Onnellisuus ehkäisee itsemurhia?


onni

On onni olla onnellinen.

Oon vääntänyt tuolla rikosaiheisella portaalilla aika paljon tästä Nikon tapauksesta. Meikää alkoi viime viikolla jotenki ni vituttaan, kun ihmiset hakee hirveetä melodraamaa asiaan ja haluaa väen väkisin tehdä hukkumisesta itsemurhan.

Koska en jaksa enää vatvoa kuolleen ihmisen kohtaloa, oon pyrkinyt laajentamaan keskustelua yleisempään suuntaan. Tänään tuli pohdittua aamupuhteeksi, millaiset asiat voivat mahdollisesti ehkäist itsemurhaan päätymistä? Mitä ootte mieltä näistä ajatuksista?

onni2

Onni voi löytyä myös onnettomuuden kautta.

Onnellisuus:
Elämäänsä tyytyväinen ja tekemisestään/olemisestaan sydämellä nauttiva ihminen tappaa itsensä pienemmällä todennäköisyydellä kuin masentunut ja/tai toivoton tyyppi.

Sosiaaliset taidot:
Kyky puhua murheistaan/huolistaan estää tehokkaasti epätoivoon joutumisen. Uusia näkökulmia, ajatuksia, toivoa tai ääritapauksessa jopa hoitoon ohjausta saa puoliväkisinkin. Usealla itsemurhan tehneellä on sydän ja mieli täynnä paskaa, tuskaa ja toivottomuutta, eivätkä he osaa tuoda/sitä sitä esiin.

Lähipiiri ja/tai perhe:
Kun on oppinut kotona puhumaan, jakamaan huolensa ja samaan tukea, turvaa ja rajoituksiakin, on suuret mahdollisuudet selviytyä vaikeuksista myös vanhempanakin.

Äly:
Fiksu ihminen hallitsee huomattavasti monipuolisemmat selviytymiskeinot ja puolustusmekanismit. Myös psyykkinen tasapaino on helpompi ylläpitää, kun on älykkyyttä pohtia asioista, hakea vaihtoehtoisia ratkaisuja, eikä suosi kehäpäätelmiä.

Itsetuntemus/arvostus:
Kun osaa eritellä omia tunteitaan, ajatuksiaan ja motiivejaan, elämänhallinta on helppoa, eikä pienet, tai suuretkaan murheet, aja ihan heppoisin perustein itsemurhaan. Hyvä itsetuntemus saa ymmärtämään, että elämä on omissa käsissä ja voit vaikuttaa tulevaisuuteen muuttamalla omaa ajattelua, suhtautumista ja toimintaa.

Mutta edelleen, kyllähän kaikin puolin älykäs ja psyykkisesti priimakunnossa oleva ihminen voi silti saada päähänpiston niitata itsensä baarista tullessaan. ”Kappas, tänään voisi tappaa itsensä, kun homma rokkaa niin mukavasti. Meikä lampsii ny satamaan ja hyppää altaaseen”.

Öö, epätodennäköistä? Jep. Mun mielestä.

Kuvat: http://www.kaniini.fi/index.html

Mainokset

Tietoja P-man
Tosimies, joka kumartaa punaiselle lihalle, tehokkaille moottoripyörille ja itsevarmoille naisille, jotka ei yritä hyväkskäyttää mua. Jyrkkä ei puuterialushousuille, kalaruuille sekä isäehdokkaita etsiville kullikotkille. Btw: itsekin isä vm. 11.

12 Responses to Onnellisuus ehkäisee itsemurhia?

  1. E-rich says:

    Hyvä ja tärkee aihe kyl, lupaan miettiä jossain vaiheessa sillai vakavasti! 🙂

    …..mutta nyt pois asialinjalta: pitää heittää tyyppejä linkillä. http://shutupwomangetonmyhorse.com/ mä en oo ihan varma ehkäseekö vai lisääkö tää itsemurhan mahdollisuutta. Aluks ehkä ehkäsee, mut mitä pitempään kuuntelee tota looppausta, niin voi yhtäkkiä lisätäkin…

  2. Reeno says:

    Råååk!

    Tota linkkiä on tässä ehkä pari iltaa jo luukutettu.. Syytä en sitten voi sanoa että miksi 😉

  3. tammikuu44 says:

    Onhan nyt päivänselvää, että kukapa pelkästä onnesta haluaisi itsensä tappaa!

    Mutta tuohon listaan haluaisin liittää:

    Kiukuttelu: paineet voi purkaa sopivalla (ei jatkuvalla) kiukuttelulla ja manailulla. Ovatko kirosanat itse asiassa pahasta?
    Parempi ratkaisu kuin naru kaulaan!

    • P-man says:

      Tervetuloa Ristipissareiden tammikuu44!

      Jep, hyvä pointti tuo kiukuttelu. Kauhealta tuntuu, ettei voisi koskaan olla huonol tuulella tai et aina pitäis tuntea huonoo omaatuntoo siitä, et on surullinen, vihainen tai suoraan sanoen vituttaa. On jotenki ni käsittämättömän tuntuista, et monissakin perheissä on tunteiden näyttäminen tosi vaikeeta. Ja jos vanhemmat ei sitä osaa, ei osaa lapsetkaan isoiksi kasvaessaan.

      Muistan lapsuuden kodin naapurista sellaisen perheen, jos ei saanut itkeä eikä huutaa. Aina ku lapset alkoi pillittää tai kiukutella, isä komensi ne hiljaiksi ja opetti, ”itkeminen on heikkojen hommaa” ja ”vaan typerät ihmiset kiukuttelee”. Iha kauheeta, ku oppii tommosen tavan elää pienest asti. Miten tollaiselt lapselt voi odottaa erilaist käytöstä aikuisenaan. Ja paineet senkun lisääntyy iän mukana, ni tuntuu tosi kauheelta, et kaikki pitäis vaan patoa sisäänsä. Jossain vaiheessa taakka varmaan painaa ni paljon, ettei sitä jaksa enää kantaa…

      • hymyilevä eläkeläinen says:

        Joopa, tietenkin ihmisen täytyy osata olla ihmisiksi töissä ja kavereidenkin kanssa, mutta joskus pitää päästää Barabbas irti. Eli muutaman hyvän ystävän kanssa juopottelu on poikaa; silloin kukin kehuu itseään, kiroilee keljuja työtovereita, inhoaa sitä sun tätä, maailma pannaan uuteen järjestykseen. (Lyödö ei saa!)

        Helpottaa. Aamulla krapua, mutta helpottaa. Taas jaksaa pinnistellä positiivisesti. Eikä tarvitse nirhata ranteita auki tai muuta päätöntä.

        Lässy ainainen positiivisuus saa ihmisen hermoraunioksi, jos ei joskus kiroile kunnolla.

  4. P-man says:

    Iltoja Hymyilevä Eläkeläinen ja teretulemas kommaileen! Niin totta virkoit. Sanokoot mitä sanovat, ni ainakin meikäpojan on helpompi purkaa ketuusta muutaman tuopin jälkeen. Enkä tod. ole alkkis joka juo suruunsa. Kai se o vaan helpompaa pienes sieväs. Ja ärräpäät ja mörnötys-murjotus tulee hyvää!

    Onneks ei o vielä ni toivottomaan tilanteeseen joutunukaan, et ois miettinyt köyttä kaulaansa. Vaikka välil ois voinut olla aihettakin, ku meni lähes yhtä aikaa mummo, ystävä, muijafrendi, duuni, harrastukset ja pulaa oli rahasta, rakkaudest ja tekemisestä… No, tuli ainaki hyvää saumaan tähän kämppään muutto. Nyt on jatkuvasti elämää ympärillä, eikä näiden kahden koomikon kanssa voi murjottaa kovin pitkään… 😉

    Anteeks tyhmyyteni, mut oliko Barabbas maantierosvo vai raamatun henkilö?

    • tammikuu44 says:

      Barabbas oli se rosmo, jonka ihmiset huusivat vapaaksi, kun Pilatus oli pannut valittavaksi Jeesuksen tai Barabbaan. Barabbas pelastui ritiinnaulitsemiselta.

  5. P-man says:

    Toi yyberpositiivinen lässytys, mitä hoetaan etenki työpaikoilla jatkuvasti, vituttaa mua sairaasti. Ei kukaan voi olla 24/7 onnellinen, iloinen, aktiivinen, energinen, aikaansaava yms. TÄYDELLINEN! Töissä saa ja pitää näyttää tunteet, mutta hallitusti ja hillitysti ja tilanteeseen sopien…

    En mäkään alkais karjuu vaiks työkavereille päin naamaa, että mul on paska päivä ja te ootte nihilistejä mulkkuja, mut saatan kyl joskus sanoa, että anteeks, ei oo mitkään huippufiilarit tänään. Kyllähä ne ihmiset, jotka mut tuntee, sen muutenki aistis… 😉

    • E-rich says:

      Se hymy_pyllyssä_24/7 on varmaan yleensä vaan jonkinlainen pinnoite ja kuori, jonka avulla on sit joidenki ihmisten ehkä helpompi pärjätä. Koska se on kyl fakta, ettei kukaan voi olla aina hyvällä tuulella. :S

  6. nimi says:

    oot kyllä oikeilla linjoilla.. mun veljeni teki itsemurhan muutama vuosi sitten, ja voisin näin karkeasti sanoa että mikään sun kirjottamista asioista ei ollut kunnossa.
    alkoholi (ja mahdollisesti muut päihteet) maistui, suhteet vanhempiin ei ollut aivan parhaimmat, ei ollut töitä, ei koulutusta.. tänä aikana olen itsekin harkinnut itseni tappamista muutaman kerran vakavissani, mutta aina on ollut joku pieni fiksu ääni päässäni joka on sanonut etten aiheuta sillä mitään muuta kuin mielipahaa ja surua ja itsesyytöksiä läheisilleni. nyt kun elämäni rullailee oikein mukavasti, voin olla vain iloinen siitä etten ole tehnyt itselleni mitään!
    kiitos ja anteeks tästäkin avautumisesta. 🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: