Karmeeta sekoilua

Okei P-man tossa jo kertokin et me oltiin pari viikkoo sit tamperelaisen paikallisradion 957:n synttäreillä Pakkahuoneella. Se kanava on siis vähä niinku manselainen Radio City, rokkia ja kiakkoo ja kaikki juontajat on miehiä. Ei vittu mikä ilta.no ensinnäkin sielläoli osalla jokku vippipassit kaulassa ja ne haki Klubin puolelta ilmasta viinaa, mikä lievästi sanoen sieppas mua. Mutta Eppujen keikan alkupuolella olin röökillä terassilla just menossa taks ja joku pikkumimmi tuli mun kaulaan roikkuun. Se sano, et antaa vippipassinsa mulle jos panen sitä niin et sen mulkku eksä huomaa sen. Me livahdettiin narikkapokejen ohi ns. klubin yläkertaan, siellä on joku Teatterikesän toimisto. Jäätiin sinne eläportaille ja nussittiin oiikeen kunnolla, ei hitto kun tekikin hyvää vaikka mä oon ollu tietoisessa selibaatissa. Mut sit sinä iltana vaan alko tekeen niin paljon mieli viinaa et mä olin valmis höylään pilluu et sain sitä viinaa. Vaikka ei se muija niin ihmeellinen ees ollut, sellanen vähän niinkun apina, kauheen luiseva, ei siis laiha sellasela uu mama -tyylillä vaan laiha niinkun joku kääpiö.

Onneks se nussiminen jäi kesken kun ne poket tuli valittaan asiasta. tai emmä oo varma olikse poke, ehkä se oli vaan joku toinen kalju. Eiks kaikki poket oo kaljuja ja vähä lihavia ja niillä on joku karmee symboolitatuointi.

No mä sit revin väkisin sen passin siltä ämmältä ja syöksyin vippialueelle.Just sillon siideri oli loppunut mutta ne kaato mulle tuopillisen valkkaria, jee! Ja vitttuuuuh, siinä vaiheessa tajusin et mä oon missannu eppujen keikan ja mun kaulassa roikkuu taas joku vitun kalju apina.

Loppuilta oli jotain ihme rähinää Pakkahuoneen eessä ja taisin mää olla Ilveksessäkin. Sielläoli joku Radio 957:n viippilooshi johon kai hotellin jotaja pyysi mut ja otin sielläkin vähä tuntumaa pariin tissiin.

Ja seuraavana vittun päivänä luin lehdestä että joku oli tapettu siellä 957:n bileissä! joku poke oli tappanu jonkun miehen! ei vittu ei kai se oo se sama poke joka mun kimpussa roikku.

Menin tosta kaikesta niin paniikkiin et olin kolme päivää syömättä ja join vaan vaahterasiirappi-pippuri-hunajavettä ja vedin ulostuslääkkeitä. Soitin mun life coachille mutta se helvetti on nyt Australiassa eikä se suostunu puhuun mun kaa lomalla.

Nyt on vedetty aikahiljasta linjaaton jälkeen.Oon itkenyt.Miks miks miks mun pitää aina vetää nää vanhat kuviot ja sortua tähän paksaan. Viime vuonna sain ohdutusta BB:stä, nyt sein on ihan paska ja vaan kuvottaa mua kun mun oma elämä on yhtä sekasin ja turhaa.

Jadesoturin hyökkäys

Huh huh, olipa yö. Pakko myöntää mut ne bileet oli tosi hauskat, vaikka epäilinkin aluksi konseptia.  Kämppä vaan on mitä on taas…meinasin jo hetken että tilaan tänne siivoojan. Mutta vittu sikshän mä osittain toin noi kaks natiaista tähän kämppään et säästän siivouskuluissa kun saan siihen apua ja voin laittaa nekin rahat johonkin hedonistisempaan hemmotteluun. Tänään ei kyllä jaksa. Mun ruho on kipeä viinasta, laulusta ja….naisesta!!!!!

Eilinen oli kyllä mimmilabyrintin suhteen aika kimurantti ilta. Eka mun polvella kiehnäsi joku bileisiimme eksynyt mirri. Tosin ei kauheen viehättävä tapaus, pakko sanoa. Sellainen, jota olisin pannut vuonna 2002. Siis matalalantioiset farkut joissa jotain ihme kulutuksia ja glittereitä, joku Shakira-henkinen kimalletoppi, teräväkärkiset korkkarit ja kaksivärinen tukka. Sellanen ku Christina Aguileralla oli vähän vajaat 10 vuotta sitten, alta tumma ja päältä ihan valkoisen blondi. Kaipa se nainen on jonkun mielestä seksikkyyden ruumiillistuma, mutta mulle tulee noista muijista mieleen vain Big Brother -kilpailijat. Siihen ohjelmaan osallistuu aina jotain peräkylän jengiä, joka näyttää jämähtäneen tyylillisesti 2000-luvun alkuun ja henkisesti esikouluikään.

Ilta jatkui Hämeensiltaan. Pakko kertoa tässä vaiheessa, että olin tekstaillut iranilaisen kanssa illalla. Kissa-hiiri-geimiä, vaihdettiin vaan kuulumisia et minne kumpikin on menossa, mutta ei kutsuttu toisiamme samaan paikkaan eikä ehdotettu mitään. Lähellä kyllä oli kun se lähetti mulle kuvan itsestään. Vittu. Se oli liikkeellä ihanan ruskettuneena hyvin lyhyessä ja tyylikkäässä hennosti kullanvärisessä minihameessa. Paksut ruskeat hiukset valtoimenaan kiharoilla, täydellinen meikki. Vain isot korvarenkaat, ei muita helyjä ja kiluttimia.  Ja ihan saletisti tosi mageat korkkarit vaikka sitä ei kuvasta nähnyt. Jumalauta se on varmaan Tampereen hyvännäköisin nainen.

Mutta eipä ollut valittamista siinä mitä yön aikana tapahtui. Jostain syystä Hämeensiltaan oli eksynyt myös toinen porukka, pari-kolmekymppisiä naisia. Iskin silmäni saman tien punapäiseen gaselliin. Kuin Nicole Kidman nuorena! Pitkä, iho kuin kermaa ja persikoita, upea kuparinpunainen pitkän pitkä tukka. Tyttö oli yhtä säärtä ja pitkää hoikkaa luustoa sen unelmanpehmeän ihonsa ja tykkitissiensä alla. Se oli pukeutunut vihreään toppiin joka korosti upeasti sen värejä.

Sain jonkin aikaa taivutella sitä, mutta muutaman Singapore Slingin jälkeen homma oli selvä. Mut sitten huomasin, että Iranin ihanaiselta oli tullut viesti. Ja se oli selvä pyyntö. Tai niin selvä kuin sellaiselta naiselta vain voi tulla. Tyyliin ”Lovessa on tylsää, entä siellä. Meillä oli aika hauskaa viimeksi”. Se olisi halunnut mut viihdyttämään itseään! Siinä oli melkoinen dilemma kun mulla oli lähes sylissäni se punapääkauris. Mietin asiaa hetken. Kumpi, kuumaksi todettu etelän hedelmä, jonka ainoa miinuspuoli on se hirveä karvoitus, vaiko houkutteleva riski? Mietin asiaa myös siltä kantilta, että jos pääsisin testaamaan jadeleluni, kumpi olisi miellyttävämpää, upottaa se siihen pehkoon vai mahdollisesti jopa posliiniin. Tietenkin jälkimmäinen vaihtoehto voitto. Ja ajattelin et punainen hius/pimppikarva olisi aika kiva mauste mun kirjaani.

En kyllä katunut vaikka en Iranin viestiin vastannutkaan. Hitto mikä yö. Ja se vaaleanvihreä jadelelu sointui vielä täydellisesti sen punapään väritykseen. Sillä oli poslari kuten arvelinkin. Hiusten nappaamisen kans meinasi tulla ongelma kun se nukkui niin huonosti. Mutta sain sen sillä tekosyyllä et sanoin et ”sun hiuksiin on jääny jotain kii” ja nappasin pari suortuvaa. Pitäisi löytää nyt se vitun kirja jostain.

Tänään olen vain maannut autuas hymy huulillani kattoterassilla arskaamassa. En halua ajatella huomista siivousta, en salikäyntiä, en viinan ja suolan keräämää turvotusta. Ah tätä elämää!

Hot:

Ja not:

Väsynyt maailmanmatkaaja

Ei tsiisus kraist….tulin pari päivää sitten Aasian turneelta Tallinnaan Robinin luo ja nyt taas Mansessa. Aivan järkyttävä jet lag edelleen. Asiaa ei ainakaan auttanut se että Tallinnassa ei tullut levättyä yhtään vaikka siksi sinne menin. Jotenkin arvasin että Testoksessa on melkoinen hulina päällä nyt kun toinenkin kämppis muutti tänne. Robin lupasi että saan hengata sen white palacessa pari päivää jotta saan unirytmin takaisin kondikseen. White palace on siis sen toinen kämppä joka on sisustettu lattiasta kattoon pelkällä valkoisella.ö Ja se on tehty todella innovatiivisella ja upealla tavalla, uskokaa tai älkää.’

Enivei, meidän piti ottaa Robinin kanssa yhdet Cuba Libret ja sit sen piti häippästä toiseen luukkuunsa. Mutta eihän se niin mennyt….vedin niitä Cuba Librejä, Mojitoja ja Singapore Slingejä kaksi vuorokautta putkeen, ihan hämärää menoa…. en ole ihan varma näinkö unta vai olinko jossain vaiheessa oikeasti sellaisessa pitkässä limossa joka oli sisustettu vaaleanpunaisella karvalla.  Ja Robin, se vitun kettu, ei tietenkään suostu kertomaan mulle oltiinko me jossain vaiheessa sellaisessa vai onko kyse mun omasta häröilystä.
Mä olen ihan sekaisin. Täytyy ottaa omaa lomaa ensi viikko. Pitää detox-kuuri ja tutustua vaikka buddhismiin tai kabbalaan. Jotain. Mulla on ihan epätodellinen olo ja mietin vain missä mun pillukirjani on. En ole nähnyt juurikaan jätkiä tänään kämpillä ja mulla on pahoja aavistuksia niiden tekemisistä, en ole jaksanut lukea tätä blogia tarpeeksi tarkasti joten en tiedä mitä kaikkea pahaa ne ovat tehneet ja tuskin ne sitä kaikkea tänne kirjoittaisivatkaan. Tai toisaalta en yhtään ihmettelisi. P-man on juuri sen tyyppinen jamppa että sen mielestä on hauskaa kirjoittaa blogiin pahanteostaan kun tietää frendin olevan avuttomana maapallon toisella puolella.

Ei tässä auta kuin yksi tasoittava urospaukku. Tuhti siivu chorizoa vodkanaukun kyytipojaksi. Mutta oli se pojjaat tämän olon arvoista. Tuntui upealta vaellella hienoissa hotelleissa vaaleisiin pellavahousuihin ja panamahattuun pukeutuneena ja imeskellä johonkin ananakseen väkerrettyä paukkua samalla kun taskuvenukset kehräävät jaloissa ja suunnilleen taistelevat huomiosta.

Vittu. Pitäisi katsoa postit. Ei jaksa. Haluaa nukkua.

Älyilyä ja äijäsnapsi

Vastataanpas nyt taas alkuun Lauralle joka on jättänyt pari pitkää kommenttia.  En voi vastata kaikkien ihmisten puolesta miksi netissä arvostellaan toisia ja sanotaan kaikki sellaiset asiat joita ei in real life ole sopivaa sanoa ääneen. Mä teen niin koska se on vapauttavaa.  Arkielämään liittyy niin paljon velvollisuuksia ja pitää täyttää tietyt kriteerit.  Tykkään päästää netissä höyryjä pihalle ja niin varmaan moni muukin. Sitäpaitsi on aivan turha verrata netissä kommentointia siihen sanooko asiat päin naamaa vaikka kadulla. Mä en ole sama ihminen netissä ja oikeassa elämässä. Kyseessä on kaks eri todellisuutta, joissa on omat lakinsa ja erityispiirteensä. Ei todellisuuden käytössääntöjä voi siirtää sellaisenaan nettiin koska monet  ihmiset on pohjimmiltaan samanlaisia paskiaisia kuin mäkin. Mut se on mun mielestä inhimillistä. Joku purkaa itseään urheilemalla, joku saa raivokohtauksia, joka ylensyö, mä luen hölmöjä nettisaitteja ja sanon mitä sylki suuhun tuo. Mä olen ihan satavarma et netissä trolleilee kaikenmaailman yhteiskunnallisia vaikuttajia. Sitäpaitsi, tsekkaapa seuraavien poliitikkojen blogit. Mieti millaista kieltä niissä on käytetty esim. Jari Sarasvuosta ja Jarmo Korhosesta.  Se, että jopa kansanedustajat kirjoittavat tähän tapaan blogeissaan kertoo musta siitä, että netissä ihmisen sisäinen eläin ja epähieno puoli pääsee irti ja koska netti on niin valtava, sitä ei voi kokonaan kahlita ja siksi ihmisten pitäisi tajuta myös käyttää sitä omaa harmaata aivomössöään ennen kuin altistaa itsensä netissä arvostelulle.

http://www.satuhassi.net/index.php?option=com_content&view=article&id=1451:nyt-meni-jo-liian-pitkaelle&catid=5:blogi&Itemid=19

http://www.ukkola.net/

http://www.hemming.ws/index.php?option=com_content&task=view&id=506&Itemid=12

Jee jee jee, huomenna huomenna huomenna lähtee tää poika purjehtiin. Hitto kun odotan innolla. Kyllä välillä tekee hyvää olla luonnossa ja merellä, ruskettua kunnolla ja olla pari päivää ilman telkkaria ja nettiä.  Onhan mulla Mokkulakin ja se kai toimii tuolla saaristossakin, mutta mä yritän tehdä enkat netittömyydessä. Mutta siis vasta huomisesta lähtien 🙂

Ja kun Lauraa kiinnosti meikäläisen perheasiat niin kerrottakoon, että pikkupikkusyrräni Julia suvaitsi soittaa mulle ja yllättäen sen asia koski rahaa. Pyysi että lainaisin -toisin sanoen lahjoittaisin- sille pari sataa että se saa lentoliput Suomeen. Siirsin pitkin hampain rahat sen tilille koska tiesin et se kiristää ne fyrkat muuten mammalta ja sitä mä en halua. Voi vittu. Toi on ihan sama kun jos vetäis rahaa paskakaivosta alas.  Vaihdettiin siinä pari sanaa muustakin asioista. Se sanoi että mä oon muka alkanu pehmetä kun asun KOMMUUNISSA. Korjasin, että ei tää oo mikään vitun kommuuni vaan mun ENTOURAGE, mun POSSE, mun JÄBÄT. Ja likka kehtas vielä pyytää että voiko tulla tänne bunkkaan joksikin aikaa elokuussa kun se tulee säätään tänne jotain hippijuttujaan Pispalaan ja tästä mun kämpiltä pääsee niin kätevästi sinne mut porukoilta kestää ikuisuus körötellä pelkästään Manseen. Onneks pikkupikkusyrralla on noita suunnitelmia aina niin ristiin rastiin että ei sen bunkkaus oo varmaa. Se on just näitä tyyppejä jotka ilmoittaa tosta vaan et mä lähen muuten huomenna Moskovaan. Se on kerran tehny niin.

Keksin muuten tänä iltana loistavan snapsin: vodkaa ja lasiin laitetaan vodkan päälle kellumaan siivu chorizo-makkaraa. Tulisen mausteisen väkevää, kyllä potkii munille. Kyllä potkii!