivon, et elämä lopulta voittaa!

Morot tyypeille! —>

Autoarvontaa

Äääh mä en nyt yhtään tiedä mitä teen näiden autoasioiden kaa. Jagu menee myyntiin, se on selvä.  Mulla siis on kaks autoo, toi Jagu on ollu lähinnä lelu. Ja sit mul on Audi A4, joka on mun ”Pirkka-auto”, eli se on lähinnä ajoon. Ja joskus kesällä mulla oli mutsin Bemu täällä kun sil oli selkävaivoja ja se ei voinu ajaa ja bemuilu on välillä kivaa, se on sitä mitä mä sanon avaruusaluksen ajamiseks. Eli tosi kevyttä ja miellyttävää ajoo, siis ihan liiankin kevyttä. Siin on ohjaustuntuma niin vitun herkkä, et ei tarvitse kun vähän rattia kääntää niin auto vetää uparit. Mikä on tosi paha juttu jos tottuu siihen liikaa, ja jos joutuu välillä ajaan tosi jäykällä autolla, ei muista että kaikki autot ei oo sellasia ufoja ja sit pelti rytisee. Nimim. tämänkin joskus kokenut…

P-man ehdottaa et hankkisin toisen Audin, nimittäin A6:n. Mut kun mä alan kyrsiintyyn jo tohon aaneloseenkin, niin miks hankkisin toisen vitutuksen? Emmä oikein tiä mikä tossa audissa riepoo. Penkit ei oo ihan niin mukavat kuin voisi olla tämmöselle pitkiäkin ajomatkoja tekevälle. Ja musta tuntuu että Audille on käynyt sama kuin Maceille. Laatu on laskenut kun massat ovat löytäneet sen. Mulla on kosahtanut lamppu aanelosesta jo KAKS kertaa tän vuoden aikana. Ja nyt kun on vähän pakkasta, vaihdelaatikko on aamulla kankea kuin kyrpä, saa oikeen repiä et saa kakkosta ja kolmosta silmään.

Mää tiän että oon vaikee. Haluaisin samaan aikaan jotain överimageeta, käytännöllistä, mukavaa, helppoa, mutta tarpeeksi manuaalista. Voisiko jossain Skodassa olla ideaa? mä olen kuullut hirveesti hyvää niistä. Mut ihan suoraan sanottuna Skodasta tulee mieleen joku Viro ja unkari ja suolakurkut vieläkin vaikka sitä ei voi verratakaan niihin itäblokkiaikojen kosliin.

Toi Skoda Fabia Combi kuulostaa aika herkulta. Valaistu ja jäähdytettävä hansikaslokero, automaattisesti ylös rullautuva säilytyslokeropeite, tosi hyvännäköiset sisustusmateriaalit. MUTTA SIIN ON VITUN INTEGROITU NAVIGAATTORI AKA: HEI TUU PUMMIHIPPI TÄNNE, MURTAUDU MUN AUTOON JA REVI SE IRTI -HOUKUTIN!!!!

Äääääh mä en tiä mä en tiä mä en tiä.

Sit asiasta naisiin. Sain vihdoin selville Miian mallitoimiston. Menin aamulla kuvia läpi ja bongasin sen Fondin listoilta. En meinannut tunnistaa. Sillä oli joissakin kuvissa niin vahva meikki ja joissakin taas tosi nude ja jotenkin kalkittu naama ja se näytti ihan kummitukselta. Mut ihan kauniilta semmoiselta 🙂 Mä lähden huomenna sen luo Helsinkiin! Sovittiin sen stadin pojan kaa, et se tulee junalla manseen, koeajaa Jaguni takas hesaan ja mä tuun samassa kyydissä ja ajelen sit sunnuntaina sieltä takas manseen.

Herrasmiehenä olen varannut ihan hotskusta huoneen. Miia nimittäin asuu veljensä kaa kimpassa ja se veikka on kai tosi suojelevainen tyyppi. En tiedä uskallanko ees kutsua Miiaa mun luo. Se veli nimittäin harrastaa taistelulajeja enkä haluu saada siltä turpaani…

Lost and found!

Hiiop!

Hyvää arvaamikäpäivätänäänon? -päivää tyypeille! Melkein unohtui postailla tänne viimesimmät löydökset, meinasitte jäädä taas kerran paljosta paitsi:

Elikkäs tos yks päivä bongasin taas urbaanilta luontoretkeltäni alkuliman suosikkilomakohteen, eli stringit! Joku oli syksyisellä reissullansa hukannut, tai ehkä pikkumustat oli muuten vaan lähteny karkuun, evt. Pointtina kuitenki se, et joku jalomielinen yksilö oli nostanut ne näkyvälle paikalle ja iloinen jälleennäkeminen on vielä tässä keississä ihan mahdollinen, yay!

Ken omakseen tunnistaa, noutakoon Hallituskadun ja Kirkkokadun(?) kulmauksesta.

Ei kai täs taas tällä erää muuta, oikein hyvää viikonlopun alkua kaikille, meitsi lähtee tsekkaan Mansen orastavan lumisateen kera Mitsun! 😀

 

Lost and found!

 

 

Ekaluokkalainen

Koulu alko si keskiviikkona. Sain kuulla täst mukavasti ajois tiistai-iltana kerta en edelleenkää oo löytäny niit lappusia. Ja EDELLEEN syytän tästä jonttee ja p-mania. Vaikkei perunasalaattijekkuja tai muita mukavia reissun jäljilt ollukaa havaittavis, nii oli mun kämpäs silti käyty ja jotain sekoteltu. Hmph. No joo, ei ehkä voi silti verrata mun ja p-manin suorittamiin paskaponi jekkuihin ja muihi. 😉 

 

Noh kai se on pääasia et ylipäänsä selvisin ekana päivänä kouluun… ja vielä oleellisempaa et en jääny ekan kouluviikon aikana (ekaluokkalaisena) auton alle eikä päätä upotettu vessanpönttöön. Rispektii hei näistä saavutuksista! 😀

 

Mut aika lusmuamista on nää ekat päivä ny ollu. Esitin siis ihan kympil tuoretta maahanmuuttajaa, nii pääsin hottis tyttöjen kans opastetulle manse kierrokselle. Mina ja hoono soome. xD Täst saatan jäädä kyl ennen pitkää kii. Onneks koulutusohjelma on kokonaan lontoon kielellä nii pystyn ehkä hetken vetäänki roolia.

 

Mut takas ekojen päivien meininkeihin. Meille on paasattu lähinnä jostai terveydenhuoltoon liittyvistä jutuista ja esitelty kampusta. Melko tylsää mut täytyy sanoo et mieluummin hengaan vielä täs vaihees joukon jatkona koomasena ku luennolla.. tiedetään, on vitun hyvä asenne tähä opiskeluun alusta alkaen. Mut oon edellee sitä mieltä et en mä tuol puljus ihan hullusti tuu uutta oppiin ainakaa ohjelmointiin liittyen. Papereiden peräs mä siel hengaan. Tietty voi sit ottaa jotai muitaki kursseja ku noit omia scheisseja, nii tulis suorilt opittuu jotai uuttaki. Kattellaa. 🙂

 

Väsyttää iha törkeesti. Taidan käyttää mitsulaista ulkosalla ja sit meen kyl päikkäreille, ei tuu perjantaista muute mitää. Illalla olis kuitenki tarkotus nähä luokkakavereita kaljottelun merkeis kaupungil!

 

Se on tältä erää adjö ja hyvvee viikonloppuu tyypeille!

Hekumaa Helsingissä

Hitto soikoon poijjaat! Oli aika yllättävä ja mukava viikonloppu monella tavalla.  Iranilainen on kutkutellut mieltäni jo toista kuukautta, mutta keissihän on se, että me kierrelään toisiamme kuin kissa kuplivaa puuroo, eikä kumpikaan halua olla se, joka tekee seuraavan siirron. Paitsi mä voisin siirtää sen pimppikarvat viemäriin, hhehheh!

Meillä oli perjantaina Herraklubin eka kokous.  Tapasimme yhden Jasonin, joka pyrkii porukkaamme jäseneksi. Miekkonen kestitti meitä varsin mallikkaasti Näsijärven rannalla sijaitsevassa huvilassaan, tarjolla oli mm. rapuja, etanoita valkosipulivoissa, hevosenlihapihvit, tujua punkkua ja savuisia viskejä ja suklaafondantit. jason oli myös järkännyt paikalle oikein mukavan yllätyksen, pari eksoottista tanssijatytsyä jotka keikistelivät ja tarjoilivat meille. Voitte uskoa, että alkoi etumusta hiukan kuumottaa ja tuli sellainen fiilis että nyt radalle. Tilattiin pari taksia ja lähdettiin keskustaan, suuntana Love Hotel. Ja kukas se siinä Loven edessä värisi pikkumustassaan, ihanat kiharat hiukset tuulessa hulmuten, ihana irinilainen. Muut hyppäsivät taksista ulos, mutta mulla ja iranilaisella oli joku ihme katsekontakti-säätö-hetki siinä. Mä yritin jotain ja se yritti jotain ja kuski kilju vaan että jäätsä vai jatkuuks matka. Iranilainen kohotti kulmiaan kysyvästi ja mä jossain mielijohteessa viitoin sen taksiin. Kuski kysy et mihis sit ja mä heitin pallon iranilaiselle. Se sano ihan pokalla et Helsinkiin!!!!!

Nainen selvästi koetteli mua mut mä olin niinkuin mulle olisi arkipäivää napata käbi stadiin. Kuski siinä ihmetteli hetken ja mä sanoin et aja nyt vaan, sä tuut saamaan tästä keikasta vitusti enemmän kuin koko yön rallista Hämeenkadulla. Me köröteltiin Helsinkiin, ihanaisella oli laukussaan jotain likööriä jolla me kitattiin itsemme mukaviksi matkan aikana. Stadiin saavuttiin puolen yön maissa. Kuski kysy taas et mihis täällä. Mä olin edelleen hiljaa ja iranilainen pamautti että Kämppiin. Mä annoin mennä ja ajattelin vaan et mun lomarahat on vielä käyttämättä. Hotellissa oli tietty säätöö kun tultiin niin myöhään, mut saatiin lopulta sumplittua huone ja skumppatilaus.

Ei hitto mikä yö ja aamu ja seuraava päivä, maksoin kaksi yötä vaikka eilen illalla lähdettiin sit takas himaan, hiukan proosallisemmin vaan. Yks tuttu oli ajelemassa Manseen ja päästiin sen kyydillä. Iranilainen jäi autosta keskustorilla, se ei selvästikään haluu et mä saan sen asuinpaikan selville. Saishan sen Finderin kautta mutta en mä viitsi teineillä ja pitäähän ihmisellä olla yksityisyyttä.

Jatkosta ei puhuttu. Mä olen vieläkin ihan eedenissä ja mietin, koska me nähdään seuraavan kerran, mikä on homman nimi ja miksi vitussa mä mietin tällästä. Ehkä ne haalaribileet on hyvä idea, saa päätä selvitettyä kun nappaa jonkun opiskelijamuidun kainaloon.

Ainoa särö koko täydellisessä viikonlopussa oli se, minkä varmaan arvaattekin. Ne karvat! Mä yritin sitä aamulla tukistella leikkisästi ja ehdotin, et mitäs jos mä tekisin sulle uuden kampauksen mutta se vaan sihahti. Miksi melkein täydellinen nainen ei tajuu miten pienellä vaivalla se voisi olla tän universumin upein veenus?