Vapputunnelmia

Onneks ei ole näin pahat tunnelmat ny! 😉

http://www.youtube.com/watch?v=JZQsA7G0hvQ&playnext_from=TL&videos=yyy-JoH2K8w

Prätkä, vappu, pallit ja viinit

Oisin niin halunnut värjätä hiukseni ylppärilakin väreihin huomiseksi, mutta ei onnistu parturi väitti. Liian lyhyt sänki. Vaan päänahka värjääntyy kuulemma. No ei se mtn, sit vedetään aidolla lakilla. 😉

Kävin tänään prätkäilemässä vanhalla pykällä vikaa kertaa – todennäköisesti. Tommonen oli, mutta se on ny käytännössä sit myyty.

http://www.runwalkjog.com/motorcycles/california/05_suzuki_gsxr750.jpg

Oli muuten aivan saatanan kylmä tien päällä!!! Jos liikutte pyörällä, varatkaa vaatteita riittävästi. Mä hölmö lähdin nahkapuvulla ja mamiksilla ilman kypärähuppua, ja kivarit ja naama jäätyi. Sammonkadun risteyksessä iski hottispimu silmää hopeisesta pikku-Bemusta, mut mulla oli kasvot niin jäässä, etten pystyny nikkaan takaisin. Saakeli. Ens kerralla Gorea päälle, tai tulee reuma. Öö, voiks sen saada kylmästä?

Täytyy tunnustaa, että kävin pyörällä Takahuhdin suunnilla Seijaa morottaa ja hakeen kellarista mun viineja. Koita nyt si ajaa prätkällä reppu selässä täynnä viinipulloja. oli ne sanomalehteen käärittynä mut oli hiukka sellainen elefantti posliinikaupassa -fiilis.

Pallitaidetta

Ostin muuten aamulla 200 ilmapalloa toimistolle (omaan laskuun!!!) ja yritin tehdä tällaisen:

Hieno prätkä!

Sanomattakin on selvää, että pieleen se meni. Sit yritin helpompaa, mut kyllästyin puhalteluun. Ois pitänyt olla pumppu. Tippurin ei voi antaa puhaltaa. Lopulta meni maku koko touhusta, joten jätin puhaltamattomat yksilöt Juhannuskylän päiväkodin pihalle. Toivotaan, että joku löytää ja tekee niistä hienon taideteoksen, ku meikä ei osannut! 😉

Pileet

Tänään on luvassa helmet bileet. Ensin Testoksessa ja sit myöhemmin mennään Jenni Vartiaisen keikalle. Ei ole mikään suosikkiaulaja, mut uskon että ”en haluu kuolla tänä yönä” -veto sopii enemmän ku täydellisesti tulevan yön fiilareihin.

Hauskaa vappua kaikille! Pitäkää hubaa, mut älkää tippuko Tammerkoskeen tai jääkö auton alle känässä. Viime vappuna meitsi tuli ”kotiin” kottikärryissä, et ehkä tänä vappuna sit vähän fiksummin. Ehkä…

Moro!!!!!

Tyttöjen juttuja molskilla ;)

Ei saatana, että maine meni! Niille jotka ei tiiä, meillä on firmalla koukussa hyvä kala, naistenvaatelafka. Mitään ei ole sovittu, mut meitä pidetään yhtenä vaihtoehtona, koska kaipaavat erilaista perspektiiviä ja ennakkoluulotonta asennetta myyntiinsä. No, sitä ainaki löytyy, ku sattuu löytyyn isovarpaiden välistä noi pari sipulia, jotka suuntaa meidän ajatuksia hieman erilailailla kuin sipulittomien yksilöiden.

Tilattiin alkuviikosta ämmien lehtiä toimisto täyteeen ja luettiin niitä sitten poikaporukalla tänään himassa. Levitettiin kaikki Me Naisista Glooriaan molskille ja alettiin käydä sisältöjä läpi. Ei me siis media-analyysia tehdä, koska sitä varten on ihan mediakortit, mut kunhan yritetiin ajaa itteemme tähän naikkosten maailmaan sisään. Aika mahdoton proggis, voin sanoa. 😉

Mitään kukaan voi maksaa jonku 100 euroo vuodessa siitä, että lukee Glooriaa, jossa on 99 prossaa mainoksia ja loput? Ja noi jutut on netissä nähtävissä? WTF??? Ei pysty ymmärtämään… Toisaalta, miks mä tilaan Bassoo, Raksa-lehtee TM:aa ja lukuisia jenkkilehtiä, joissa on iha yhtä paljon mainoksii…

Oltiin aivan saatanan noloina molskilla, kun Eerikin muidu Jenna pamahti Testokseen omilla avaimilla (tästä täytyy keskustella) ja näki meidät niitten lehtien kimpussa. Epäili, että ollaan tilattu ne ihan muista syistä ku työtä varten. Mut ei tod!!! 😉

HYVÄT YÖT TYYPEILLE JA MORO!!!!

Stondix, Kirsi Pyrhönen ja Laura Sinisalo

Onks kukaan nähnyt töllöstä Stondix-mainosparodiaa? Missä sellainen Sami Sykön näköinen hntahtava lääkäri kertoo vakavalla naamalla, kuin member pysyy pystyssä Stondixin avulla kaikki yöt ja illan. Mikä ton funktio oikein on? Vittuilla lääkeyhtiöille vai? Kuka ton takana on?

Sitten seuraava topic. Sain tänään kivoja uutisia. Meillä on siima aikas hyvin erään kalan kurkussa. Kyseessä on uus vaatealan toimija. Luvassa ois ns. hiljaista konsultointia liittyen merkin tuomiseen peräpohjolaan. Yks haastehan siinä kyllä on, kyseessä on naistenvaatelafka. Fuck. Ei nyt ehkä olla parhaita asiantuntijoita, mutta mielipiteitä riittää sitäkin enemmän. Mikään ei ole vielä varmaa ja tavataan asiakkaan edustajat ekan kerran joskus kesällä. Yontte oli luvannut tehdä katsausta suomen muotimarkkinoista ja kartottaa vähän tilaa, mihin väliin tuotemerkki pitäis yrittää tunkee.

Alettiin perehdyttää itteemme ja tilattiin toimistolle Glooria, Me Naiset, Cosmopolitan, Sara, Trendi, Anna, Kotiliesi (WTF?) Elle jne. siinä oli lehtimyyjällä huulipyöreenä, kun meikä teki tilausta tänään about 45 minuuttia. Jumalauta sentään! Me tilattiin lähes 499 eurolla ämmien lehtiä, tosin samalla luovuttiin vastapainoks Seiskoista ja Hymyistä – ja tietty Kallesta ja Jallusta tietty. 😉 Ollaan Seiskaa vaan ja ainoastaan Mediapastoria varten, ja nyt kun aletaan siirtyy suunnittelust toteutukseen, ei tarvii enää kahlaa suomalaisjulkkisten mediaesiintymisiä läpi ja tehdä niistä analyysia. Tosta hommasta täytyy muuten antaa Tippurille propsit, ei kiksit. Vaikka alku oli hankalaa, niin naikkosesta löytyi todellinen tutkijaluonne jostain sieltä balleriinojen alta piilosta. Hoiti homman tosi hyvin.

Pelottava Laura

Selaskelin tänään ekaa kertaa elämässäni Glooriaa. Kaiken kaikkiaan aika jännä lehti. Ehkä vähän nolottaa myöntää, mut voisin jopa oikeesti lukee sitä joiltain osin. Siinä oli hyvä juttu mm. johtajuudesta. Lehdessä tuli vastaan myös puolituttu ällökkini tamperelainen malli Laura. Nykyään Sinisalo., eikä enää malli, vaan Marimekon markkinoinnissa hommissa. Ja naimisissa ja oottaa lasta, niinkuin kaikki 30-vee. missit ja mallit nykyään. Gloorian johtajuusjutussa sanottiinkin, et Suomesta on tulossa kotiäitiyhteiskunta. Alle 3-vuotiaiden lasten äideistä vaan 30 prossaa käy duunissa. Ruotsissa luku on 70. Takas Lauraan…

Tapasin muidun ekan kerran legendaarisessa Cafe Europassa. Tais olla vuos 2000. En asunut vielä virallisesti Mansessa, mut oltiin täällä jotain teinibiletystä harrastamassa. Väärillä papruilla pääsä tuohon aikaan sisään vain Europaan. Olin ostamassa jotain tiskillä ja käännyin lähteäkseni takas pöytään. Jotenkin sitten onnistuin sählään GT:n kanssa ja kaadoin sen siinä vieressä seisovan mimmin tisseille. Muikki oli 99-prossan todennäköisyydellä toi Laura.

Ensin se alkoi huutaa mulle pää punaisena, että ”oon vitun suhari ja että sen mies, joka oli kuulemma gorillan kokoinen, tulee ja vetää mua pleksiin”. En tod. tiennyt, mitä sana pleksi ees tarkoittaa, mut repesin päin naamaa. Muija oli tosi pelottava ilmestys, koska sillä oli 182-senttisen rungon lisäksi vielä jotkut helvetilliset piikkarit jalassa. Sääret oli kuin Eiffelit, ja niitä oli kaks metriä. Jalkoja verhos maalman pienin ja tiukin musta minari. Muistan ton hetken ikuisesti. Minarin kanssa tiukka valkoinen kauluspaita, josta isot buubsit tunki väkisin ulos. Hiukset sellaisella 2000-luvun alku muotitörröllä. Vai olikohan vielä pitkä tukka silloin? En ole varma. Pöyhkee se oli kuin riikinkukko.

Sääret on mun amppeli!

Muija suuttui mun repeilystä niin paljon, että nakkas lasin pohjalle jääneet GT:n ja jäät mun päälle. Sit se polkas piikkareilla tennareille ja lähti vitomaan. Oli varvas mustana kaks viikkoa Varmaan murtui. Tais olla pientä känniylireagointia, koska näin sen illalla pötköttävän tyytyväisenä pitkin pituuttaan Europan soffalla about klo 24 kieppeillä.

Mitä mieltä hei ootte tästä 16-vee. p

Kiinalaisteini

imusta, joka on visiin kovaki nimi ulkomailla just nyt? Kirsi Pyrhönen luki Glooriassa. Vähän Ninjan näköö. Hyi helvetti, mä inhoon sitäkin… Näyttää ihan korpin ja kiinalaisen teinin risteytykseltä. Täs Kirsissä on jotain samaa. Yökyökyök. Mut Kirsi on kunnon tsyby. Artikkelissa sanottiin, et käy kiltisti lukion loppuun, vaikka mallihommia ois tarjolla kaikkialla ja jatkuvasti.

Hyvää yötä Manse!!! Toivottavasti ei tänä yönä seksiunia naapurin Ståhlbergista. 😉 😉

Ps. Maailman paskin semirasistinen vitsi sopii tähän loppuun, kun noi SDP:läisetkin rakentaa meille ”anti-monikulttuurista” Suomea. Mikä on juutalaisnaisten suosikkilehti?

Nyt jätkät rotia – Case Tora Uppstrøm Berg

Hyvis

Mikä jumalauta näitä idiootteja vaivaa? Tigerilla oli/on upea scandinaavinen kaunotar Elin Nordegren ja Jonaksella jumalauta Ruotsin kuningasperheen hehkeempi misu. Ja mitä nää jätkät tekee!? Tiger petti omaansa jonkun järkyttävän kehäraakin kanssa, ja Jonas hairahtui norjalaiseen valokuvausopiskelijaan, ei edes valokuvamalliin.

Hei haloo, ihan oikeasti! Mitä teitä vaivaa? Tää ei voi olla todellista. Häpäisette meidät kaikki. Aikuiset ukot pystyy pitämään kullin kurissa halutessaan. Tiedän, ettei se ole helppoa, mutta voi kumpa ette monen kymmenen vuoden jälkeen enää retkahtaisi tuommoiseen teinipoikatouhuun noin helposti. Minä en ikinä panisi ketään muijani selän takana siinä vaiheessa, kun yhtä on pidetty 10 vuotta. Se on ero ensin ja sitten nusaseen muita. Sen verran pitää oikeesti löytyä selkärankaa, että vaimoa ei petetä. Selitystä ja lässytystä, jos joku väittää, että se vaa sattui. Ei se pippeli itsenään mene pimppiin, vaan kyllä siihen tarvitaan aina yläpää käskyttämään kaveria.

Hankkikaa melooni kaappiin tai ihan mitä tahansa, mutta älkää menkö ainakaan pudottamaan saavutettua tasoa hetken mielijohteesta naiskentelemalla aivan ketä sattuu. Kuinka tyhmä miehen pitää olla, että riskeeraa pitkän suhteen yhden ruotsin fiksuimmista ja kauneimmista naisista kanssa, ja etenkin se sattuu olemaan Madde.

Jonas, jos mulla olis Madde kahlittuna, oisin aika nöyrää poikaa. Jopa kynnysmatto. 😉

Liity tästä FB-ryhmään, jonka mielestä Tora laskutti ihan liian vähän tärkeästä paljastuksestaan.

e

Pahis.

Hintti olo

Huomasin just, että mä en oo ainoa, joka rakastaa källejä. Eerikki oli lisännyt meidän FB-profiilikuvaan hennon punaisen sydämen taustalle. Saakeli sen kanssa, ku osaa käyttää noita välineitä. Toi Mitsu muistuttaa ihan uskomattomasti ihmistä tos kuvassa… ; )

Päivän Pimu laulaja Veera-Elina Suonmaa

Päivän Pimu -juttuni, jota olen rustannut helmikuusta, on vihdoin valmis. Kauan siinä meni, mutta erinomaista kannattaa odottaa.  Tällä kertaa esittelyssä on joensuulaisen pop-rock-yhtye Weeran sulkkunen solisti Elina Suonmaa, 24.

Elina

Vielä kerran anteeksi, että jutun teko on venynyt. Meikäläisen kirjoitteluintoa on vähentäneet perheasiat. Siskoni oli viime jouluna pahassa kolarissa, ja hänellä epäillään  aivovammaa. Tällaisten asioiden käsittely on vienyt mehut miehestä.  Mutta aina pitää nähdä  asioiden valoisat puolet. Osittain tämän siskoni tilanteen vuoksi halusin nimittäin tehdä juttuni juuri Elinasta. Tiesin hänen olleen samantyylisessä onnettomuudessa ja kuntoutuneen siitä sisulla ja positiivisuudella.

Ilosaarirock päättyi onnettomuuteen

Elina joutui liikenneonnettomuuteen Joensuussa Ilosaarirockin aikaan heinäkuussa 2008.  Oli ihme, että matkustajat selvisivät tärähdyksestä hengissä. Elina ystävineen oli taksimatkalla kotiin, kun nuori mies pamautti risteysalueella vasemmalta kylkeen kovalla vauhdilla. Taksikuski ehti väistää hieman, mutta törmäys on niin kova, että Elina sai kallonmurtuman kasvoihin. Kun katsoo nyt tuota söpöä hymyä, kaunista suoraa hammasrivistöä ja coolin korkeita poskipäitä, ei ihan heti uskoisi, että naisen nenä on ollut kasa luunpaloja pään sisällä. Kolarissa oli todellakin kaikki ainekset hengen lähtöön, mutta onneksi  tarina päättyi onnellisesti.

Elinan tie kuntoutumiseen on ollut pitkä, ja vaatinut sisua. Taistelua terveydestä ovat varjostaneet kivut, taloudelliset menetykset sekä huoli työkyvystä. Elämänilo sekä onnettomuuden aikaan vielä toteutumaton unelma laulajan ammatista ruoskivat Elinaa kohti paranemista. Pitkäjänteinen harjoittelu sekä usko tervehtymisen on nyt palkittu, ja Elina tekee tällä hetkellä unelmatyötään poprock-yhtyä Weeran solistina. Näyttävästä ja upeaäänisestä naisesta on luonnollisesti leivottu bändin keulahahmo.

Aikaa miettiä elämää

Elina ei ole hypännyt solistin korkoihin vahingossa, vaan tie menestykseen on vaatinut  paitsi intensiivistä harjoittelua myös oikeiden ihmisten löytymistä. Musiikki on kuulunut naisen elämään lapsesta asti kuorojen, musiikkiopiston sekä koulun bändi-iltojen myötä. Elina uskoo perineensä taitelijaluonteensa isän puolelta, vaikka suvussa onkin ollut enemmän visuaalisen taiteen tekijöitä kuin muusikoita.

Ennen Weeran perustamista Elina harjoitteli laulua ilman bändiä nelisen vuotta, ja päätös ammattimuusikoksi ryhtymisestä tapahtui vasta kuntoutumisprosessin aikana 2008-2009. Kolarin vuoksi Elina joutui linnoittautumaan neljän seinän sisälle kuin elämänsä ehtoopuolella oleva mummeli, ja hänellä oli aikaa miettiä, mitä hän elämältä ja musiikilta oikeasti halusi. Siinä vaiheessa, kun nenä oli saatu vihdoin paikoilleen ja kasvot jumpattu takaisin esiintymis- ja laulakuntoon,  Elina totesi olevansa valmis ammattilaisuralle. On ymmärrettävää, että laulajan työ vaikutti lasten leikiltä verrattuna siihen kärsimykseen ja hätään, jotka hän oli onnettomuuden seurauksena joutunut kohtaamaan.

Pop-rock-yhtye Weera

Weera on suomenkielistä pop-rockia soittava pohjois-karjalainen yhtye, joka on perustettu virallisesti 2008. Yhtyeen soittajakaarti koostuu jo ennalta vahvoista nimistä, joista mainittakoon muun muassa Eläkeläisistä tuttu Ema Hurskainen, Neljän Ruusun Lade Laakkonen sekä Matti Härkönen ja Tuomas Ryhänen. Bändillä on nykyään levytyssopimus Hytinä-levyjen kanssa.

Weera

Keväällä 2010 radiossa soineet biisit ovat demoversioita, mutta yhtyeen ensimmäinen pitkäsoitto Weera ilmestyy näillä näppäimillä 28.4.2010. Esikoislevyä ovat olleet tuottamassa  studioguru Rauno Paananen ja Stella-bändistä tuttu Heikki Marttila. Sävellykset ja sanoitukset ovat pääosin Jari Uutelan käsialaa, mutta useista biiseistä löytyy myös yhtyeen keulahahmon  omia sanoituksia.

Koskettavat sanat

Kuuntelin Weeran kipaleita Tubesta ja minuun teki vaikutuksen paitsi Elinan herkkäsoundinen ja puhdas ääni myös erityisen koskettavat sanat etenkin kappaleessa Sanattomat Katseet. Biisin tarinasta tuli mieleen entinen tyttöystäväni Julia, joka ei voi koskaan saada omia lapsia. Reippaampaa popitusta edustaa Kylmät kädet. Jos pidät esimerkiksi Indicasta, SMG:sta, Irinasta tai  Stellasta, et voi olla tykkäämättä Elinan luotsaamasta kokoonpanosta. Keikkatiedot löytyvät täältä.

Lopuksi

Mutta mitä minä tässä Elinaa hehkutan, kun hän voi itsekin kertoa millainen persoona siellä kauniiden raamien takana on. Pyysin Elinaa kuvailemaan itseään nimensä aakkosten etukirjaimilla, ja tässä on tulos. Koska kyseessä on aito ja vilpitön karjalan mimmi, vastauksetkin ovat suoraan Elinan omilta näppäimiltä ilman sensuuria tai muokkauksia. Nauttikaa.

Millainen mimmi on Päivän Pimu on E-l-i-n-a S-u-o-n-m-a-a?

E = Eläväinen

”Aika eloisa persoona olen ollu lapsesta asti, menin pienenä vieraisiin kyläpaikkoihin ja olin aina jäämässä sinne yökylään. Viihdyn ihmisten kanssa ja minusta on ihanaa tutustua uusiin paikkoihin ja ihmisiin”.

L = Loistokas.

”Työn ja tallin ohella on ihana joskus puikahtaa oikein hienoihin juhliin ja laittautua kunnolla. Vaihtelu virkistää, ja julissa tapaa uusia mielenkiintoisia ihmisiä. Ranskassa Rivieralla olen viettänyt muutamat ikimuistoisen ihanat juhlat”.

I = Ihana.

”Koska piti laittaa, mitä ekaks mieleen tulee. Ainakin meidän koirat, hevoset ja mieskin välillä on tätä mieltä :D”.

N = Naisellinen.

”Noh, tälle otukselle on tullut niitä muotoja. Voisin lahjoittaa osan vatsasta ja rintavarustuksesta toiseen osoitteeseen. Kuitenkin koetetaan pystyä elämään oman kehon kanssa samassa osoitteessa, vaikka se menkkojen aikaan saattaakin olla hermoja rassaavaa”.

(Toim. Huom! Älä tee tätä, pliis. Muodokkaat naiset ovat ihania. Ei luuviuluissa ole mitään ihailtavaa.)

A = Ahkera.

”On ihanaa puuhailla kaikkea. Oon aina tekemässä jotain, paitsi kipeenä. Mulle on ihan tosi vaikeaa olla paikallaan tekemättä mitään. Sormet syyhyää päästä puuhailemaan ja keho huutaa lenkille”.

S =Suorasanainen.

”Arvostan rehellistä lähestymistä ja ihmisiä, joiden kanssa on helppo puhua. Mielestäni on kuitenkin eriasia olla suorasanainen, kuin loukata toisia suoraan sanomalla ajattelemattomasti. Mitä nyt taas jokainen tekee joskus, mutta pääosin on ihanaa hengailla ihmisten kanssa, joiden kanssa voi puhua helposti kaikesta.

U = Unohteleva.

”Tää on mun pahe. Älyttömästi aina menoja, töitä, harrastuksia, ideoita.. Väkisinkin joskus jotain unohtuu matkan varrella”.

O = Onnellinen.

”Pienistä hetkistä ja asioista osaan olla onnellinen. Kodin siivous on ihanaa. Yksin kotona musan soittaminen ja tavaroiden järjestely on kans lempipuuhaani. Koiran onnellinen tuhina illalla, ja parasta on kun on toooosi kova veskihätä ja pääsee sitten tarpeilleen, siitäkin tulee onnelliseksi”.

(Toim. huom! Elina, sä olet paras. Jos kaikki ihmiset osais nauttia näin pienistä asioista, tämä maailma ois niiiiin paljon parempi paikka. Hei älä koskaan ikinä muutu…)

N = Nukkuva.

”Oon aika unikeko, sillon millon en tee työtä tai liiku, niin nukahdan. Mikä paikka tahansa melkein käy ja melukaan ei haittaa. Kun touhuaa paljon hereillä, niin vaatii kunnon unet sitten vastapainoksi”.

M = Maallinen.

”Mitään täältä ei kuitenkaan kukaan mukaansa saa. Muistot on sellaisia, jotka säilyvät aina”.

A = Ahne.

”Ruoka on ihanaa! Joskus sitä tulee otettua seisovista pöydistä ihan liikaa. joulun jälkeen luulin ylensyöneeni itseni ja saaneeni rangaistukseksi vatsataudin. Kyseessä oli kuitenkin viruksen aiheuttama tauti”.

A= Aina

”Yritän aina kovasti ja menen mukaan 110 %:sti innostuksiini”.

Lähteet:

Weeren nettisivut ja lehdistötiedotteet/uutiset.

Elinan haastattelu.

—

Ihana nainen, eikö? 😉

Lisää bändistä löytyy Weeran sivuilta: Osoite on weeran.fi.

Musaa on tarjolla myös MySpacessa.

Lopuksi vielä kuvagalleria.

Bäääääädvilliä

Voi hellanlettäs sentää, kun pikku-Nea on nyt joutunut asemiesten keskelle Bangkokissa. Finnair on sanonut, että peruuntuneita lentoja täytyy kytätä mielenosoittajaleirin vieressä sijaitsevalla toimistolla Thaimaassa. Taitaa olla pikku-Nean vanhemmat tytön ikätovereita henkiseltä kehitykseltään, kun uskovat tuollaisia ohjeita. Jos mulle sanotaan, että syö paskaa, en helvetissä syö. Tai kun käsketään pyllistää ilman housuja Mansetorilla kesken homoparaatin, en aatellut tehdä niin. Syö se hampurilaisesi, vaikka siellä olikin välissä pikkurilli ja muurahainen. Ei jessus sentään. Missä on aivot? Ei Finnair ole jumala, joka rankaisee oikuttelusta ja tiputtaa koneen paluumatkalle johonkin hevon Nevadaan.

Ehkä aivan oikein, että Finnair saa karvaasti maistaa, miltä tuntuu joutua negajulkisuuden kierteeseen! Itse se entinen johto aloitti tämän dissaamisen. Kerran vihattu, aina vihattu, pätee molempiin suuntiin. No, ainakin jonkin aikaa. kunhan VR seuraavan kerran törttöilee, vihat ja mediahuomio siirtyy vuorostaan sinne. Siihen asti Finnair on syyllinen niin lyhentyneisiin työuriin, vaalirahakohuun, lumikinoskuolemiin, ei-toivottuihin raskauksiin, tippurin lisääntymiseen, Tiuran loikkaamiseen sekä tietenkin pikku-Nean joutumiseen keskelle asemiesten leiriä.

”No kun Finnair käski…”. EI Finnair ole käskenyt ketään tai mitään, vaan joku niiden täysdille työntekijä. Mutta aika täysdille saa olla Nean äitikin, että noudattaa moisia käsyjä. Äly hoi, älä jätä.

Ps. Henkilökohtaisesti enemmän huolissani olisin tämän Nean leikkikaverin tarkoitusperistä kuin asemiehistä.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010042311533603_uu.shtml

Onnellinen tuplaveli!

Morot kaikille myös mun puolesta!

Enpäs ees osaa selittää minkä takia oon pitänyt jo pitkään radiohiljaisuutta… tai no kaikkihan me pidettiin jonku aikaa. Jossain vaihees taidettiin vetää vähä ylikierroksil tän blogin kans ja jostenki tuntu, et ainaki mun sanainen arkku vaan pääsi hetkiseksi ehtymään. Uskoisin kyl, et tilanne normalisoituu hiljalleen ainaki meitsin kohalla sit ku koulunkin puolesta kevään tentit ja projektipalautukset vähän rauhottuu… 🙂 Viel pitäis vähä jaksaa!

Mut jos nyt vähän päivittelisin kuulumisia, niin pääsis taas kirjoittelun makuun!

Muuten kaikki taitaa olla ennallaan paitti yks iso juttu tapahtu, minkä takia nyt sain inspiksen vähän huudella jotain vaihteeks tännekin. Eli sain aamulla soiton Ruotsista faijalta… niille Carolan kans on nyt viime yönä syntynyt poika – 52cm ja 3805g. Meikästäkin tuli tuplaisoveli, tosin tällä kertaa puolikas. Mut veli ku veli!! 🙂 Siistiä. Mennään Ansun ja Mitsun kans tsekkaan uus tulokas tossa vapun tienoolla… en tiiä viel ollaanko vappu tääl vai Malmös. Ja voi olla, et Jennakin tulee mukaan.

Tehdään vissiin taas jonkin sortin road trip, ku lentoja ei oikee uskalla varata viel. 😛 Tää on taas ihan mielenkiintoista ku Ansulla ja porukoilla meni sukset ristiin aika pahasti silloin isänpäivänä. Ehkä tää uuden pienen ihmisen aiheuttama ”AWWW” vähä paikkaa kaikkien välejä. Toivotaan. Olettaen tietty siis et on nätti lapsi. 😀 Mä en tiiä mitä sanon jos se onki ruma. Syytän varmaan Carolaa. x)

Mjoo, mitäs muuta sitten?!  Eipä oikee mitään. Pääsiäinen oli ja meni. Mut pääsinpäs aloittaan skedekauden! Itse asias just pääsiäisenä ku pitkäperjantaina oli niin nätti keli ja aattelin tehdä ympäristöteon: kaivoin mun longboardin esille, nappasin Mitsun messiin ja yökamppeet, evästä & vettä reppuun ja suunnattiin kohti kotikotia. Tehtiin vaan pari pientä pysähdystä kymmenen kilsan matkalla. Oli kyl niin siistiä nyt ku enemmistö kaduistakin oli jo ehditty lakaista. 🙂

Kotona mukavaa perussettiä: hengailua mutsin ja Ansun kans, syömäilyä ja leffailua. Takas tultiin sit sunnuntaina mutsin kyydil ku se oli tulos muutenki keskustaan. Vaikka skedeily sujuikin hyvin, niin ei vaan pystyny tempaseen samaa lenkkiä uusiks, kun kelikään ei ollu yhtään niin jees. 😛

Mut ny on pakko siirtyä taas koodin pariin. Morot tyypeille! 🙂

Villa Testoksen range auki!!!

Se on kuulkaas Piimänni moro!!! Huomaatteko kuinka aktiivinen meikäpoika on? Yritän ny todella pitää lupaukseni ja kirjoitella. 😉

Kävi hiukka hassu juttu tässä.Treenasin taannoin molskilla svingiä. Jep, tiedän, ollaan yhdessä päätetty, ettei siinä tulis huitoa rautamailoilla mutta huidoin silti. Tiedän että Yonttekin tekee niin – mut salassa. 😉 Kävi sit hiukka heikosti täs eräs päivä, kun rautakasi lipsahti otteesta ja mäjähti vastapäiseen ikkunaan komeessa kaaressa. Onneksi hankittiin talvemmalla ikkunoihin ne helvetin kalliit verkot. Muuten ois saanut vaihtaa sisälasin ainakin. Ei helvetti sentään. Siinä taas selittämistä isännöitsijälle: ”No ku mä vaan golffasin meidän painimolskilla”…

Molski ei tykkää, kun siinä harjoittelee singaamista. .Etenkin chippilyönneissä täytyy ”sivaltaa” pallon alle, jolloin maila viistää väistämättä molskin pintaa, joka kuluu nopeesti puhki. Niinpä fiksuna poikana kävelin tohon hoodeilla olevaan ProShoppiin ja tilasin sieltä tekogriiniä pätkän. Ei paha! Jatkossa pääsen treenaamaan ihka omalla molskilla vihreällä matolla ja vieläpä uusin mailoin. Hups keikkaa, sinne meni 800 euroa. Enkä ees ostanut draiveria.

Taitaa mopohankinnat vaihtua golfvarusteisiin tänä kevään. Jipii, tänään syömään Saludiin Seijan piikkiin. Ehdottomasti paras diili ever. Meikä jatkaa muijan tukena terapiassa ja pääsee säännöllisesti punaiselle lihalle. Varmaan Seijan aashole-nyksä diggaa tästä ihan kympillä. 😉