isäelämää vol1

Oon yrittänyt epätoivoisesti myydä prätkääni. Kerran jo vaihdoin sen mut nyt luovun pyörästä kokonaan. Turha pitää sitä tallissa keikkumassa, kun en ehdi/jaksa ajaa. Vakuutukset juoksee kuitenkin, eikä puhuta mistään ihan pienistä summista.

Sinänsä epätoivo ei kumpua prätkästä, vaan siitä etten haluais myydä sitä iha aikuisen oikeesti. Kaunis kesä tulossa ja ois hauska kerätä kilsoja kunnolla, ku viime kesänä en ehtinyt. Mut mitä ihmettä mä sillä teksisin, kun ei ole omaa aikaa ja ipana kulkee mukana aina, kun liikun johonkin.

Kaks kuukautta olen nyt pitänyt ilmoitusta netissä mut täytyy varmaan laskea hintaa, koska ei se tolla mee. Ei tunnu ihmiset arvstavan taiteilijatyönä design-maalattua tankkia ja naarmuttomia katteita… Just vaihdettu takakumi ja uudet ketjutkin viime kesän minikilsojen jäljiltä – siis oikeesti aivan priimat. Mutta ei silti ole mennyt kaupaksi. Ehkä pakko myöntää vaan, että hinnat on tippunut. Täytyy yrittää saada Yontte innostuun hankkiin pykä firmalle…

Jaahas, mitäs sit tekis, kun on tätä lomaa ja aikaa vähäh liikaa? Ei naista, ei minimiitä tällä hetkellä, eikä kyllä mitään tekemistäkään. Pariin kesätenttiin vois tietty lukea, jos oskus valmistus tuolta natsilaitokselta.

Moro! Tehokasta viikkoa työssä kävijöille. Onneks ei varmaan v*tututa.

Mainokset

No dogs, no children!

Kaveri sen hyvin kiteytti: 5 vuotta sitten Piimänni veti kaljakärryjä Tallinnanlaivan terminaalissa mutta nyt se työntelee lastenkärryjä Hämeenpuistossa. Niin, näin se elämä heittelee.

Olin tänään pari tuntia mini-me:n kanssa kaupungilla, kun Tintsu kävi vielä kerran tarjoamassa vertaan saikkulassa. Ne kolme minuuttia, mitä oli aikaa/mahkui keskittyä lehtiin, oli mielenkiintoisia. Luin Taloussanomista artikkelin, jossa kerrottiin lapsivapaista hotelleista, joita mm. Tjäreborg tarjoaa asiakkailleen. JUMALAUTA, MAINIO PALVELUIDEA!!! Osoittaa hyvää pelisilmää, että tarjoaa myös muille kuin lapsiperheille kohderyhmäkohtaisia ratkaisuita. Meitsi ainakin varais sellaiseen yöpymisen, jos ilman skidouta lähtisin liikkeelle. Käänteisesti ajateltuna tää tarkoittaa sitä, että lapsenhenkiset asuvat samoissa mestoissa ja lapsivapaasta nauttivat omissaan. 😀

Mä en käsitä, mikä tässä on se ongelma, jonka takia lapsiperheelliset inisevät syrjinnästä? Eikös lapsiperheille ole aina ollut eniten vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia? Ei joka hotellissa tarvitse olla Bamse-klubia tai kahluuallasta. Tosin välillä kahluuallas ois jees vaihtoehto myös perheen päihtyneille isommille ”lapsille”…

Jos ny tuhannesta hotlasta 10 on lapsille, niin mitä väliä? Keneltä se on pois? Kyllä niistä 990:stä löytyy sit vaihtoehto lapiperheellekin. Mun mielestä on ainoastaan hyvää palvelua, että vaahtosammuttimen kokoiset hyperpuput kiljuvine hermostuneine vanhempineen eivät pääse valtaamaan aivan joka soppea – sama pitäis olla myös Suomessa mut ei taida onnistua.

Ny katteleen herkkupeppujs Rosendahlin ilta-aurinkoon. Siis yksin, ei skidoun kanssa. Parempi pysyä vaan katseluetäisyydellä. 😉

Elämänhallintaa etsimässä

Hiiop ja huipputihei jätkät ja mimmi! Otettiin jätkien kanssa neljän päivän breikki arjesta, vaihteeksi, ja lähdettiin käymään Itävallassa. Yonten frendillä on siellä  talo, joka otettin vuokralle pilkkahinnalla. 12 e/yö per pallit ja kuitenkin käytettävissä parisataa neliötä, allas ja minikuntosali. Verkostoituminen selkeästi kannattaa!

Lennettiin Klagenfurtiin, josta oli  vajaa 100 kilsaa autolla talolle. Oisittepa nähnet ku kolme isoo äijää tunki ittensä pieneen Puntoon. Ainoa, joka oli tarjolla siinä vaiheessa.. Onneks ei ollut menomatkalla juurikaan kamoja messissä, koska meil oli veto, kuka ottaa vähiten kamaa mukaan ja toisaalta, kuka ostaa sitä eniten reissusta. Erkka voitti ekan, jätkä lähti skedelaudassa ja kalsareissa + kahdessa paidassa, jotka se sullon reppuun.

Yontella ei mennyt kovinkaan vahvasti ekassa skabassa, koska sen piti taas ruodata ne helvetin tuoksukynttilät, rohdot, papujauheet, yrtit, piikkimatot messiin. Aiheuttaa suurta hilpeyttä, kun tutkivat laukut ruumaan menon yhteydessä. 😉 Varmaan turha mainita, että Y voitti vikan skaban. Lähetti 160 kiloo rahtia himaan laivalla. No, saatiinpahan uusi molskimatto Testokseen. Tsiisus!!!! Tää on jo toisen tarinan paikka, siihen palataan siis myöhemmin.

Oli aivan superjäätävä reissu. Meidän tönö sijaitsi ”vuoren” päälle. Alas pääs helposti mutta se ylösnouseminen (2 kilsaa) oli silkkaa helvettiä. huomaa että on tullut käytyä salilla muttei treenattua aerobista. Itse isäntä veteli golfauton tapaisella häkkyrällä ylöspäin, kun me nuoremmat ja vetreemmät puuskutettiin rinnettä monta kertaa päivässä.  Alkoi vituttaa niin paljon tää paska kunto, että aattelin alkaa treenaa vapaaottelua tai thaita. Thanks Eerikki innostuksesta! No, katotaa nyt, mitä täs oikeesti käy. Todennäköisesti vedän punttia ja juoksen, niinkuin aina ennennenkin. Miten se on niin helvetin vaikeeta tuoda elämäänsä uutta sisältöä ton urheilun suhteen? ei pysty käsittään. Aina stnan hyviä ajatuksia mut ku pitäis alkaa toimia käytännössä, koko homma lopahtaa.

Niin, takaisin matkaan. Yontte oli palkannut itselleen paikallisen henkioppaan hommiin. Piti meille kolme luentoa elämänhallinnasta ja opetti onnellisen elämän salaisuuksia. Argh, so gay!  siihen hintaansa nähden, mitä se kääri  harhaoppiselta, vaikutukset ei olleet kovin buenot.  Mutta en valita, meikäpoikahan sai nauttia ”lystistä” ilmaiseksi, sillä Yonten kukkarosta kaikki meni ja lasku pistettiin ”henkilöstön hyvinvoinnin kehittämiskuluihin”. No, sitähän se olikin, ja vaikka nyt oonkin vähän skeptinen, kyllä mä siitä oikeesti sain jotain irtikin. Okei, okei, silkkaa hulluuttahan tää taas on, mutta sitä meidän elämä on ollut ennenkin. 😉

Ehdottomasti eniten mieleen jäänein sessio oli sellaisen oman tulevaisuuskartan piirtäminen. Oisko sit ollut joku npl-menetelmä tms. mutta piirrettiin itsellemme elämänskenaaroita, joita sitten tietoisesella ajattelulla ja tunteiden ohjaamisella muuteltiin. Erikoista. Tehtiin tota aikoinaan intin duunivuotenakin mutta vähän eri syistä ja näkökulmasta. EI siitä sen enempää. Jos karttaa on uskominen, mä tapaan mun elämäni naisen seuraavan vuoden sisällä. Lisäks mua kohtaa ikävä yllätys ja  saan vihdoin graduni tehtyä. Hupsistakeikkaa, sitä odotellen. Toivotaan,e ttä itseään toteuttavat ennusteet pitää paikkansa. Niistä se exäni Seijakin aina puhui – ja nai kiinteistövälittäjäbodarin. Öö… NOT?

Jaahas nyt puhelin pussiin ja lenksaa jatkamaan. Tulipa taas avauduttua, sori. Ihan ku ei ois äijien kanssa avauduttu  riittävästi tönöllä. 😉

PS. Hei tsiigatkaa tää, vaikkette Tubea yleensä katsoiskaan. Mä nostan tälle jäbälle hattua. Tää on aito kaveri. 😀

http://www.youtube.com/v/oWuyrlXI7nA?version=3

Erilainen kesäloma

Terppa!

Elossa edelleen, vaikka ei jossain vaiheessa kesää siltä välttämättä vaikuttanutkaan. Ehdin pelästyttää kyl ittenikin pahanpäiväisesti. Palasin tossa viikko sitten meinaan kotiin Ruotsista, jonne jumiuduin pikkuveljen ristiäisten aikaan jo heinäkuun puolivälin kieppeillä. Reilu pari kuukautta siel sit vierähtikin, eikä missään perus kesälomafiiliksissä.

Itse ristiäiset meni kyl iha jees ja pikkuveli sai kivan nimen: Axel Oliver. 🙂 Sen jälkeen alkoikin sit tapahtua. Vedän tapahtumia vähän pikakelauksella, ettei venähdä ihan järjettömäks tää.

No joo, eli ristiäisiä seuranneella viikolla Honda pöllittiin. Se vietiin meidän kotipihasta joskus aamuyön hämärinä tunteina ja ennen ku tajusin sen ees kadonneen, poliisit soitti aamukasilta, kun se oli jo löydetty… ei tosin kauheen hyvässä kuosissa. Voitte kuvitella, et meitsi oli ihan kujalla tilanteesta. Sitä oli käytetty läheisen postin ryöstössä ja mm. takakontissa olleella tunkilla oli rikottu postin ikkuna. No ei täs viel mitään… lopultahan mun rakas honda oli POLTETTU. Rekkarit ilmeisesti oli säilyny, kun kytät tiesi soittaa mulle. Ei helvete… .___. Vedin hullut kilarit aiheesta ja lähin ryyppään. Ei siinä, materiaahan se vaan on, mut silti. Mulle ihan järjettömän tärkee ku olin sen ite kuitenkin tuunannut.

Palanut Honda (ei mun)

Palanut Honda (ei mun)

Ansu lähti sit mun kans pussikaljaileen samana iltana. Aateltiin, että tekis hyvää nollata. Nähtiin jotain vanhoja tuttuja ja alkuillasta ihan hyvä meininki, ei vituttanut Hondankaan kohtalo sillä hetkellä niin paljoo. Olin kyl juonut jonkun verran, mut muistan selkeesti, et siihen tuli sit jossain vaiheessa jotain ulkopuolisia tyyppejä. Aluks nekin rupatteli ihan rauhallisesti niitä näitä, mut sit ku olin lähteny kuselle ja palaamas takas, niin kuulin ku Ansu huusi mua. Pari tyyppiä oli alkanu lähenteleen sitä. Juoksin takas niin lujaa ku vaan pääsin ja oli kyl jäätävän olonen tilanne. Sentää ehdin mennä siihen väliin. Oma happi oli tosin jo sen verran heikko, et eihän se kauheen nättiä ollut. Sain tyypit sentää Ansun kimpusta pois. Päädyin ottaa ite aika pahasti pataan ja vietinki yön puoliks ensiavussa ja puoliks putkassa. Tosin lopulta MUSTA tehtiin rikosilmoitus, kun olin ilmeisesti murtanut sen toisen tyypin leuan. Mut jumalauta MUN pikkusiskoon ei kosketa!!

Aamulla ihan järjetön hedari, murtuneita kylkiluita, musta silmä ja aika paha morkkis. No ei ehkä ylläri putkareissun jäljiltä, mut pahin morkkis oli kuitenkin siitä et olin ees suostunut ottaa Ansun messiin koko reissulle. Vaikka eihän sille lopulta tapahtunut yhtään mitään, mut silti. Selitin tilanteen aamulla juurta jaksain poliisisedille, jotka ihme sinänsä oli mun puolella. Ne muisti poltetun Hondan casen ja sit kun täs oli vielä tää mahdollinen siskon raiskausyritys, niin hätävarjelua ei katsottu liioitelluks. Pääsin siis huomautuksella ja lopulta yks poliiseista tuli taputtaan mua selkään ja sanoi off the record, että oli ihan ok suojella siskoo.

Huh. Perus setit siis taas… olin tosiaan jo Malmöön lähteissä suht down, edelleen Jennan takia. Ei me vaan sit saatu kovasta yrityksestä huolimatta pakettia enää kasaan… sit Jennapaskojen päälle toi Hondan case, Ansun tilanne ja ensiapu-/putkareissut vaan oli kombona mulle jotenkin ihan ylivoimaisia. Ihan kaikki stressit purkautu ja meitsi zippas. Kroppa veti ihan jökkiin ja samoin pää. Mulla oli päivä päivältä entistäkin pahempi olo.

Faija pelästyi aika paljon tilannetta ja tais olla ihan ensimmäinen kerta, kun tajusin, että taitaa se ihan oikeasti välittää. Tai siis en mä sitä silloin tajunnut. Nyt tajuan. Puhuttiin sen kans pitkät pätkät ja todettiin, että vois tehdä hyvää, jos saisin ladata akkuja hetken jossain ihan muualla. Aluks oli puhe viikosta, mut lopulta olin semmosessa yksityisessä mestassa kuukauden. Se oli ehkä arvokkain kokemus mun tähänastisessa elämässä. Nyt on taas fiilis, että saan elämästä kiinni ja arvojärjestys on kunnossa.

Ansun lisäks mutsi, P-man ja Yontte on mun lähipiiristä ainoot, jotka tietää koko stoorin. Nyt tekin tiiätte, eikä sillä väliä. Asioista on ihan hyvä puhua joskus kunnolla. Jos vaikka tajuaiskin välil jotain ja sais elämän parempaan jamaan. Nyt on lauantai-ilta ja istun koulul dataamas, päiväl oltiin äijien kans kalamarkkinoilla, siitä P-man lupas raportoida tarkemmin. 😀 Mut oon tosiaan yrittänyt nyt vähän kiriä koulus ku missasin pari ekaa viikkoo. En onneks sen enempää, ei pitäis olla paha. Toi oman elämän latailu tuli kyl iha tarpeeseen ja se voi pelastaa paljon pitkällä tähtäimellä. Mut joo, heja sverige… en taida lähtee sinne enää omalla autolla (olettaen, että joskus saan uuden, vakuutussetit on vielä vähän vaihessa) tai siellä hengates iha hetkee lähtee pussikaljalle.

Hauskaa ja turvallista viikonloppua, meitsi uppoutuu takas JavaScriptin maailmaan. …… R.I.P. Honda ❤

Juhannusta!

”Jos näet heilasi juhannuksena kaivossa, hän on hukkunut!”

Niin, että pitäkääs sit huolta siitä, ettei heila päädy kaivoon! Mä azattelin ottaa tän juhannuksen ihan rennosti, enkä tee mitään. Lähden kohta mutsin kyydillä himaan chillaan ja grillaan. Heitän golfbägin mukaan, käyn pelaan Messilässä kierroksen tai kaks ja thats it.Illalla piipahtaan frendin mökillä, missä on luvassa päivän kohokohtana sohvalla surffausta. Pojat on siis tehneet vanhasta sohvasta ja vesisuksista ryhmäsurffivälineen… Kuulostaa taas tosi pahalta, just siltä että täytyy mennä tsekkaan.

Oon muuten taas kuunnellu aamusta asti ku naapurissa tavarat lentää. Perusjuhannusmeininki, eiks juhannus ole yks suurimmista väkivaltafestareista Suomessa vai oonko väärässä? Ens viikolla täytyy varmaan soitta johku lastensuojeluun koska tota on nyt kestänyt ni monta viikkoa… Jräkyttävää paskaa.

Nyt nopsaa viel jussin toivotukset kaikille FB:ssä, muutama chatti erään mielenkiintoisen hoitsun kans (jep, se sama, josta puhuin aiemmin) ja sit matkaan. 😀

http://www.youtube.com/watch?v=kFKHaFJzUb4&feature=fvw

Nopsa päivitys ja Euroviisut!!!

Katos perkele. Meitsikin mestoilla… siitä onkin taas aikaa taas ihan liikaa ku oon viimeks naputellut tänne mitään. Turha kai selitellä miks, joten hyppään suoraan asiaan… Mitäs kaikkee täs nyt olis ollut. No ainakin käytiin Ansun ja Mitsun kans vähä road tripillä Malmössä tsekkaamassa tuore pikkuveli. Pakko myöntää et siinä jopa iso mies herkistyi kun sai pienen nyytin syliinsä. Huh huh. Äijäpointsit, jotka on erinäisten tapausten myötä muutenkin huvennut, hupenee tän paljastuksen myötä varmaan entisestään. Onneks kukaan ei taltioinut sitä mun lepertelyä. 😀

Jennanhan periaattees piti alun perin lähtee messiin, mut niiden vapunaikaisten kilarointien takia jouduin jättää muijan jäähylle. Ei olis ollu mikään optimaalisin mahdollinen tilanne esitellä tyttökaveria ekaa kertaa porukoille. x) Ilman Jennaa se keikka menikin yllättävän hyvin. Ei mitään suurta draamaa, faija ja Ansukin osas käyttäytyä keskenään vaikkei ne oo käsittääkseni ollu juur tekemisissä sit isänpäiväisten tempausten… mut tästä kaikesta tarkempaa avautumista ehkä myöhemmin, nyt tän päivän polttavaan aiheeseen…

Asiasta siis Euroviisuihin. Pakko taas nolosti myöntää, et oon seurannut niitäkin skaboja pienestä asti ja ny taas kunnon studiot ollu käynnissä. Suomen ja Ruotsin entryt oli kyllä melko perseestä molemmat, vaikkakin Ruotsi hieman parempi. Kumpikaan ei kyl päässyt jatkoon, mikä oli ihan hyvä juttu. 😀

Tänä vuonna kisoissa on kyllä paljon kuumia naisia. Mut ei oo kyllä Yohannan voittanutta. Islantia edustaa tänä vuonna itse asiassa Yohannan viime vuotinen taustalaulaja, Hera Björk. Hieno ääni toki Herallakin, mut miks Jossu ei oo mukana??!! :(( </3

Jos pitää nimetä tän vuoden suosikkilikka, niin kai se on sit Saksan Lena. Mulla on vahva kutina, että Saksa yltää kärkikolmikkoon yhdessä Israelin Aladdinin ja Armenian lähes parimetrisen ”näpsäkän” pimun kanssa. Kärkikymmenikköön veikkaisin edellä mainittujen lisäks Azerbaidžania, Islantia, Turkkia, Moldovaa, Georgiaa, Ranskaa ja ehkä Serbiaa.

Tässä mun kärkikolmikoks veikatut biisit… en tosin fanita näistä muuta ku Lenaa. ;))

Kattellaan miten käy näiden veikkausten kans. 😉

Pistäkääs muutkin veikkauksia kehiin ja nimetkää suosikkeja…. mikäli kukaan muu ylipäänsä seuraa koko tapahtumaa ku minä. 😀

Morot!

Prätkä, vappu, pallit ja viinit

Oisin niin halunnut värjätä hiukseni ylppärilakin väreihin huomiseksi, mutta ei onnistu parturi väitti. Liian lyhyt sänki. Vaan päänahka värjääntyy kuulemma. No ei se mtn, sit vedetään aidolla lakilla. 😉

Kävin tänään prätkäilemässä vanhalla pykällä vikaa kertaa – todennäköisesti. Tommonen oli, mutta se on ny käytännössä sit myyty.

http://www.runwalkjog.com/motorcycles/california/05_suzuki_gsxr750.jpg

Oli muuten aivan saatanan kylmä tien päällä!!! Jos liikutte pyörällä, varatkaa vaatteita riittävästi. Mä hölmö lähdin nahkapuvulla ja mamiksilla ilman kypärähuppua, ja kivarit ja naama jäätyi. Sammonkadun risteyksessä iski hottispimu silmää hopeisesta pikku-Bemusta, mut mulla oli kasvot niin jäässä, etten pystyny nikkaan takaisin. Saakeli. Ens kerralla Gorea päälle, tai tulee reuma. Öö, voiks sen saada kylmästä?

Täytyy tunnustaa, että kävin pyörällä Takahuhdin suunnilla Seijaa morottaa ja hakeen kellarista mun viineja. Koita nyt si ajaa prätkällä reppu selässä täynnä viinipulloja. oli ne sanomalehteen käärittynä mut oli hiukka sellainen elefantti posliinikaupassa -fiilis.

Pallitaidetta

Ostin muuten aamulla 200 ilmapalloa toimistolle (omaan laskuun!!!) ja yritin tehdä tällaisen:

Hieno prätkä!

Sanomattakin on selvää, että pieleen se meni. Sit yritin helpompaa, mut kyllästyin puhalteluun. Ois pitänyt olla pumppu. Tippurin ei voi antaa puhaltaa. Lopulta meni maku koko touhusta, joten jätin puhaltamattomat yksilöt Juhannuskylän päiväkodin pihalle. Toivotaan, että joku löytää ja tekee niistä hienon taideteoksen, ku meikä ei osannut! 😉

Pileet

Tänään on luvassa helmet bileet. Ensin Testoksessa ja sit myöhemmin mennään Jenni Vartiaisen keikalle. Ei ole mikään suosikkiaulaja, mut uskon että ”en haluu kuolla tänä yönä” -veto sopii enemmän ku täydellisesti tulevan yön fiilareihin.

Hauskaa vappua kaikille! Pitäkää hubaa, mut älkää tippuko Tammerkoskeen tai jääkö auton alle känässä. Viime vappuna meitsi tuli ”kotiin” kottikärryissä, et ehkä tänä vappuna sit vähän fiksummin. Ehkä…

Moro!!!!!

%d bloggers like this: