Työpäivä #3: Tippuri kadoksissa ja tekoinnovatiivisuus
02.12.2009 23 kommenttia
Ei näy, eikä kuulu. Muijan piti tulla tänään kymppiin ja täällä hillun taas keskenäni toimistolla. Yontteki soitteli aivan hiilenä, ku ei olla saatu sille vielkään luonnosta tsekattavaks. Ei sit viittiny muistaa sanoo, et sil oli jonku potentiaalisen rahoittajan tapaaminen samalla reissulla Lapissa. Ja ois pitäny olla jotain luonnosta palvelukehitysprojektista. Vittu sentään. Ja Tippuria ei oo missään. Oon koko aamun rinkuttanut neidin kännykkään, tuloksetta. Saa olla fiksu selitys.
Millainen ihminen voi oikeesti hoitaa kaikki velvoitteensa työelämässä näin päin helvettiä? Tää harkkarihomma oli aikamoinen myönnytys, et luulis ny hiukan aattelevan omaa nahkaansa (muutakin ku alapään), jossei Yonttee aattele. Vaikka mäkin olen aikamoinen raikulipoika, niin työni oon aina hoitanut moitteettomasti. Pidän huolen, et oon ajoissa paikalla, enkä järjestä mitään turhia säätöjä. Mä en yksinkertaisesti kehtaa. Suomi on liian pieni maa, ja Tampere snadi kaupunki, et alkais vetää hommia miten huvittaa. Ainaki mainos/markkinointi/mediapiireissä kaikki tuntee kaikki ja paha sana kiirii kauas.
Toinen asia, mikä mua vituttaa tällä hetkellä ehkä maailman eniten, on tää saatanan innovaatiovastaisuus. Kun ittellään on tuoreet ja erilaiset näkemykset vaiks siihen, miten erilaisia markkinointiprojekteja kannattais viedä eteenpäin, niin tuntuu siltä, et asiakkaat heittää vitunmoisii keppei rattaisiin. Ku ehdottaa jotain uutta, tehokasta ja perusteltua ratkaisua, asiakkaalla nousee heti karvat pystyyn ja joku vitun puolustusreaktio pintaan: ”Ei noin voida tehdä, koska ei olla ennenkään tehty”!
Jaa, miten niin ei voida tehdä noin? Usein mä kysynki sit suoraan, että MIKSEI voida tehdä? Mikä sen käytännössä estää, paitsi teidän omat jakkiutuneet tavat ja rutinoitunut käyttäytyminen ja pelko irrottautua aiemmasta ajattelutavasta? Saatanan nössöt. Kaikki maailman hienot keksinnöt ois jääny keksimättä, jollei maapallolla ois sattunut asteleen riskiä rakastavia, radikaaleja toisinajattelijoita, jotka uskaltaa myös irrotella.
Argh… Nyt mä lähden safkalle. Pitäköön tunkkinsa Tippuri. Huomenna annan lehmälle kenkää. Ja oikein kunnon maiharia tuleekin, ei mitään pikkuballeriinaa, saatana. Vituttaa tommoiset koinsyömät lumput. Tee ny tommosen kaa töitä perkele. Pyörikööt läski vaan pankin kautta takas himaansa ruikuttaan. Minä en ala femakon vartijaks, vaan saa maksaa toilailuistaan Yontelle euroissa. Muuten menee kaikkien mielenterveys.
Tietoja P-man
Ristipissarit 
Tota innovaatiovastaisuutta mäkin hiukan pelkään… Nyt kaveriporukassa on lähdetty kehittelemään ajatusta sosiaalisen median mainoshommista, niitten opettelusta ja kaupallistamisesta (tosin aina meillä kaveripiirissä jauhetaan tällasta paskaa – mut ei koskaan mitään konkreettista saada aikaseks… Pitäiskö mun ottaa härkää sarvista ja lähteä vetämään meijän projektia? =)). Ovatko firmat kuitenkaan valmiita siirtymään pois perinteisistä kanavistaan? Ymmärretäänkö yritysmaailmassa sosiaalisen median ja yhteisöjen mahdollisuudet vai halutaanko siellä sitä ianikuista perkeleen tv- ja radiomainontaa?
Hiukan sitä vastuullisuutta, nuoriso! Ei työtä ole tarjolla tällä hetkellä ihan liikaa, joten kaikki pienetkin harkkapaikat pitäis hyödyntää… Niillä niitä suhteita voidaan alkaa luoda 😉
Ainakin sun posties perusteella, Piimäni, Tippuri ansaitsee jo kunnon fudut persiilleen ❤
Yontte oli eri mieltä. Long story! Pelkää kai, et muija laulaa koko Tampereelle kuppakullista. Ihan vitun sama. Valitkoon mut tai lumppulintsarin. Anteeks ny kielenkäyttö. Oon vähä purjees!
Ja Jii2, action! Vain action, ja etenki tuotteistettu semmoinen, voi tuoda kassavirtaa. Vain omas nupissa olevat toteuttamattomat ajatukset ei tuota. Kannatan kokeileen, vaiks helppoa ei olekaan! Mut ei o elämä helppoo muutenkaan. 😉
Mitä väliä on jos se kertoo jostain kuppakullista? Miten moni ottaisi sellaisen tosissaan Sitä paitsi se nainen tekisi itsestään siinä yhtä nolon kertomalla samalla kuppapillustaan. Plus että kai tollasen tiedon levittäminen on kunniaa loukkaavaa?
Moro hanit! Hei voitteko lyhykäisyydessään selittää tämän koko tippuriteinitarinan taustat? Siis tää luuska tartutti tippurin, mutta siis tahallisest vai häh?
P-man,
vastaan nyt Tiinalle ku satuin tähän koneelle lueskelee pitkästä aikaa näitä postauksia. (btw. Miten hitossa te kerkeette muutamassa päivässä kirjottaa näin paljon?!? Hitto et on ollu taas tärkeitä sähköposteja töissä tänään.) 😉
Tiina,
yep, tahallaan tartutti. Yontte meinas vetää jutun käräjille (olikse tää juttu vai meninkö mä sekasi siinä työhaastismuikkelin kanssa, ku eiks senki kanssa käräjöidä..?)
https://ristipissarit.wordpress.com/2009/10/16/totuuden-hetki-sarille-ja-tippuriteinille/
Ja sitten tytön äiti puuttui peliin ja sovittelujen jälkeen beibsi tuli Yontelle ilmatteeks töihin.
Mutta kysymys kuuluu näitten P-manin työepisodien jälkeen ”Mitä helvettii sä oot nähny siin pikkukimulis Y?”
Ei noiden juttujen kirjoitteluun mene kovinkaan kauan aikaa. Ehkä sen huomaa myös laadusta :D.
Hmm, voisi olla aika vaikea osoittaa toisen tartuttaneen tahallaan. Kuitenkin se näyttövastuu olisi Jontella. Aina se Tippis vois väittää nussineensa Jonttea ennen kuin sai tietää. Taitaa olla aika urpo ämmä, sekä äiti kun ei tollasia tajua. Jos mä olisin Tippis, niin nauraisin paskasesti ja sanoisin et käräjöidään vaan. Tosin mä en ikinä toimisi alunperinkään noin kuin Tippis.
Mulla menee ainaki ”liikaa”, mut en mä ookkaan mikää Juhani Aho.
Kauan te leidit yleensä kirjotatte yhtä ”päiväkirja”juttuu? About tän pitusta avautumist keskel hankalinta duunipäivään ja keskel tippurikaaosta?!
Mulla menee ehkä noin vartti max. 20 minsaa.
No siis hetki täs vierähtää, et rupee lukemaan, mitä täällä on viikon aikana kirjoteltu. (:
Niin toi Tippishän oli myöntäny tartuttaneensa tahalleen ja miten toi nyt meni, kun Y hankki sen numeron.
Ihmeellinen nainen kyl.
Kiitos ihanainen, ku valotit meitin puolesta!! 🙂 🙂 Mul meinaa räjähtää pää, jos joudun sekuntiikaan enää veivaan Tippiksen kans.
Niin, mutta onhan se aika hankalaa osoittaa että toinen on niin myöntänyt, jollei sitä ole tyyliin nauhoittanut. Muuten siinä on sana sanaa vastaan.
Tyhmyydestä sakotetaan! Mitäs antoi periks käräjäjutun. Y:n asianajaja kyl painoi päälle ni pirusti, ettei hyvä tosi… Tippuri ja co. ei tod. tajunnut kuinka paskaan diiliin suostu! Mut se ei onneks ole Y:n ongelma. Eikä etenkään mun! 😉 Mut mun ongelma on saada Tippis duuniin huomikseks… Terkut vaan tstolta…
Joo no näköjään äärimmäisen tyhmiä. Missä se Tippis tänään oli, kun ei näkynyt?
Tiina,
Kun mä tietäisin missä se on! ”Puhelimeen ei juuri nyt saada yhteyttä”… Saatana. Varmaan tehny itsari, ku joutu jakkupukuun…
Ku tuntisit Y:n, ymmärtäisit miten kova paikka tämmöset intiimijutut on sille… Mut jos ollaan rehellisii, enkä mäkää nyt tajuu tätä juttuu. Potkut vaa!
Niinpä. Sitä paitsi en usko, että kellään olisi pokkaa julistaa kenestäkään tuollaisia, koska samalla tekisi itsestään pellen.
Jos sille Tippikselle on oikeasti tapahtunut jotain? Soittakaa sen mutsille?
No, ni ratkespa sit tääkin… Nti Tippuri laittaneensa mulle tekstarin aamulla 7.30, että on sikiksessä. Kas, kun mulle ei ole tullut mitään! Saikkutodistusta vaan kehiin ja hieman pelisääntöjen kertaamista poissaolojen kanssa, ilman, et on edes ehditty oppia niitä sääntöjä, jotka aiemmin vallitsi! Tää on joku vitun lastentarha ja mä olen Täti Vittukukkahattu… .( Yontte, tuu nyt takas…
”Täti Vittukukkahattu” – I like that!
Tippis kuulostaa aina vaan mielenkiintosemmalta. Tollanen pitäis nähdä oikeesti ilmielävänä, että sen kaikkea kauheutta vois ihailla.
Mitä kamalampi, sitä mielenkiintosempaa sitä on toljotella suu auki…
Kaikkea kummaa sitä on nähty, mut ei noin alas ois Yontenkaan kuulunu vajota 😉 (pelastimpa tilanteen tol vimpalla lauseella – tää posti alko kuulostaa ihan siltä ku mä tykkäisin tollasista naisita… Mul on huono naismaku, mut ei NOIN huono :D)
Voi luoja mikä dorka.
Tieks muuten mitä Piimän. Sä olit oikeeessa. Mä en tarkemman miettimisen seurauksena halua enää seukata tän nykyisen kusipään kanssa. Mitä enemmän mietin, sitä enemmän näen syitä erota.
you go girl! Teet, mikä oikealta tuntuu, mut narriksi ei kantsi jäädä. Been there, kuten sanottu tuhat kertaa….! Listaa plussat ja miikat paperille, ni piiitkä lista, mitä keksit… Se varmisti mun lopullisen pesäeron Seijast. Negaa 80 ja posaa 20 %. Ei hjuva…
Ei mun tarvitse listata. Tiedän jo, että ne negat voittaa. En jaksa oikeesti roikkua suhteessa, jossa mua kohdellaan huonosti. Saisin aika paljon parempaa. Vituttaa vaan rumba, kun kaikki omaisuus on yhteistä.
Omaisuuden jako on pientä siihen verrattuna, et mikä vitutus sulla on 5 vuoden päästä, ku tajuut joka pvä enemmän, et oot missanut elämääs iha liikaa ihmiseen, josta kuitenkaan enää koskaan tuu se The One and Only. Ja niin munki kamat oli pitkin mansee kaikkial eron aikoihin, ja meikä asu grillin kanss omppuhotellissa nussivien venäläisten keskellä (ootte maybe lukenutkin näistä ajoista…;) ennen ku yontte sit tarjos testoksesta huonetta. Oli kaikki kiertolaisuus, kodittomuus ja tavaroiden osittaminen vapauden arvoista! Ehdottomasti.
Ja meil oli helppoo: mulle elektroniikka, omat kamat (prätkä, vaatteet jne olennainen )ja osa keittiötavaroista ja lakanoista yms. makuuhuoneseteistä. Muuta en ees halunnut muistuttamaan menneistä. Ja testoksessa on kaikki peruskamat mitä tarttee, ni tää menee näin hyvin. Ja aika vähän sitä tarttee ees mitää, et pärjää. Mikro, kahvinkeitin, vedenkeitin, (tavallinen) töllö, (iha perushalpis) dvd, (pro!) sterkat, pyykinkuivaustsydeemi, (paska) imuri ja kenkäteline. That’s all I have… Ja oon iha happy. 😉
Ja tää ny on vaan meikäpojan mielipide/kokemus, mut kun ainoo yhdistävä tekijä on käytännön asiat, niin se on lopulta tosi heikko side, kunhan vaa saa rempastuu ittensä irti ja pääsee siitä alun härdellistä eteenpäin. Tsemii irrottautumiseen! Ei oo helppoo, mut voi luoja sitä fiilistä, ku saa itsenäisyyden ja omanarvontuntonsa takas… So cool!
Päivitysilmoitus: Työpäivä #5: Tippuri Is Back. « Ristipissarit
Päivitysilmoitus: Tippuriteinin elinkaari typistetysti « Ristipissarit